1. yle.fi
  2. Uutiset

Saaristoasukas ihmettelee, kun kotisairaalan väki ei tule käymään – potilas: "Työntekijät olisivat hoitaneet minua vain kaupunkiasunnossa"

Kotisairaalan ylilääkäri vetoaa saaristolakiin, joka ei velvoita kaikkien saaristolaisten hoitoon.

Sairaalapalvelut
Riitta Lahtonen ei saa kotisairaalan palvelua saaristoon.
Riitta Lahtonen on ammatiltaan lääkäri, joten hän pystyy neuvomaan miestään lääkkeiden antamisessa. Lahtonen on huolissaan muiden saaristolaisten oikeuksista saada kotisairaalan palveluja. Minna Rosvall / Yle

TurkuRiitta Lahtonen tarvitsee kotisairaalan apua tekoniveltulehduksen hoitoon kolme kertaa päivässä.

Antibioottia tulehduksen hoitoon on annettava suonensisäisesti. Lääkkeen vaikutusta ja mahdollisia sivuvaikutuksia on tarkkailtava verikokein 1–2 kertaa viikossa.

Lahtosen luo kotisairaalan hoitajat eivät ole tulleet, sillä Lahtosen ja hänen miehensä koti sijaitsee Järvistensaaressa, jonne on noin 250 metrin merimatka. Yhteensä matka saaresta kaupungin keskustaan kestää noin 20 minuuttia.

– Vastaavanlainen tulehdus vaivasi minua jo keväällä 2017. Silloin kotisairaanhoitajat kävivät kaksi kertaa. Mieheni kuljetti kotisairaalan sairaanhoitajat salmen yli omalla lautallamme, jota olemme käyttäneet päivittäiseen liikenteeseemme vuodesta 1996 lähtien.

Kolmannella kerralla sairaanhoitajaa ei kuulunutkaan. Puhelimessa Lahtonen sai tietää, että tuleminen "pienellä purtilolla salmen yli" oli ollut liikaa hoitajien työturvallisuudelle.

Hannu Lahtonen näyttää, että koti on vastarannalla.
Kalastusalan yrittäjänä toimiva Hannu Lahtonen on merellä joka päivä. Hän näyttää, että koti on vastarannalla. Tällä aluksella hän kuljettaa vaimonsa ja mahdolliset hoitajat saareen. Minna Rosvall / Yle

Hoitoa luvattiin antaa kaupunkiasunnossa

Lahtosilla on nykyään myös kaupunkiasunto, jota koko ajan vuokrataan määräaikaisesti. Siellä he voivat tarvittaessa asua kelirikkoaikana.

– Tällä kertaa kotisairaalan työntekijät olisivat hoitaneet minua vain kaupunkiasunnossa. Omakanta-palvelusta luin jälkikäteen sairaanhoitajan kirjoittaman tekstin, jonka mukaan olin kieltäytynyt palaamasta kaupunkiasuntoon. En ole koskaan asunut tai viettänyt siellä yhtään yötä, kertoo Lahtonen.

Lahtosen mukaan hän ei olisi pystynyt sairaalasta kotiutettuna pyörätuolipotilaana selviämään yksin asunnossa ympäri vuorokauden. Lahtosen miehen työpaikka kalastusalan yrittäjänä on kotisaaressa ja sitä ympäröivillä vesillä.

Mies auttaa lääkehoidossa

Riitta ja Hannu Lahtosen makuuhuoneessa on melkoinen määrä lääkkeitä ja Riitta Lahtosen hoitoon tarvittavia välineitä. Hän on lääkäri, joten hän pystyy neuvomaan miestään, joka antaa hänelle antibiootit kolme kertaa päivässä.

Vuonna 2017 pariskunta sai kotisairaalalta lääkkeet ja tarvikkeet ja luvan hoitaa itse lääkeinfuusiot. Kotisairaalan sairaanhoitajien vastuulla oli silloin verikokeiden otto ja suonensisäistä lääkintää varten laitetun kanyylin hoito.

Tällä kertaa pariskunta hoitaa lääkkeenannon itse. Kalastusalan kapteenin tutkinnon suorittanut puoliso pystyy auttamaan.

– Suorittamaani tutkintoon kuuluvat myös lääkinnälliset hätätoimenpiteet, kertoo Hannu Lahtonen vetäessään tottuneesti siniset suojakäsineet käsiinsä.

