1. yle.fi
  2. Uutiset

Itkemistä takahuoneessa, kovia myyntitavoitteita ja asiakkaiden pidättelemistä liikkeessä – myyjät kertovat kokemuksistaan tunnetussa vaateketjussa

Työntekijät kokivat vaatimukset kohtuuttomiksi.

MOT
Paperikassi, jossa Change Lingerien alusvaatteita
Eräs haastatelluista myyjistä kertoo, kuinka hän aneli mielessään asiakkaita ostamaan tuotteita, jotta ei olisi saanut haukkuja työstään.Riikka Kurki / Yle

Päivittäisiä tulostavoitteita, horisontissa siintäviä bonuksia, tiukkaa monitorointia ja vapaa-ajan uhraamista työlle. Kuvaus ei ole haastavasta asiantuntijatyöstä bisnesmaailman kovimmassa ytimessä, vaan kyseessä on jopa alle 10 euron tuntipalkalla tehtävä vaatekaupan myyjän työ.

Tällaisia kokemuksia kertovat Ylen MOT-toimitukselle tanskalaisen Change Lingerie -alusvaateketjun eri myymälöissä työskennelleet myyjät.

Myyjät kertovat useita esimerkkejä siitä, kuinka työehtosopimuksesta lipsuttiin ja tehdystä työstä jätettiin palkkaa maksamatta.

Change Lingerien mukaan heidän myymälätyöntekijänsä ovat keskimäärin 27–vuotiaita.

Myyjänä työskennellyt Janni kertoo, että hän huomasi työpaikalla useita työntekijöihin kohdistuvia epäkohtia. Hänen havaintojensa mukaan ketjun työntekijät ovat tyypillisesti nuoria naisia. Change Lingerien mukaan heidän myymälätyöntekijänsä ovat keskimäärin 27-vuotiaita.

– Kyllähän tuosta jää vähän sellainen kuva, että meitä vedätetään tuolla, koska emme ehkä tiedä omia oikeuksiamme.

Haastatellut Janni, Katri ja Riina eivät esiinny jutussa omalla nimellään, koska eivät halua asian vaikuttavan työllistymismahdollisuuksiinsa tulevaisuudessa. MOT on saanut nähtäväkseen myös runsaasti yhtiön sisäisiä dokumentteja.

Työelämää tutkineen dosentin mukaan palkattomasta työstä on tullut iso ongelma monella alalla.

"Purskahdin itkuun" - Katri

Palautetta takahuoneessa

Change Lingerien työntekijöille on asetettu tiukat myyntitavoitteet, joita tarkkaillaan herkeämättä.

MOT-toimituksen haastattelemat myyjät kertovat, että heiltä vaadittiin vähintään neljän tuotteen myymistä jokaiselle liikkeeseen astuvalle asiakkaalle. Tuotteiden yhteissumman tuli olla noin 80 euroa.

Myymälöillä on myös päiväkohtaiset myyntitavoitteet, mikä tarkoittaa, että laskennallisesti jokaisen myyjän tulisi myydä työvuoronsa aikana tuotteita noin tuhannen euron edestä. Haastatellut myyjät kokivat myyntitavoitteet vaikeasti saavutettavaksi.

Ketjussa työskennellyt Katri kertoo tulleensa eräänä päivänä kutsutuksi takahuoneeseen myytyään tuotteita yli tuhannella eurolla vuoronsa aikana.

– Oli todella hyvä fiilis, kun olin tehnyt tosi paljon kauppoja. Sanottiin, että totta, kokonaiseurot ovat hyvät, mutta se montako tavaraa myyt, on huono ja se, minkä hintaisia myyt, on sekin tosi huono.

Katri järkyttyi saamastaan palautteesta.

– Purskahdin itkuun. Minulle sanottiin, että tietäisitpä vaan, kuinka monta kertaa muut tytöt ovat itkeneet täällä takana, se on ihan normaalia.

