1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirurgi etsi kesämökkiä mutta löysi unohdetun kartanon, joka oli tunnetulle suomalaiselle suvulle kerran tärkeä ja traaginen paikka Viipurissa

Kiiskilän kartanon juuret ulottuvat suomalaiseen kulttuurisukuun ja Tampereelle saakka.

kartanot
Kiiskilän kartano
Restaurointi on alkanut Kiiskilän pääkartanossa, hirsiä vaihdettiin kesällä uusiin. Kiiskilän kartano

Pietarilainen kirurgi Ilja Sleptsov tunsi tulleensa aivan toiseen maailmaan. Ympärillä oli tiheää kasvillisuutta, eikä kirurgi odottanut näkevänsä näin kaunista ja vanhaa taloa tällaisessa paikassa.

Sleptsov osui paikalle vahingossa. Kirurgi etsi perheelleen paikkaa kesämökille ja näki ilmoituksen, että Viipurin alueella oli tontti myytävänä. Elokuussa 2016 hän pääsi katsomaan kylää.

Tontilla oli osittain tuhoutunut kartano. Vasta myöhemmin paljastui, että kyseessä oli Kiiskilän kartanon päärakennus, joka on osa suomalaista kulttuurihistoriaa.

Neljä vuotta sitten Kiiskilän kartano oli todella huonossa kunnossa. Kuusi pylvästä yritti tukea pääjulkisivua, mutta kaksi niistä oli tuhoutunut osittain.

– Tajusin, että jos kolmas pylväs romahtaisi, porttikin romahtaisi, rakennuksen etuseinä repeytyisi ja katto tuhoutuisi. Vesi pääsisi tällöin taloon ja se ehdottomasti olisi rakennuksen loppu, Sleptsov kertoo Ylelle tulkin välityksellä.

Kiiskilän kartano vuonna 2016
Kun Ilja Sleptsov osti kartanon vuonna 2016, se oli hajomassa käsiin. Kiiskilän kartano

Ilja Sleptsov sanoo, että tunnetta on vaikea selittää, mutta hän halusi pelastaa talon. Alkoi pitkä ja kallis restaurointi, joka on vielä pahasti kesken.

Tulevaisuudessa on tarkoitus perustaa kartanoon museo ja tehdä Kiiskilästä koulutus- ja tapahtumakeskus, jossa pidettäisiin muun muassa kansainvälisiä tapahtumia. Restaurointi on hidasta ja kallista ja siinä menee arviolta 7–10 vuotta. Ensimmäiset vieraat otetaan vastaan noin 2–3 vuoden kuluttua.

Ilja Sleptsov
Kirurgi Ilja Sleptsov maksaa restauroinnin perheensä varoista. Kiiskilän kartano

Suomalaisen kulttuurisuvun tärkeä paikka

Kiiskilän kartanosta löytyy ensimmäinen maininta vuodelta 1562.

Vuonna 1818 viipurilainen kauppias Friedrich Dannenberg, jonka vaimolla Anna Passelbergilla oli suomalaisia sukujuuria, osti Kiiskilän kartanon ja aloitti uuden päärakennuksen rakentamisen. Tämä edelleenkin paikallaan oleva kartanotalo oli ranskalaisen arkkitehdin Villiersin suunnittelema.

Friedrichin ja Annan tytär Julie meni naimisiin tsaari-Venäjän suurimman panimoyrityksen perustajan Abraham Krohnin pojan Leopold Wilhelm Krohnin kanssa. Vuonna 1841 Kiiskilä siirtyi nuoren parin omistukseen.

Heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan puolestaan olivat suomen kielen ja kirjallisuuden professori Julius Krohn, kirjailija Aino Kallas, kääntäjä, kirjailija Helmi Krohn, Suomen Punaisen Ristin perustaja Leopold August Krohn sekä säveltäjät Ilmari ja Felix Krohn.

