1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. USA:n vaalit 2020

Tuliko maineikkaalle datalaitokselle taas hutikuti, kun se ennakoi Bidenille selvää voittoa?

Pienet otokset ja kyvyttömyys tavoittaa äänioikeutettuja hämärtävät Yhdysvalloissa gallupien tarkkuutta.

USA:n vaalit 2020
FiveThirtyEight,
Ennen Yhdysvaltain vaaleja mielipidemittaukset näyttivät demokraattien Joe Bidenille selvää etumatkaa. Vielä keskiviikkona ääntenlaskenta on kesken ja tilanne niin täpärä, ettei voittajasta ole varmuutta.Real Clear Politics, FiveThirtyEight, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

"Todennäköisyys Bidenin voittoon on 89 prosenttia ja Trumpin voittoon 10 prosenttia. Tasapelin mahdollisuus on yksi prosentti".

Jotakuinkin näin luonnehti maineikas, satoja Yhdysvaltain presidentinvaaleista tehtyjä kannatuskyselyitä yhdistelevä ja analysoiva sivusto Five-Thirty-Eight CNN:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) aivan vaalipäivän kynnyksellä.

Kuulosti läpihuutojutulta demokraattien Joe Bidenille.

Ja nyt keskiviikkona, ääntenlaskennassa ollaan tilanteessa, jossa tulos on äärimmäisen täpärä, eikä kumpaakaan, Bidenia tai republikaanien Donald Trumpia, voida varmasti julistaa voittajaksi.

Menikö 538:n ennuste siis hutiin, Ylelle puoluekannatusmittausta tekevän Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen?

– Vielä ei ole paksu leidi laulanut, Pajunen sanoo.

Tämä viittaa sanontaan, jossa loppuratkaisu on aivan viimeiseen hetkeen asti auki.

Esimerkiksi vaa'ankieliosavaltio Pennsylvanian tulosten saaminen voi New York Timesin mukaan kestää perjantaihin asti (siirryt toiseen palveluun). Kaikkien postiäänten ja vaalipäivän äänten laskenta ei ole vielä selvillä, ja vedonlyöntikertoimet ovat vuorokauden sisällä seilanneet Trumpiin ja tänään Bideniin.

Kun CNN:n toimittaja kysyi, miksi 10 prosentin ehdokas on voittamassa vaa'ankieliosavaltioissa, 538-sivuston johtaja Nate Silver vastasi että on kymmenen prosentin todennäköisyys, että toinen ehdokkaista voittaa, eikä ole hänen päätettävissään, toteutuuko juuri tuo 1/10-tilanne.

Sama käännettynä toisin päin: jos on 9/10-todennäköisyys, että röttelöinen silta kestää autolla ylittämisen, uskaltaisitko luottaa siihen, että pieni 1/10-riski ei toteudu? Kymmenen prosenttia ei tarkoita sitä, etteikö silta voisi sortua.

– 538:n ennuste mahtuu virhemarginaaliin, naurahtaa myös Pajunen.

Vaikka 538-sivusto tekee ennusteita, itse kyselyt eivät ole ennusteita vaan kuvaus mielipiteiden jakautumisesta tiettynä hetkenä, muistuttaa tutkimuslaitos TNS Kantarin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

– Mielipidetutkijat ovat sidoksissa siihen aineistoon, mitä se kertoo. Eivät he voi lähteä muuttamaan sitä, Nurmela puolustaa.

Toisen ehdokkaan kampanjan loppukiri voi olla yksi syy siihen, että vaalitulos ja kyselyt poikkeavat toisistaan. Jotain ratkaisevaa voi tapahtua kyselyjen ja vaalien välissä. Näin kävi Nurmelan mukaan Yhdysvaltain presidentinvaaleissa neljä vuotta sitten, Britannian Brexit-äänestyksessä ja Suomessa perussuomalaisten “jytkyissä”.