”En tunnista meillä itketettävän myyjiä palautteen antamisen yhteydessä. ”

Marjo Topi, Change Lingerien Suomen ketjujohtaja

Change Lingerien Suomen ketjujohtaja Marjo Topi sanoo, että palaute voidaan kokea monella tavalla. Hän vastasi MOT:n kysymyksiin sähköpostitse.

– Kaikki esimiehemme opettelevat palautteen antamista yhdessä ja erikseen. En tunnista meillä itketettävän myyjiä palautteen antamisen yhteydessä.

Ketjun mukaan myyntitavoitteet ovat myymälä- ja myyjäkohtaisia ja perustuvat liikepaikkaan.

Nuori nainen pitelee Change Lingerien alusvaatteita.
Työnantaja vaati myyjiä myymään vähintään neljä tuotetta jokaiselle asiakkaalle. Kuvassa ei esiinny juttuun haastateltu myyjä.Riikka Kurki / Yle

Tuotteita oli kaupattava vaikka väkisin

Katri kertoo, että asiakkaita ei saanut päästää pois liikkeestä ennen kuin he olivat ostaneet jotakin.

– Osa asiakkaista vihastui, kun piti yrittää myydä lisää, vaikka he olivat jo päättäneet, mitä he ostavat.

Myyjien mukaan ketjun käytäntönä on, että kun asiakas haluaa poistua ostamatta mitään, tilanteeseen menee paikalle toinen myyjä ja asiakas yritetään saada puhuttua ympäri. Tätä myös mitataan myymälöittäin.

– Kerran yksi iäkäs asiakas rupesi itkemään, kun pomoni ei päästänyt häntä lähtemään myymälästä, vaikka asiakas oli myöhässä sovitusta tapaamisesta, Katri kertoo esimerkkinä millaisiin tilanteisiin myyntikäytännöt johtivat.

Change Lingerien Suomen ketjujohtaja Marjo Topi kieltää, että myyjiä valmennettaisiin tähän.

– Emme valmenna myyjiämme taivuttelemaan asiakkaita. Valmennamme myyjiämme kuuntelemaan asiakasta ja löytämään juuri hänelle sopivan, yksilöllisen ratkaisun. Tämä on olennainen osa palvelukonseptiamme.

Myyjät asetetaan vertailemaan myyntilukujaan

Change Lingerien käytäntöihin kuuluu, että kaikille työntekijöille näytetään, kuinka hyvin kukakin myyjä on yltänyt yhtiön asettamiin myyntitavoitteisiin. MOT:n näkemissä dokumenteissa työnantaja kommentoi kaikille työntekijöille näkyvillä olleessa taulukossa myyjien alittuneita myyntitavoitteita nuhtelevaan sävyyn.

– Suunta on parempi, mutta ei riittävä. Nyt on lisätty käsipareja, pitäisi nousta selvästi.

– Pientä kehitystä, ei lainkaan riittävää.

Juttuun haastatellut myyjät kertovat oudoksuneensa aluksi muiden työntekijöiden nähtäville tulevaa palautteenantoa, mutta työskenneltyään pidempään tottuneensa siihen. Silti he eivät pidä metodia hyvänä.

– Kun työskentelemme tiiminä, niin siinä pistetään ihmisiä vastakkain. Minusta pitäisi katsoa vain tiimin lukuja, eikä yksittäisten ihmisten, Riina sanoo.

Työelämää tutkinut dosentti Tuija Koivunen Tampereen yliopistosta sanoo, että palautteenanto pitäisi tapahtua tsemppaamisen kautta.

– Se on ihan selvä, että negatiivissävyinen kommentointi ei toimi. Tämä on työelämän tutkimuksessa iänpäivän vanha asia. Kiittäminen ja kehuminen ei maksa mitään ja on halpa keino muuttaa työpaikan ilmapiiriä ja työntekijöiden motivaatiota.

Riina kertoo, että kukaan ei halua olla tiiminsä heikoin lenkki ja heikentää yhteistä tulosta.