Kiiskilan kartano 1912
Kiiskilän kartano kuvattuna 1900-luvun alussa. Kiiskilän kartano

Sukuun kuuluvat myös tunnetut Setälät, Hackmanit ja Kurki-Suoniot sekä entinen Suomen pääministeri Alexander Stubb.

1800-luvulla kartano oli suvun keskipisteenä. Sukuseuran sivuilla kerrotaan (siirryt toiseen palveluun), kuinka talossa oli tapana puhua kuutta kieltä: aamiaisella saksaa, lounaalla ruotsia, päivällisellä englantia, illallisella ranskaa. Ja venäjää ja suomea aina silloin tällöin.

Aino Kallas kirjoitti paljon kartanosta. Siellä oli synnytty, vietetty häitä ja kultahäitä. Kiiskilän kartano edusti monille suvun jäsenistä isänmaata.

Aino Kallas
Sekä virolaiset että suomalaiset pitävät Aino Kallasta omana kirjailijanaan. Tuntematon

Onnelliset vuodet eivät kestäneet ikuisesti. Traagisten vaiheiden jälkeen suku luopui kartanosta.

Kartano myytiin hautajaisten jälkeen

Julien ja Leopoldin poika Julius Krohn opiskeli Lönnrotin johdolla ja oli merkittävä suomalaisuuden edistäjä. Hän teki jopa pro gradu -työnsä suomeksi, mikä oli ennenkuulumatonta 1800-luvulla. Krohn oli myös suomentamassa J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita ja hänen työryhmänsä suomensi myös Maamme-laulun sanoja.

Daniel Nyblin
Julius Krohn tuki suomalaisuusaatetta monella tapaa.

Julius Krohn oli perustamassa Suomen Kuvalehteä ja toimi sen päätoimittajana. Kun Aleksis Kivi ryhtyi kirjoittamaan Seitsemää veljestä, Julius Krohn maksoi tälle omista rahoistaan neljän vuoden ajan stipendiä.

Isä oli ostanut Juliukselle syntymäpäivälahjaksi suuren, nopean veneen, jossa oli kolme mastoa. Julius Krohn lähti purjehtimaan Ottilie-siskonsa kanssa. Matkalla veli putosi mereen. Sisko yritti pelastaa veljen mutta myös toinen airo putosi veteen.

– Ja viimein, kun Julius oli jo kuolemantuskissaan, tämä sai kuuluville tuon suvussamme kauan kerrotun lauseen: Hälsa familjen! Sukuseuran sivuilla kerrotaan.

Hautajaisissa Helsingissä vuonna 1888 oli suvun historian mukaan lähes 6 000 ihmistä.

Kiiskilä myytiin heti hautajaisten jälkeen, vanhemmat muuttivat Pietariin ja huonekalut huutokaupattiin. Osa huonekaluista päätyi toiselle puolella Suomea eli Tampereelle asti.

Tampereella näkyy kartanon historia

Tampereen raatihuoneella olevan pietarilaishuoneen huonekalut.
Kiiskilän kartanon kalusto päätyi Tampereen Raatihuoneeseen ja on siellä yhä esillä.Miikka Varila / Yle
Tampereen raatihuoneella olevan pietarilaishuoneen huonekalut.
Tältä Kiiskilän kartanon sali näytti sen suuruuden päivinä. Miikka Varila / Yle

Tampereen Raatihuoneen pietarilaisessa huoneessa on yhä esillä hieno sohvakalusto, joka on peräisin Kiiskilän kartanosta. Se on hankittu vuonna 1898. Kalustoa korostavat helmiäisraidat ja kukka-aiheiset messinkiset, kupariset ja hopeiset upotukset.

Tampereen raatihuoneella olevan pietarilaishuoneen huonekalut.
Miikka Varila / Yle

Entisestä loistosta oli hyvin vähän jäljellä, kun Ilja Sleptsov tarkasti talon kuntoa nelisen vuotta sitten. Talo oli jopa enemmän vaurioitunut kuin hän luuli. Sleptsov lähettää kuvia kartanosta vuodelta 2016.

