1. yle.fi
  2. Uutiset

Odotettua maallemuuttobuumia ei tullut, mutta pinnan alla väreilee – kerro meille, mitä tarvittaisiin, jotta sinä muuttaisit maalle?

Koronasta on odotettu kimmoketta maallemuuttoon. Osallistu jutuntekoon ja kerro meille, mitä konkreettisen maallemuuttopäätöksen tekemiseen tarvitaan.

Muuttoliike maaseudulle
retkeilijä lepää luontopolulla
Evijärvellä on huomattu, että ihmiset kaipaavat luonnon rauhaa. Uudesta luontopolusta tuli heti ensimmäisenä kesänä suosittu.Evijärven kunta

Muuttovoittoa 4 ihmisen verran. Se on pienen eteläpohjalaisen Evijärven kunnan saldo koronavuoden tammi-syyskuun ajalta.

Reilun 2400 asukkaan kunnassa osataan iloita jokaisesta muuttajasta eikä haluta ajatella, että tänä vuonna plussamerkkiseksi kääntynyt kehitys olisi sattumaa.

– Töitä tämän eteen on tehty todella paljon, toteaa kunnanjohtaja Mikko Huhtala.

Huhtala ja kunnan kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä ovat tyytyväisiä, että pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta. Kunnan strategian mukaisesti Evijärvellä on satsattu muun muassa lasten ja nuorten palveluihin.

Päämääränä on ollut lisätä asukkaiden hyvinvointia, nykyisten ja tulevien.

– Yhtä tärkeää kuin se, että tänne muutetaan on se, että täältä ei muuteta pois.

Evijärvi on myös markkinoinut palveluitaan.

Puhdasta sattumaa on se, että kunnan paluumuuttokampanja (siirryt toiseen palveluun) osui juuri korona-aikaan. Kampanjan tuloksien arviointi on kunnassa vielä kesken, mutta tässä vaiheessa näyttää hyvältä.

Huhtala ja Syrjälä eivät lähde arvioimaan, onko koronalla ollut vaikutusta kunnan muuttolukuihin. Mahdollista se on.

Tämän artikkelin lopussa voit kertoa toimitukselle, mitä konkreettisia toimia, asioita tai esimerkiksi palveluita tarvittaisiin tai tarvittiin, jotta maallemuutto olisi sinulle todellinen vaihtoehto.

Maaseudusta tullut vaihtoehto

Aluetutkija Timo Aro on analysoinut väestön liikkeitä kuluvan vuoden tammi-syyskuussa.

Hän näkee, että kiinnostus maaseutua kohtaan on herännyt korona-aikana. Ihmiset ovat irrottautuneet toimistoistaan ja maaseutu asuinpaikkana on noussut uudella tavalla vaihtoehdoksi vaihtoehtojen joukkoon.

Jalat on syytä pitää kuitenkin maan pinnalla.

– Mielenkiinto maaseutua kohtaan on aikaisempaan verrattuna lisääntynyt, mutta kun mennään todellisiin muuttopäätöksiin, tekoihin ja valintoihin, muutokset ovat toistaiseksi olleet aika vähäisiä.

Timo Aro
Timo Aro herättelee maaseutukuntia pitämään nykyistä enemmän meteliä itsestään.Joni Tammela / Yle

Aro varoitteleekin luomasta väärää tilannekuvaa. Blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun)hän päätyy toteamaan, että puheet "maallemuuttobuumista" ovat ennenaikaisia, koska voimakas päävirta kuljettaa edelleen väestöä maaseudulta kaupunkeihin.

Pandemialla on kuitenkin ollut vaikutusta. Se on luettavissa tilastoistakin.

– Kehitys on ainakin osittain taittunut monissa sellaisissa maaseudun kunnissa, joissa väestö on pitkään vähentynyt, toteaa Aro.

On siis kuntia, joissa syöksykierre on hidastunut tai jopa pysähtynyt ainakin hetkellisesti.

Syöksykierre hidastuu

Aron mukaan maaseudun muuttovoittokuntia yhdistää se, että niissä on usein vapaa-ajan asutusta tai vapaa-ajankeskittymiä. Yksittäisiä syöksykierteen katkaisseita kuntia löytyy eri puolilta Suomea.

– Ne ovat matkailun tai luonnon näkökulmasta tavallista kiinnostavampia ja houkuttelevampia kuntia.

Alueista kiinnostusta näyttävät Aron mukaan herättävän Järvi-Suomi, saaristo ja Lappi. Toivon pilkahdus näkyy esimerkiksi Itä-Lapissa Sallassa, jossa väestöennusteet ovat povanneet kunnalle synkkää tulevaisuutta.

Näin uutisoitiin vuosi sitten:

Uusin väestöennuste: Väkikato kiihtyy monissa Lapin kunnissa – Posion ja Sallan asukasluvusta lähtee melkein kolmannes 20 vuodessa

Tänä vuonna Sallan kunta on saavuttanut tammi-syyskuun aikana muuttovoittoa. Tulijoita on ollut 29 enemmän kuin lähtijöitä. Viitenä edellisenä vuotena samalla ajanjaksolla tammi-syyskuussa lähtijöitä on ollut useita kymmeniä enemmän kuin tulijoita.