– Minulla on ollut aika hyvä tuuri myyntilukujen kanssa, mutta tuo pahaa mieltä mennä töihin, kun näkee, että muilla menee huonommin ja huomaa, että heillä on siitä tosi huono fiilis.

Ketjujohtaja Topi sanoo, että myyjien keskinäinen vertailu auttaa heitä kehittymään.

– Jokaisen tunnusluvut ovat kaikkien nähtävillä päivittäin ja ne auttavat myyjiä keskittymään oikeisiin asioihin. Myyjät ovat kokeneet tämän oman oppimisen ja kehittymisen kannalta hyväksi.

"Olihan siellä sellainen aika shady meininki nyt kun sitä kaikkea jälkeenpäin ajattelee" – Janni

Koulutusmateriaalien opiskelua vapaa-ajalla

Myyntityön lisäksi myyjiltä vaaditaan opiskelua ja osaamisen päivittämistä verkkokurssien avulla. Opiskeltavia materiaaleja annetaan paljon etenkin työsuhteen alussa.

– Aloitusviikolla huomautettiin, että opetusvideot pitäisi katsoa viikon aikana. Videoita oli kymmenittäin ja työajalla sitä ei ehtinyt tehdä, Katri toteaa.

Change Lingerien mukaan koulutusmateriaalit on ohjeistettu käymään läpi työaikana. Myyjät kertovat, että työskentely on kuitenkin niin tiivistahtista, ettei kiireisten työpäivien aikana ole aikaa opiskella uusia koulutusmateriaaleja, vaan se jäi vapaa-ajalle.

Koulutuksessa työntekijöitä opastetaan tunnistamaan esimerkiksi erilaisia ihmistyyppejä: ovatko asiakkaat visuaalisia, auditiivisia vai kinesiteettisiä eli havainnoivatko he maailmaa näkemänsä, kuulemansa vai tuontoaistinsa perusteella.

– Kuulet asiakkaan puheesta jo, mitä asioita hän painottaa ja kassa kilisee, myyjiä opastettiin.

Katri kertoo, että myyntikoulutuksissa harjoiteltiin esimerkiksi sitä, mitä se kertoo ihmisestä, jos hän koskettelee vaatteita.

Change Lingerien ketjujohtaja Marjo Topi kieltää, että ketjun myyjiä ohjeistettaisiin profiloimaan asiakkaita.

– Palvelemme jokaista asiakasta yksilöllisesti juuri hänen tarpeidensa mukaisesti, emme kuitenkaan neuvo myyjiämme profiloimaan asiakkaitamme lyhyehkön asiakaskohtaamisen aikana.

MOT:n näkemässä koulutusmateriaalissa myyjiä kuitenkin opastetaan tarkkailemaan, ovatko asiakkaat ulospäinsuuntautuneita, tunteellisia, sisäänpäinkääntyneitä vai analyyttisiä ja kohdistamaan lähestyminen havaintojen mukaisesti.

Kuva opiskelumateriaaleista.
Change Lingerien koulutusmateriaaleissa myyjiä opastetaan tarkkailemaan asiakkaiden käyttäytymistä.Kuvakaappaus Change Lingerien koulutusmateriaaleista

Perehdytysjakson jälkeen opetusmateriaaleja tulee katsottavaksi ja suoritettavaksi aina mallistojen vaihtuessa. Kurssien suorittamista valvotaan hyvin tarkasti työnantajan taholta.

– Myymälään lähetetään listoja, että keneltä on jäänyt mitäkin hoitamatta. Nämä tulevat myymälän sähköpostiin ja kaikki myyjät näkevät ne, ketjussa jo pidempään työskennellyt Riina kertoo käytännöistä.

Marjo Topi sanoo, että materiaalien opiskelu on tärkeää, jotta myyjät voivat kehittyä työssään.

