1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. järvilohi

Katso video lohen lypsämisestä – Puulalla kasvaneista Saimaan järvilohista saatiin talteen 9 000 mätimunaa

Saalis auttaa vahvistamaan äärimmäisen uhanalaisen kalan romahtanutta geeniperimää. Laji ei ole lisääntynyt luontaisesti 50 vuoteen.

järvilohi
Lohesta lypsetään mätiä muovikippoon.
Emeritus erikoistutkija Jorma Piironen lypsää Saimaan järvilohia. Kalat nukutetaan ensin, sen jälkeen ne lypsetään ja mäti otetaan talteen poikastuotantoa varten.

Hirvensalmen Puulalla koettiin marraskuun alussa jotain ainutlaatuista, kun järvessä kasvaneista Saimaan järvilohista saatiin lypsettyä mätiä talteen.

– Me ollaan rysillä kalastettu näitä emokaloja, ja nyt ne lypsettiin. Tämä on aika kova juttu, Elinvoimainen järvilohi ry:n puheenjohtaja Marko Luhtala iloitsee.

Iloon on aihetta, sillä samaa temppua yritettiin Puulalla jo vuosi sitten. Silloin emokaloja ei saatu pyydettyä riittävästi. Tämän kertainen lypsysaalis eli noin 9 000 äärimmäisen uhanalaisen järvilohen mätimunaa on arvokas järvilohen tulevaisuutta ajatellen. Luonnossa kasvaneiden kalojen mätimunat ovat laadukkaampia kuin laitoksissa kasvaneiden kalojen.

Muovikannen päällä olevia mätimunia lasketaan.
Mätimunat punnitaan ja niiden määrä arvioidaan. Tällä kertaa saalis oli noin 9 000 mätimunaa, joista toivotaan kasvavan tuhansia järvilohia takaisin Puulaan. Petri Aaltonen / Yle

Nämä mätimunat risteytetään sekä järvilohien että Nevalohen maidilla. Tarkoituksena on laajentaa sisäsiittoisen järvilohen geeniperimää ja saada kantaa vahvistettua. Parin vuoden päästä järvilohien poikaset päästetään takaisin Puulaan sekä Suonteeseen ja Päijänteseen. Vesistöt ovat mukana neljä vuotta sitten alkaneessa Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun).

– Me ollaan istutettu jo nyt näihin kolmeen järveen noin 20 000 järvilohta, osa on risteytyksiä ja osa puhtaita järvilohia. Jokainen kala on merkattu sirulla, Luhtala sanoo.

Kaloihin laitettavat mikrosirut ovat samankaltaisia kuin esimerkiksi lemmikkikoirilla. Aktiivisimmille kalastajille ja osakaskuntien edustajille on jaettu sirujen lukulaitteita, joilla saadaan tietoa tutkijoita varten esimerkiksi kalan iästä, voinnista ja istutuspaikasta.

Kaikki tämä tieto hyödyttää myöhempiä istutuksia ja viljeltyjen poikasten kasvuolojen kehittämistä.

Hankkeessa on mukana järvilohiasiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, ely-keskuksesta, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista.

– Tutkijoita kiinnostavat tiedot siitä, mitkä risteytykset pärjäävät, kuinka hyvin ne kasvavat ja missä kunnossa kalat ovat, Luhtala kertoo.

Nykyiset järvilohet peräisin alle kymmenestä yksilöstä

Saimaan järvilohen geeniperimä on heikentynyt merkittävästi, koska se ei ole päässyt lisääntymään luontaisesti 50 vuoteen. Järvilohen luonnollinen elinkierto katkesi, kun sen kutujoet Pohjois-Karjalassa valjastettiin vesivoimalle.

Geeniperimän kapeudesta kertoo jotain se, että asiantuntijoiden mukaan nykyiset järvilohet ovat peräisin alle kymmenestä yksilöstä. Heikko perimä näkyy muuttuneena käyttäytymisenä, fyysisinä vikoina ja poikasten heikentyneenä elinvoimaisuutena.

Juuri tähän halutaan muutos Marko Luhtalan luotsaamassa hankkeessa. Mukana olevat kolme järveä eivät ole Saimaan järvilohen alkuperäistä elinympäristöä, ja se on juuri tarkoituskin.