Puoliso tutkii vaimonsa kaulalla olevaa suonensisäisen lääkityksen letkua. Se huolletaan Tyksin osastolla viikottain. Siellä otetaan myös verikokeet, joilla tarkistetaan lääkkeen pitoisuus veressä, tulehdusarvot ja lääkkeen vaikutukset verenkuvaan.

Omatoimisesta hoidosta on aiheutunut kaikkiaan noin kahden tuhannen euron kulut. Pariskunta on joutunut hankkimaan kaikki ne lääkkeet ja tarvikkeet itse, jotka kotisairaala vielä vuonna 2017 toimitti veloituksetta.

Sairaanhoitajien palvelua kotisairaalasta kieltäydyttiin antamasta saaressa asumiseen vedoten.

– Suonensisäisten lääkehoitojen eli niin sanottujen tiputusten välillä saan sentään olla omassa kodissani ja edes vähän ulkona ilman pelkoa koronatartunnasta. Voin hoitaa myös henkistä terveyttäni tekemällä lääkärin työtäni, joka onneksi nykyään onnistuu etänäkin, kertoo Riitta Lahtonen.

Hannu Lahtonen näyttää kanyyliä, josta lääke annetaan.
Hannu Lahtosella on yli 24-metrisen kalastuslaivan kapteenin tutkinto. Koulutuksessa opetettiin ensiaputaitoja. Minna Rosvall / Yle

Kotisairaalasta vastaava lääkäri myöntää hankaluudet

Turussa on yksi Suomen vanhimmista kotisairaaloista. Se on toiminut yli 20 vuotta ja viime vuonna potilaita oli noin 1 000 ja käyntejä oli noin 9 000. Tänä vuonna samat luvut tulivat täyteen jo lokakuun lopussa, joten toiminta on laajentumassa.

Toiminnasta vastaava ylilääkäri Kari Koskela ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta kommentoi tilannetta yleisellä tasolla. Saaristolaki ei velvoita (siirryt toiseen palveluun)kuntaa turvaamaan palveluja kaikille.

– Siinä todetaan, että saaristolaiset ovat oikeutettuja terveyspalveluihin, mutta ohjeet ja säännökset puuttuvat siitä, kuinka ne toteutetaan.

Turussa ei ole kilometrimitoitusta, kuinka pitkälle kotisairaalan työntekijät lähtevät. He palvelevat korkeintaan puolen tunnin ajomatkan päässä olevia potilaita. Henkilökunta ehtii Turussa siis lähes joka paikkaan.

Koskela viittaa Tilastokeskuksen tietoihin, joiden mukaan Turussa asuu saaristossa noin 12 000 ihmistä. Suurin osa heistä on Hirvensalossa ja Kakskerrassa asuvia. Saaristolain piiriin kuuluvien määrä ei tunneta.

– Ihan kaikkia emme voi auttaa, mutta jos julkinen lossi- tai lauttaliikenne on käytössä, autamme kyllä. Hoitotarvikkeet korvaamme, mutta lääkelain mukaan sairaalasta ei voida antaa lääkkeitä kuin omille potilaille, eli omassa hoidossa oleville potilaille, kertoo Koskela.

Ylilääkäri Kari Koskela vastaa Turun kaupungin kotisairaalasta.
Ylilääkäri Kari Koskela kertoo, että kotisairaalaan panostetaan Turussa. Uusia, parempia lääkepumppuja saadaan hoitotoimenpiteisiin.Minna Rosvall / Yle

Vaativien lääkkeiden otto omin voimin ei ole suotavaa

Kotisairaalassa potilaan hoidon edellytys on, että peruselintoiminnot ovat kunnossa ja toimintakyky on riittävän hyvä, jotta hoito olisi turvallista.

Yleisimmin kotisairaalassa hoidetaan infektiosairauksia, joissa lääkettä annetaan suoneen tai lihakseen. Potilaiden tilaa seurataan verikokein. Nestehoitoja voidaan antaa esimerkiksi raskaudenaikaiseen pahoinvointiin.

Ylilääkäri Kari Koskela painottaa myös potilasturvallisuutta ja hoidon seurantaa.