Katri otti asiasta yhteyttä myös Palvelualojen ammattiliitto PAMiin, johon hän kuuluu. Liitosta Katria neuvottiin, ettei videoita ole pakko katsoa vapaa-ajalla.

– Miten olisin voinut kieltäytyä, kun ei niitä ehtinyt katsoa työajalla ja olin aluksi koeajalla, hän kysyy.

Kuva opiskelumateriaaleista.
Myyjien täytyi suorittaa verkkokoulutuksia ja tuotevideoita.Kuvakaappaus Change Lingerien koulutusmateriaaleista

Keväällä koronapandemian lyödessä laineitaan Suomeen moni yritys päätyi sulkemaan ovensa ja lomauttamaan henkilökuntansa asiakkaiden lukittautuessa neljän seinän sisälle. Myös Change Lingerie sulki keväällä Suomessa liikkeensä ja lomautti myymälähenkilökuntaansa.

Katri sanoo, etteivät työt kuitenkaan loppuneet siihen, vaan hänen esihenkilönsä kehotti opiskelemaan koulutusmateriaaleja myös lomautuksen aikana, vaikka palkkaa ei tullut.

Marjo Topi sanoo, että verkossa oleva koulutusmateriaali oli saatavilla, mutta sitä ei ohjeistettu katsomaan lomautuksen aikana.

– Emme ole kieltäneet sen hyväksikäyttöä. Ketään ei kuitenkaan ole ohjeistettu sen katsomiseen lomautuksen aikana eikä tällaista ohjeistusta ole tullut tietoomme.

Change Lingerie -ketjun myyjät eivät ole suoraan yhtiön palveluksessa, vaan heidän työsopimuksensa on tehty vuokratyöfirma Rainmakerin kautta.

"Kerran yksi iäkäs asiakas rupesi itkemään" – Katri
Riikka Kurki / Yle

Siivoojan työt ilman palkkaa

Myyntityön ja myynninedistämiskoulutusten lisäksi työntekijöiden työnkuvaan kuuluu myös siivoaminen, sillä liiketilassa ei käy siivoojia.

Haastatellut kertovat, että myymälän avaamiseen on aamuisin varattu vain 15 minuuttia, jolloin pitäisi ehtiä muiden tehtävien lisäksi myös siivoamaan myymälä. Päivittäisiin siivousrutiineihin kuuluvat imurointi, lattioiden moppaus, pölyjen pyyhkiminen sekä tasojen ja peilien puhdistaminen.

Työntekijät kertovat tulleensa yleensä töihin ennen varsinaisen työajan alkua, jotta ehtivät siivota liiketilan ennen sen avaamista asiakkaille. Tämä työaika on kuitenkin palkatonta. Vielä enemmän palkatonta työtä kertyy työpäivän lopuksi.

– Usein asiakkaita käy paljon lähellä sulkemisaikaa ja myymälä on sitten ihan räjähtäneen näköinen. Siivoamiseen ja vaatteiden järjestelemiseen menee pitkään, Riina taustoittaa.

Palkanmaksu päättyy vartti sulkemisajan jälkeen. Myyjät kertovat, että tyypillisesti heiltä kuluu myymälän siistimiseen vielä noin puolisen tuntia palkanmaksun päättymisen jälkeen.

Pisimmillään he kertovat työskennelleensä myymälässä jopa kaksi tuntia sulkemisajan jälkeen.

Kerran Riina leimasi itsensä ulos vasta työt tehtyään.

– Esihenkilöni ilmoitti, ettei näin saa menetellä, koska siivousta ei ole budjetoitu erikseen.

Konsepti oli, että alle 15 minuutissa pystyisi avaamaan koko myymälän, mutta sitten siihen kuului myös myymälän siivoamista ja imurointia, että ei siinä oikeasti kerkeä. Kyllä sinne aina meni aikaisemmin. Se oli aina ihan ilmaista työtä.

Janni

Ketjujohtaja Marjo Topin mukaan myyjien työtehtävät ovat monimuotoiset.