Etenkään risteymiä ei voi istuttaa mihin tahansa, etteivät ne sekoitu puhtaaseen järvilohikantaan.

– Risteymät istutetaan vesiin, joissa ei ole riskiä niiden lisääntymisestä luonnonlohen kanssa, emeritus erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskukselta.

Puulaan järvilohta on istutettu aina 1970-luvulta lähtien kalastajien iloksi. Alueen mökkiläiset ja kalastajat kuitenkin alkoivat ihmetellä, miksi kalasaaliit pienenevät, vaikka istutusmäärät ovat tuhansia vuosittain.

Selvisi, etteivät laitoksissa kasvaneet,perimältään sisäsiittoiset kalat ole vahvoilla luonnonvesissä. Tämä havainto sai Luhtalan perustamaan yhdistyksen, jonka päätarkoitus on rikastaa järvilohen geeniperimää.

Jorma Piiroinen pitää sylissään järvilohta.
Emeritus erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskukselta on tehnyt Saimaan järvilohen suojelutyötä vuosikymmeniä. Kalojen lypsämisen hän oppi 1970-luvun lopulla ollessaan kesätöissä Enonkosken kalalaitoksella. Tarja Nyyssönen / Yle

Vaikka Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, saa sitä tietyin ehdoin kalastaa (siirryt toiseen palveluun) (ely-keskus) muualla kuin Hiitolanjoessa sekä Vuoksen vesistöissä.

– On oikeastaan parempi, että tällaista uhanalaista kalalajia hyödynnetään. Silloin entistä useammalla taholla on mielenkiintoa kantojen säilyttämiseen, sanoo Piironen.

Tavoitteena istuttaa niin paljon kaloja, että niitä riittää kalastajillekin

Piironen on ollut mukana järvilohen pelastamistöissä työnsä puolesta vuosikymmeniä. Vuosien varrella hän on lypsänyt tuhansia lohia kalakannan säilyttämiseksi. Luhtala on puolestaan kiinnostunut Saimaan järvilohesta alun perin sitä kautta, että hänellä on mökki Puulan rannalla.

Elinvoimainen järvilohi -hanke saikin alkunsa Puulan, Suonteen, sekä Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueiden aloitteesta.

– Tavoitteena on istuttaa hankkeessa mukana oleviin järviin seuraavien neljän vuoden aikana 70 000 lohenpoikasta. Taustalla on halu palauttaa lohi järviin jopa siinä määrin, että sitä voi kalastaa hyvällä omallatunnolla, Luhtala sanoo.

Puheenjohtaja Marko Luhtala, Elinvoimainen järvilohi ry.
Marko Luhtalan sydän sykkii Saimaan järvilohelle. Hänen toiveena olis nähdä niin elinvoimainen järvilohikanta, että se pystyisi lisääntymään luontaisesti. Petri Aaltonen / Yle

Suomessa kalakantojen hoito on monessa tapauksessa vapaaehtoisten varassa. Esimerkiksi taimenen kutupaikkoja kunnostetaan hyvin usein talkootyönä.

Vapaaehtoisuus on myös järvilohihankkeen taustalla ja sen eteen on vuosien mittaan tehty paljon töitä. Näyttää siltä, että entistä useammalla taholla on halua auttaa tätä uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa äärimmäisen uhanalaiseksi määriteltyä kalaa.

– Lehmänhermoista hommaa tämä on, mutta 20–30 vuotta kun jaksetaan tukea Saimaan järvilohta, niin hyvä vielä hytkyy, Marko Luhtala sanoo.

Elinvoimainen järvilohi -hanke on kestänyt nyt neljä vuotta. Auttamistyöhön ryhdyttiin kreivin aikaan.

– Ei vielä ole onneksi liian myöhäistä, mutta kyllä se melkein yhdennellätoista hetkellä taas tapahtui, Jorma Piironen sanoo.

Lue lisää:

Salaa kalastetulla äärimmäisen uhanalaisella Saimaan järvilohella on nyt hinta – mies tuomittiin maksamaan yhdestä kalasta 7510 euroa

Lue seuraavaksi