– Jos hoito on vaativaa, siihen liittyy riskejä ja sitä täytyy seurata. Vaativa omaehtoinen hoito ei ole toivottavaa. Jos hoito kotona ei onnistu, ollaan sairaalassa, toipilaspaikalla tai tuttavan luona. Näin kotisairaala voi mennä auttamaan potilaita.

Osa antibiooteista vaatii tarkkaa seurantaa muun muassa haittavaikutuksien ja pitoisuuksien seuraamiseksi. Haittavaikutukset voivat olla hyvin vakavia ja pysyviä.

Riitta Lahtosta auttaa koneiden virittämisessä Hannu Lahtonen.
Hannu Lahtonen auttaa Riitta Lahtosta laittamaan tietokoneet käyntiin, jotta vaimo voi aloittaa etävastaanoton potilaidensa kanssa.Minna Rosvall / Yle

Lahtonen valmis valittamaan edelleen

Riitta Lahtonen pystyy yhä työskentelemään lääkärinä. Hän pitää parina päivänä viikossa etävastaanottoa omassa kotitoimistossaan. Teknisessä puolessa puoliso auttaa tarvittaessa.

Lahtonen on huolestunut muiden saariston asukkaiden puolesta. Poliitikot puhuvat paljon haja-asutusalueiden pitämisestä asuttavana. Kaikilla pitäisi olla samanlaiset oikeudet esimerkiksi kotisairaalan tarjoamiin hoitoihin.

– Olen selvinnyt oman ammattitaitoni avulla ja toistaiseksi pystynyt myös kustantamaan lääkkeet ja lääkitykseen vaadittavat muut tarvikkeet. On paljon saaristolaisia, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Moneen muuhun verrattuna meidän saareemme on lyhyt merimatka, mutta jo sekin katsotaan liian pitkäksi, kertoo Lahtonen.

Lahtonen on valittanut Turun kotisairaalan toiminnasta vuonna 2017 Lounais-Suomen aluehallintovirastoon ja Valviraan. Lisäksi hän valitti asiasta hallinto-oikeuteen, josta ilmoitettiin, ettei asiaa käsitellä. Hän aikoo pitää asiaa esillä tälläkin kertaa.

– Olen kuullut, että muistakin saariston asioista voi valittaa Euroopan ihmisoikeuskomissioon. Aion valittaa sinne myös itse, jos vain jaksan, kertoo Lahtonen.

Uusia lääkepumppuja tulossa

Valituksia Turun kotisairaalan toiminnasta ei juurikaan tule ylilääkäri Kari Koskelan mukaan.

– Viime vuonna saimme asiakkailta kouluarvosanaksi 9,3. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä kotisairaalahoitoon. Tilanteita, joissa toivotaan hoitoa ja emme voi toteuttaa sitä, on todella harvoin. Ne ovat yksittäistapauksia, kertoo Koskela.

Turun kotisairaalan kehittämiseen panostetaan kovasti. Tulossa on uusia lääkepumppuja, joilla hoito paranee.

– Keväästä lähtien olemme käyttäneet erään antibiootin lääkepumppua, jonka avulla lääkepitoisuus saadaan hyvin tasaiseksi ja vaihdetaan vain kerran vuorokaudessa. Tulemme saamaan lähiaikoina uusia lääkkeitä pumpun käyttöön ja uusia potilasryhmiä hoidon piiriin.

Uusien lääkepumppujen myötä kotisairaalassa hoidettavien infektiosairauksien kirjo laajenee.

– Yksi esimerkki infektiosairaudesta, jota voidaan hoitaa uudella tavalla, on ruusu. Se on hyvin yleinen ja vaatii hoitoa jopa kuusi kertaa päivässä suoneen annettavalla lääkkeellä. Uudella pumpulla lääke voidaan antaa kerran päivässä, kertoo Koskela.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella tiistaihin 10.11. kello 23.00 asti.

Lue myös:

Saaristolainen Kari Saramo on hakenut 20 vuotta tukea kulkemiseen – "Seuraavaksi haastan valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen"

Juttua on korjattu 12.11.2020 kello 15:35. Toiseksi viimeisessä väliotsikossa oli virheellisesti, että Lahtonen on valmis valittamaan EU:hun asti. Otsikko on korjattu, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin(mihin haastateltava todennäköisesti viittaa) ja EU ovat kaksi toisistaan riippumatonta tahoa.

Lue seuraavaksi