– Työvuoro alkaa 15 minuuttia ennen myymälän avaamista, jolloin myymälän avaaminen voidaan tehdä sujuvasti ja rauhallisesti. Aika-ajoin myymälöissä menee pidempään. Näistä kaikista sovitaan etukäteen. Kaikista sovituista työtehtävistä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.

Jannin mukaan aikataulu oli epärealistinen.

– Konsepti oli, että alle 15 minuutissa pystyisi avaamaan koko myymälän, mutta sitten siihen kuului myös myymälän siivoamista ja imurointia, että ei siinä oikeasti kerkeä. Kyllä sinne aina meni aikaisemmin. Se oli aina ihan ilmaista työtä.

Ketjun myymälöissä työskennellyt Katri on kirjannut työaikansa paperille minuutilleen MOT:n pyynnöstä. Muistiinpanoista käy ilmi, että hän ei ole päässyt kertaakaan listausjakson aikana lähtemään töistä työajan ja palkanmaksun päättyessä.

Myyjät kertovat myös, että lakisääteiset tauot saattoivat jäädä välistä asiakkaiden virratessa liikkeeseen.

– Kun aloitin, meille sanottiin, että jokainen saa pitää päivässä vartin tauon. On kuitenkin mennyt useampikin kerta siten, että syödä ei kerkeä, kun asiakkaita on niin paljon, Riina toteaa.

Ketjujohtaja Topin mukaan myymälöissä työskennellään paljon yksin, jolloin myymälää ei voi jättää valvomatta.

– Jokainen voi syödä työn ohessa parhaaksi katsomanaan aikana asiakasvirran sallimissa puitteissa.

Change Lingerien klubikortti Club Change
Myyjien mukaan asiakkaat piti saada pysymään myymälässä niin kauan, että he ostavat tuotteita.Riikka Kurki / Yle

Bonusten kertyminen työntekijöille kysymysmerkki

Change Lingerie -ketjulla on käytössään bonusjärjestelmä. Kukaan haastatelluista ei ole tietoinen, millä perusteella bonuksia tai myyntipalkkioita maksetaan.

– Minulle on itsellenikin jäänyt kysymysmerkki, että mikä se bonusjuttu oli, koska en sieltä mitään bonuksia saanut, työskentelyn ketjun palveluksessa jo lopettanut Janni sanoo.

MOT on nähnyt Katrin palkkakuitit. Hänkään ei ole saanut koskaan bonuksia tai muita palkkioita. Hän kertoo kuulleensa erilaisia versioita bonusten kertymisestä sekä työhaastattelussa että tämän jälkeen.

– Aluksi kerrottiin, että jos kaikkien myynnit ovat hyvät, niin jaetaan 80 euroa kaikkien myyjien kesken eli jokaiselle noin kymppi kuussa. Myöhemmin kuulin myös, että mitään bonusjärjestelmää ei edes olisi.

"Tuo pahaa mieltä mennä töihin, kun huomaa, että muilla menee huonommin ja huomaa, että heillä on siitä tosi huono fiilis." – Riina

MOT on nähnyt myös Katrin työsopimuksen. Sen mukaan työntekijälle maksetaan kaupan alan työehtosopimuksen mukainen pohjapalkka. Hänen tapauksessaan kaupan alan minimi eli harjoittelijapalkka, joka on alle kymmenen euroa tunnilta ennen veroja.

Lisäksi sopimuksessa lukee, että provisiota maksetaan Change Oy:n ilmoittaman, myymälässä nähtävillä olevan bonusmallin mukaisesti. Palkkausmalli on voimassa toistaiseksi ja työnantajalla on oikeus muuttaa mallia olosuhteiden niin vaatiessa.

Marjo Topin mukaan lähiesihenkilöt ovat valmiita vastaamaan kaikkiin kysymyksiin esimerkiksi bonusjärjestelmästä joka päivä.

