1. yle.fi
  2. Uutiset

Pikavippialan sääntely kiristyi – silti alan pomojen tulot jopa kasvoivat

Viidestä alan pomosta kolmella tulot laskivat, kahdella nousivat.

Verotiedot
Asiakas maksaa ostoksiaan kaupan kassalla.
Sääntelyn ja rajoitusten myötä pikavippiala on murroksessa. Kuvituskuva.Lauri Rautavuori / Yle

Vuosi 2019 iski loven useiden pikavippiyritysten johtajien lompakkoon. Tai ainakin osalle heistä. Tämä selviää uusimmista, vuoden 2019 verotiedoista.

Yle tarkasteli neljän pikavippejä tarjoavan yrityksen johdon tuloja. Euro24 Financen toimitusjohtajan Niklas Reunasen tulot olivat yhteensä lähes 670 000 euroa, Ferratumin operatiivisen johtajan Ari Tiukkasen noin 275 000 euroa ja OPR Financen toimitusjohtaja Jouni Selinin noin 150 000 euroa.

Tulo- ja verotiedoista selviää myös, että ala on muuttumassa. Kolmikkoa yhdistää nimittäin yksi asia: vaikka heidän tulonsa ovat yhä suuria, ne putosivat vuonna 2019 roimasti vuodesta 2018.

Vielä vuonna 2018 Reunasen, Tiukkasen ja Selinin tulot joko nousivat tai pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2017. Sitten tapahtui käänne, ja heidän tulonsa syöksyivät jopa useilla sadoilla tuhansilla euroilla.

Lakimuutos sekoitti pakkaa viime syksynä

Syyskuussa 2019 voimaan astui lakimuutos, joka asetti kaikille kulutusluotoille aiempaa tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajasi muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa.

Syy lainsäädännön tiukentamiseen oli halu vähentää pikalainoista ja muista kulutusluotoista aiheutuvia velkaongelmia.

Ennen uudistusta kulutusluottojen korkokatto oli ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot saattoivat olla olla jopa satoja prosentteja.

Muutoksen myötä useat pikavippifirmat ilmoittivat, etteivät enää myönnä uusia lainoja. Monet alan yritykset katsoivat, ettei niillä ole enää toimintamahdollisuuksia, kun ne eivät saa periä mielestään kunnon korkoa.

Pikavippiyhtiöiden omistajilla ja johdolla saattaa olla tuloja muualtakin, kuin tässä mainituista yhtiöistä. Tulojen muutokseen on siis saattanut vaikuttaa muutkin tekijät kuin alan sääntelyn kiristyminen.

Koronapandemian tuo epävarmuutta

Kiristyneestä sääntelystä huolimatta alalle mahtuu myös vuonna 2019 tulojaan kasvattaneita.

J.W.-yhtiöiden toimitusjohtajan Jarno Käyhkön tulot nousivat yli puolen miljoonan, kasvaen noin 60 000 eurolla. J.W.-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajan Heikki Savolaisen tulot kasvoivat puolestaan liki miljoonalla, reilusta kahdesta miljoonasta lähes kolmeen miljoonaan.

Tulevaisuuden näkymät alalla ovat kuitenkin epävakaat, etenkin viime syksyn lakimuutoksen ja tänä vuonna puhjenneen koronapandemian myötä. Sen vaikutus selviää ensi vuoden verotiedoista.

Kesällä Taloussanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun), kuinka viime vuoden tilinpäätökset ja osavuosiraportit kertovat pikavippialan rajusta käänteestä alaspäin.

Heinäkuun alussa voimaan astui myös väliaikainen 10 prosentin korkokatto, joka on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Laki säädettiin, kun heräsi huoli, että monet kuluttajat voivat joutua velkapinteeseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan takia.

Asiantuntijoiden mielestä sen seuraukset ovat kuitenkin olleet osin päinvastaiset, sillä osa toimijoista ei välttämättä myönnä luottoa lainkaan. Samaan aikaan maksuhäiriöisten määrä saattaa kasvaa, kun henkilöt jotka tarvitsevat lyhytaikaista luottoa eivät sitä saa.

Sääntelyn ja rajoitusten myötä pikavippiala on murroksessa, joka pakottaa toimijat miettimään bisnestään uudelleen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue seuraavaksi:

Ovatko tulosi sittenkään niin pienet kuin luulet? Vertaa tulojasi muihin, niin tiedät paljonko on paljon

Pikavippimarkkinat muuttuvat nyt, ja tässä ovat seuraukset: lainansaanti vaikeutuu, maksuhäiriöt lisääntyvät – monen velkakierre voi myös katketa

Pikavippien korkokattoa laskettiin koronan takia, ja seuraukset alkavat näkyä: maksuhäiriöiden ennakoidaan lisääntyvän entisestään

Lue seuraavaksi