– Minä näen ne kaikki samantyyppisinä ilmiöinä. Yksi osapuoli on pystynyt kehittämään tosi kovan loppukirin, joka on saanut ehkä mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä yleensä lähtisi äänestämään, Nurmela sanoo.

Juurisyy: Liian pienet gallup-otokset?

Vaikka tutkimuslaitosten edustajat löytävät perusteltujakin selityksiä mielipidemittausten ja vaalitulosten ristiriitaan, itse ydinkysymys pysyy. Miksi sekä ennusteet että mielipidekyselyt näyttävät poikkeavan ainakin joissain osavaltioissa jo toisen kerran siitä, mitä vaalipäivänä tapahtuu?

Esimerkiksi viime torstaina New York Times uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että jopa perinteisesti republikaanienemmistöisessä Texasissa osa kyselyistä kertoo demokraatti-Bidenin johdosta. Näin ei käynyt, vaan republikaani-Trump sai enemmistön äänet.

Aivan samaan tapaan kannatusmittaukset näyttivät vuonna 2016 tasaisesti verraten pientä, mutta pysyvää etumatkaa demokraateille. Vaikka Hillary Clinton sai kokonaisuudessaan lähes kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump, tämä voitti valitsijamiesten jakautumisen perusteella vaalit.

Yksi syy epäsuhtaan saattaa Pajusen mukaan löytyä yhdysvaltalaistutkimusten pienistä otoksista.

Kyselyitä kokoavalta realclearpolitics.com (siirryt toiseen palveluun) -sivustolta käy ilmi, että otokset ovat useimmissa mittauksissa alle tuhat, vaikka osavaltion asukasmäärä olisi yli 10 miljoonaa. Tyypillinen vaihteluväli on 500–1000.

Sivustolta näkee, että tuoreissa Floridassa tehdyissä kyselyissä Biden johti kolmessa ja Trump kahdessa. Floridassa Trump voitti.

– Esimerkiksi Floridassa, jossa on yli 20 miljoonaa asukasta, otos on yhtä tutkimusta lukuun ottamatta tuhat tai alle, Pajunen silmäilee RealClear Politicsin tuoreita mittauksia.

Meikäläisiin mittauksiin verrattuna otos on pieni. Esimerkiksi 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa otos on vaikkapa juuri Ylen puoluekannatuskyselyssä noin 2500. Monessa yhdysvaltalaisessa osavaltiossa asukkaita on kymmeniä miljoonia.

Pieni otos näyttäisi hämärtävän etenkin vaa'ankieliosavaltioiden tuloksia, joilla on ratkaiseva vaikutus koko vaalin tulokseen.

Otoskoko oli pääpiirteittäin yhtä pieni myös vaa'ankieliosavaltio Pennsylvaniassa, jossa asuu 12,8 miljoonaa ihmistä.

– Pennsylvaniassa julkaistiin maanantaina eli päivää ennen vaaleja kuusi mittausta, joista neljä osoitti Bidenia ja kaksi Trumpia (voittoon). Eli näissä vaa'ankieliosavaltioissa mittaukset eivät ole onnistuneet, Pajunen sanoo.

Toisin sanoen: kun 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa yksi vastaaja edustaa 2200:ta asukasta, Yhdysvaltain osavaltioissa kyselytutkimuksen yksi vastaus edustaa 12 000:ta, jopa 15 000:ta osavaltion asukasta.

– Otosten koosta on helppo ymmärtää, kumpi mittauksista voi olla tarkempi, Pajunen sanoo.

Osa mittauslaitoksista katsoi peiliin vuoden 2016 jälkeen.

– Edellisten vaalien jälkeen tutkimuslaitokset ovat lisänneet otoskokoa, mikä onkin selkeä kehityskohde, Pajunen sanoo.

Mittauksissa kysytään vääriltä ihmisiltä?

Toinen yhtä iso tekijä voi olla olla se, että Yhdysvalloissa kyselyt eivät tavoita läheskään kaikkia ihmisiä.