– Bonusjärjestelmämme on jokaisessa myymälässä jokaisen myyjän nähtävillä päivittäin. 10 euroa kuukaudessa ei ole maksimibonus, Topi sanoo.

Katri kertoo, ettei kuitenkaan saanut selvitystä bonusmallista koskaan.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas sanoo, että tulospalkkausjärjestelmät olisi hyvä luoda työpaikalla työntekijöiden ja työnantajan yhteistyönä, jotta niistä tulisi aidosti kannustavia ja myyntiä edistäviä.

– Tavoitteisiin olisi oltava mahdollisuus päästä kohtuullisella ponnistelulla, ettei järjestelmä käänny itseään vastaan, Leppäkangas sanoo.

Riina kertoo kokevansa palkkausjärjestelmän stressaavana ja epämotivoivana.

– Myyntitavoitteet tuntuvat stressaavilta. Jos se olisi proviisiomyyntiä, niin se motivoisi, hän miettiii.

Työntekijöistä puristetaan mehut

Osa MOT-toimituksen haastattelemista myyjistä on jo lopettanut ketjussa työskentelemisen. Janni kertoo pitäneensä myyntityöstä ja asiakkaiden kanssa työskentelemisestä, mutta ketjun toimintatavoista jäi huono kokemus.

– Olihan siellä sellainen aika shady meininki nyt kun sitä kaikkea jälkeenpäin ajattelee, hän miettii.

Riina kokee, ettei hän voi suositella ketjussa työskentelemistä muille. Hän haluaisi nähdä ketjun toimintatavoissa muutoksia.

Työelämää tutkineelle Tampereen yliopiston dosentti Tuija Koivuselle työelämän raadollisuus on tullut tutuksi.

– Kyllä jollain tavalla näyttää koko työelämä siltä, että niistä, joilla on työtä, puristetaan mehut pois ihan kautta työelämän.

Aggressiivinen myyminen, mutta myös paineistettu työ on hirveän kuluttavaa työtä, jos tavoitteet ovat kovat. Usein ajatellaan, että nuoret jaksavat sitä paremmin ja he ovat dynaamisia.

Tuija Koivunen, Tampereen yliopiston dosentti

Hänen mukaansa nuoria palkataan tyypillisesti paineisiin myyntitehtäviin.

– Aggressiivinen myyminen, mutta myös paineistettu työ on hirveän kuluttavaa työtä, jos tavoitteet ovat kovat. Usein ajatellaan, että nuoret jaksavat sitä paremmin ja he ovat dynaamisia.

Koivusen mukaan myös palkatonta työtä tehdään nykyään monella alalla.

– Se on iso ongelma. Kyllä minulla se käsitys on, että työn tekemisen tahti ja työpaineisuus on monellakin alalla tiukentunut. Koko ajan on vähemmän aikaa tehdä. Jos katsotaan kansainvälisiä vertailuja, niin Suomessa työn tuottavuus on edelleen korkeaa tasoa.

Hänen mukaansa työntekijöillä voi usein olla olemattomat mahdollisuudet lähteä muuttamaan työpaikalla vallitsevia huonoja työoloja.

– Suosittelisin silloin työntekijöitä ehkä miettimään, että onko työpaikaksi muita vaihtoehtoja, Koivunen sanoo.

Lue lisää:

MOT:n tutkivaa journalismia

Yle selvitti: Oma työ hävettää varsinkin nuoria ja pienituloisia – Myyjä Linda Väyrynen, 23, tuntee häpeää, kun tutut kyselevät aikooko hän hakea oikeita töitä

Horjutko jaksamisesi rajoilla? Opettaja, lähihoitaja ja työsuojeluvaltuutettu sinnittelivät romahdukseen asti, sitten iski syyllisyys: "Ei kai näin nuorena saisi uupua"

Change Lingerien alusvaatteita.
Haastatellut myyjät eivät suosittelisi työpaikkaansa muille.Riikka Kurki / Yle
Lue seuraavaksi