– Sisällä oli kosteuden ja homeen haju. Kaikki kiinteistön sähköjohdot, myös ulkojohdot, olivat jo menettäneet eristeensä. Putkisto ei toiminut eikä kaivo ollut toimikunnossa. Kaikkialla oli autioitumisen merkkejä.

Kiiskilän kartanon portaikko
Ilja Sleptsovin lähettämissä kuvissa näkyy, missä kunnossa kartano oli ostohetkellä vuonna 2016.Kiiskilän kartano

Kartano olikin siirtynyt kulttuurisuvun hienoista juhlista erilaiseen käyttöön. Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Kiiskilän kartanon omistus siirrettiin Neuvostoliitolle. Vuosina 1940–2007 Kiiskilän kartano toimi sairaalana, orpokotina ja pioneerileirinä. Sitten se oli vuosia hyljättynä.

Sukuseura kiittää kirurgin tekoa

Krohnin sukuneuvoston puheenjohtaja Risto Honkanen sanoo, että restaurointi on enemmän kuin onnenpotku. Honkasen mukaan teko on kulttuurihistoriallisesti tärkeä, koska Kiiskilä on ainoa pystyssä oleva kartano Suomen ajalta Viipurissa ja näin ollen ainoa laatuaan.

– Joku olisi voinut ostaa paikan ja panna maan tasalle.

Honkanen toivoo, että kirurgin unelma toteutuu.

Kiiskilän kartano vuonna 2016
Kiiskilän kartano kuvattuna vuonna 2016.Kiiskilän kartano

Risto Honkanen kävi pari vuotta sitten sukuseuran kanssa vierailulla Kiiskilän kartanossa. Kartanon katto saatiin korjattua viimeisellä hetkellä. Hän kiittelee myös sitä, että korjaus aloitettiin perustuksista ja katosta.

Julius Krohnin isä Leopold osti Kiiskilän kartanon aikoinaan suvulle. Rahat tulivat suvun panimosta Pietarista. Julius Krohn oli niin kiihkeä suomen kielen puolustaja, että laittoi ruotsinkielisen vaimonsakin puhumaan kotona suomea.

– Olen humoristisesti ilmaissut, että suomalaisuutta on edistetty kaljarahoilla. Kiiskilä symboloi sitä työtä, mitä suomalaisuuden hyväksi on tehty.

Julius Krohn uskoi suomalaisten koulutukseen ja se työ kantaa Risto Honkasen mukaan Suomea vielä tänä päivänäkin.

Restaurointi tehdään säilyneiden piirustusten ja valokuvien perusteella

Ilja Sleptsovin ostettua Kiiskilän kartanon sitä on korjattu paljon. Restaurointi tehdään Sleptsovin perheen varoilla muutaman valokuvan ja säilyneiden piirustusten perusteella. Restaurointia voi seurata Instagram-tililtä (siirryt toiseen palveluun) tai Facebook-tililtä (siirryt toiseen palveluun).

– Nyt päärakennuksen kellari ja perustus ovat kunnostettu, ensimmäisen kerroksen hirsirunko restauroitu ja graniittikuisti korjattu, Sleptsov kertoo tulkin välityksellä.

Lampea ja osaa Kiiskijokea syvennettiin, sillä ne olivat täynnä savea ja sedimenttikiveä. Myös kellari, kaivo ja sähköt ovat nyt kunnossa.

– Talo, jossa itse asumme tällä hetkellä, on kokonaan kunnostettu. Muutama uusi rakennus, muun muassa vartijantalo, huoltotalo, ja kaksi taloa joen rannalla, rakennettiin perinteisellä suomalaisella tyylillä, niin kuin Loviisan, Porvoon ja Rauman vanhat puurakennukset, Sleptsov kertoo.

Huvimaja vanhassa kuvassa
Huvimaja vanhoissa kuvissa. Kiiskilän kartano
Huvimaja on rakennettu kuvien perusteella
Huvimaja on tehty vanhojen kuvien avulla uusiksi. Kiiskilän kartano
Lue seuraavaksi