Syitä voi olla lukuisia: aloitetaan vaikka siitä, että heidän puhelinnumeroaan ei ole saatavilla, tai heillä ei edes ole pysyvää puhelinnumeroa tai puhelinta – saati että he pystyisivät vastaamaan puhelimeen juuri silloin, kun tutkimushaastattelija soittaa.

Silti he ovat rekisteröityneitä äänioikeutettuja.

Yllättäjiä voivat olla etenkin ne, jotka äänestävät nyt ensimmäistä kertaa.

Tavoitettavuusongelma voi olla vielä vaikeammin ratkaistavissa kuin otoksen suurentaminen. Suomessa on vaikea kadota rekistereistä, mutta Yhdysvalloissa todellisuus on toinen.

Entä voisiko ratkaisu olla jonkinlainen korjauskerroin, jolla ennakoidaan vastaamatta jättäneiden kantoja, tai jopa niitä jotka vastaavat jonkin salonkikelpoisemmalta tuntuvan ehdokkaan tai puolueen?

Sitkeässä pysyy väite, jonka mukaan osa Trumpia äänestäneistä ei olisi kertonut kantaansa, mikä saattoi vaikuttaa mittauksiin.

Ajatus ujoista äänestäjistä voi olla myytti. Pajunen arvelee, että vaikka osa ihmisistä vastaisikin tahallaan väärin, isoissa äänimäärissä näillä ei ole painoarvoa. Ehdokas- tai puoluekohtaisten korjauskertoimien tietä hän pitää kyseenalaisena.

Taloustutkimuksella on kyllä käytössä kertoimet, joilla himmennetään niiden vastausten painoa, joissa vastaaja kertoo äänestävänsä eri puoluetta kuin edellisvaaleissa.

Tilastot nimittäin todistavat, että ihmiset ovat puolueuskollisempia kuin mitä he saattavat kyselyissä kertoa. Myös kokonaan uusien äänestäjien vastauksille on Pajusen mukaan samasta syystä kertoimet – he valitsevat ehdokkaan ikään kuin puhtaalta pöydältä, mikä tekee ratkaisusta horjuvamman.

Sen sijaan minkään yksittäisen puolueen kannatusta ei korjata.

– Ammatti-ihmisenä kammoksun sitä kertaluonteisten kertointen tietä. Tästä on nyt Yhdysvalloissa kahden vaalin evidenssi, mutta kuka sanoo että se pätee kolmannen kerran, Pajunen kysyy.

Ratkaisu voisi piillä ihmisten paremmassa tavoittamisessa sekä siinä, että mittaus rakennetaan laajemmalla aikajänteellä, tai hyödyntämällä aikaisempien mittausten tietoja.

Ihmisten vastauksiin on kuitenkin voitava luottaa. Jos oletetaan, että ihmiset eivät vastaa rehellisesti, ei mitata mielipidettä vaan lähdetään tulkitsemaan ajatuksia.

– Silloin ei ole enää kyse mielipidemittauksesta vaan jostain muusta, spekulaatiosta, Pajunen sanoo.

– Myönnetään mieluummin avoimesti mittausten puutteet, kuin lähdetään spekuloimaan.

Jos Trump häviää, eikä myönnä häviötään, voiko hän kieltäytyä poistumasta Valkoisesta talosta? Takaisin Pasilaan -podcastissa Marjukka ja Toivo utelevat Amerikka-asiantuntija Jani Kokolta mihin Trump menee jos hän ei saa jatkoa, minkälaisia protesteja kaduilla voi syntyä ja miten valitsijahenkilöt pelaavat äänestyspeliään.

Lue myös: Mitä virkaa on gallupeilla ja kannattaako nyt mennä nukkumaan, kysyttiin Ylen vaalichatissa

Lue myös: Uusimmat tiedot USA:n vaalituloksesta: Nevada, Michigan ja Wisconsin riittäisivät Bidenille voittoon, jos johto pysyy

Lue myös: 5 syytä, miksi vaaligallupit menivät 2016 jälleen päin honkia

Lue seuraavaksi