Muuttovoittoa saaneiden maaseutumaisten kuntien tilastossa Salla sijoittuu nyt aivan kärkipäähän.

Eteläisemmässä Suomessa samansuuntainen kehitys on ollut esimerkiksi kahden kansallispuiston Tammelan kunnassa. Muuttotappio on kääntynyt tänä vuonna muuttovoitoksi.

Kuntien momentum

Mitä koronakriisin koettelemat suomalaiset elämäänsä maaseudulta etsivät?

– Ainakin osa ihmisistä etsii tilaa ja rauhaa ja turvallisuutta. Koettuun elämänlaatuun liittyvät asiat ovat tulleet aikaisempaa tärkeämmiksi, toteaa Aro.

Hän näkee muutoksessa maaseutukuntien mahdollisuuden ja puhuu kuntien momentumista.

– Kunnilla pitäisi olla nyt tilannetajua nähdä tämä muutos.

Jotta mielenkiinto maaseutua kohtaan muuttuisi oikeiksi muuttopäätöksiksi, pitäisi kuntien Aron mukaan pystyä nyt tarjoamaan hyviä peruspalveluita varsinkin lapsille ja nuorille. Myös terveyspalveluiden saatavuudella on entistäkin enemmän merkitystä.

– Kuntien pitäisi löytää potentiaaliset muuttajat, tehdä itsensä näkyviksi, olla aktiivisempia kuin normaaliaikoina ja kertoa, mitä niillä on tarjottavana.

Iida Mäntylä ja Milla Sulkakoski tasapainoilevat tukkien päällä joessa.
Järvi on Evijärven kunnan suuri rikkaus. Paikkakunnalla vaalitaan monella tavalla uittoperinnettä.Pasi Takkunen/Yle

Hirsinen päiväkoti ja etätyötiloja

Evijärvellä pohditaan vielä, tuleeko syyskuussa päättyneelle paluumuuttokampanjalle jatkoa, ja jos tulee, minkälaista.

Kunnanjohtaja Mikko Huhtala toteaa, että kampanjoilla saadaan tarvittavaa näkyvyyttä, mutta kaiken perusta on kuitenkin se, että palvelut ovat kunnossa ja mahdollisille muuttajille on oikeasti jotain tarjottavaa.

Kunnassa luotetaankin siihen, että palveluiden kehittäminen on jatkossakin parasta markkinointia.

– Eskarilaisilla on uudet tilat ja vuodenvaihteessa valmistuu uusi hirsinen päiväkoti. Hyvinvointikeskusta saneerataan, kirjastossa on tehty remonttia, liikuntasalin laajennusta suunnnitellaan, luettelee kunnanjohtaja Huhtala.

– Niin ja etätyötilojakin kunnalla on tarjolla.

Pelkästään etätyön varaan muuttoa Evijärvelle ei tarvitse suunnitella. Kunnassa työllisyystilanne on hyvä ja se on helpottanut uusien asukkaiden houkuttelemista.

– Tänne muuttaneiden joukossa on perheitä ja työikäisiä, tietää kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä.

Marinkin haluaisi maalle

Korona-aikana maaseudusta ja maallemuutosta on riittänyt puhetta. Se on ruokkinut kiinnostusta maaseutua kohtaan.

Kun pääministeri Sanna Marin kertoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että haluaisi muuttaa maalle, kertoo se aluetutkijalle jotakin:

– Kyllä se omalta osaltaan kertoo sellaisesta pinnan alla ehkä pitempäänkin olleesta muutoksesta, että kun on pitkään eletty voimakasta kaupungistumisen ja keskittymisen aikaa, niin on niitä, jotka haluaisivat kulkea vastavirtaan ja haluaisivat vähän toisenlaisiin olosuhteisiin.

Alkaako syntyä merkittävää vastavirtaa, se nähdään Timo Aron mukaan ehkä parin-kolmen vuoden kuluessa.

– Mutta pelkästään jo kiiinostuksen ja mielenkiinnon lisääntyminen maaseutua kohtaan on merkittävä signaali ja lisää toivoa ja tulevaisuususkoa monella alueella, joka on kärsinyt pitkään supistuvasta kehityksestä.

Miksi muutit tai muuttaisit – kerro meille

Teemme juttua siitä, mitkä asiat konkretisoivat muuttohaaveet muuttopäätökseksi. Miksi muutit tai muuttaisit?

Mitä palveluita tarvittaisiin? Riittävätkö liikenneyhteydet? Syntyisikö maallemuuttopäätös elämänlaadun parantumisesta tai omaisten hoitamisen helpottamisesta?

Kerro meille mielipiteesi ja kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen merja.siirila(a)yle.fi (siirryt toiseen palveluun). Lomake on suojattu ja tiedot tulevat vain toimituksen käyttöön juttua varten.

Kysely on päättynyt. Kiitos kaikille vastanneille!

Lue seuraavaksi