1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuoret pitävät EU:sta mutta eivät koe voivansa vaikuttaa siihen – nuorisojärjestöt esittelivät eurooppaministerille neljä tapaa pelastaa tilanne

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ottaa hallituksessa esiin ehdotuksen nuorten edustajan lähettämisestä EU-huippukokouksiin.

Euroopan unioni
Kolme nuorta henkilöä.
Alhainen äänestysaktiivisuus ei nuorisojärjestöjen mukaan johdu kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, etteivät nuoret koe voivansa vaikuttaa EU:ssa. Kuvassa vasemmalta puheenjohtajat Elisa Gebhard Allianssista, Jutta Vihonen Sakki ry:stä ja Iiris Asunmaa Eurooppanuorista. Anna Autio, Anni Suvisuo, Miia Pakarinen, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Viime vuoden europarlamenttivaaleissa vain joka neljäs alle 25-vuotias äänesti.

Silti nuoret tykkäävät EU:sta, joidenkin kyselytutkimusten mukaan jopa vanhempia ihmisiä enemmän. Kolme neljästä suomalaisnuoresta pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana (siirryt toiseen palveluun) ja yhdeksän kymmenestä kokee olevansa EU-kansalainen. (siirryt toiseen palveluun)

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) keskusteli keskiviikkona nuorisojärjestöjen edustajien kanssa nuorten roolista EU:ssa. Alkuvuonna eduskunnalle annetaan uusi EU-selonteko, joten nyt on Tuppuraisen mukaan hyvä tilaisuus myös pohtia tapoja nuorten osallisuuden parantamiseksi.

Poimimme nuorisojärjestöjen avauksista neljä mahdollista ratkaisua tilanteeseen.

Keskustelua seurasi ja sen antia kommentoi lisäksi kolme nuorta vaikuttajaa, Helsingin yliopiston EU-uralähettiläs Salaado Qasim, YK-nuorisodelegaatti Yuri Birjulin ja nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen.

Lukiolaiset marssivat äänestämisen puolesta.
Tapiolan ja Lauttasaaren lukiolaiset järjestivät äänestysmarssin keväällä 2019. Jukka Koski / Yle

1. Nuorille oma edustaja EU-huippukokouksiin

Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtaja Elisa Gerbhard ehdottaa, että nuorten asioita voisi EU-huippukokouksissa pitää esillä heidän oma edustajansa, niin sanottu nuorisodelegaatti.

– Suomi voisi olla edelläkävijä tässä.

Tytti Tuppuraisen mukaan aloite on mielenkiintoinen ja tervetullut.

– Tämä on poliittinen päätös, josta täytyy keskustella valtioneuvostossa, mutta otan asian esille.

Suomen YK-delegaatioissa nuoria edustava Yuri Birjulin kannattaa ajatusta, vaikka pitääkin omia vaikutusmahdollisuuksiaan rajallisina.

– Nuorten osallistumisessa voi olla se riski, että nuoret päästetään kyllä puhumaan, mutta itse päätösten sisältö ei lopuksi heijasta nuorten vaatimuksia.

– Pidin esimerkiksi keväällä puheen YK:ssa sosiaali- ja terveysministerin kanssa, mutta itse valmisteluvaiheessa osallistuminen on ollut vähäisempää.

Sanna Marin Euroopan neuvostossa, oikealta Charles Michel, Angela Merkel, Sanna Marin ja Emmanuel Macron 17. heinäkuuta.
EU-maiden johtajia huippukokouksessa 17. heinäkuuta. Allianssi ehdottaa, että nuoret delegaatit voisivat puhua kokouksissa. Chine Nouvelle / AOP

2. Nuorisoaloite alle 18-vuotiaille

Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa taas tuo esille ehdotuksen nuorisoaloitteesta. Sen avulla myös alle 18-vuotiaat nuoret saisivat tärkeinä pitämiään asioita parlamentin käsittelyyn.

Käytännössä asian eteneminen vaatisi, että joku suomalaisista mepeistä ottaisi asian edistääkseen.

– Vien omalta osaltani viestiä Euroopan parlamentin jäsenille, Tytti Tuppurainen lupaa.

3. Päättäjien näytettävä kyntensä ilmastoasioissa

Kolme neljästä nuoresta toivoisi lisää EU-yhteistyötä ilmastoasioissa, kertoo Eurooppanuorten teettämä kysely (siirryt toiseen palveluun). Keskustelijoiden mukaan EU voisi parantaa kuvaansa nuorten silmissä kunnianhimoisemmalla ilmastopolitiikalla.

Keskustelua seuranneen nuorten ilmastodelegaatin Emma Sairasen mukaan ilmastoasioiden tärkeydestä puhuminen ei riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia vaatimuksia paremmista politiikkatoimista.

Opiskelijoiden ilmastolakko Senaatintorilla 5.4.2019.
Kunnianhimoisilla ilmastotoimilla päättäjät voivat todistaa olevansa nuorten luottamuksen ja äänien arvoisia, sanovat nuorisojärjestöjen edustajat. Kuvassa opiskelijoiden ilmastolakko Senaatintorilla huhtikuussa 2019.Laura Railamaa / Yle

Sairanen kertoo itse ottaneensa syksyn aikana kantaa EU:n ilmastolain uudistukseen ja maataloustukiin liittyvään esitykseen, mutta asioihin perehtyminen oli vaikeaa tiedon puutteen vuoksi.

– Päätöksistä tai Suomen kannoista ei juurikaan viestitty etukäteen. Ei pitäisi olla nuorten vastuulla ottaa asiasta selvää, vaan päättäjien vastuulla viestiä edessä olevista päätöksistä ja median tehtävänä nostaa asioita julkiseen keskusteluun.

4. Lisää EU-asioita kouluun

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry:n puheenjohtaja Jutta Vihonen korostaa, että kaikki vaikuttaminen lähtee riittävästä tiedosta. Hänelle itselleen ei ole opetettu EU-asioita peruskoulun jälkeen.

Eurooppanuoret järjesti vaalikeväänä paljon monipuoluepaneeleja, mutta puheenjohtaja Iiris Asunmaa huomasi, että osa kouluista arkaili politiikan ja EU-asioiden käsittelyä.

– Välillä oli jopa haastavaa päästä kouluihin pitämään eurovaalipaneeleja.

Helsingin yliopiston EU-uralähettilään Salaado Qasimin mukaan nuorten niukka EU-tietoisuus näkyy myös siinä, että suomalaisia hakeutuu EU-virkoihin monia muita maita vähemmän.

Opiskelijoita Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.
Tytti Tuppuraisen mukaan hallituksen on syytä panna merkille, etteivät nuoret koe oppivansa koulussa riittävästi EU-asioista. Miikka Varila / Yle

Aiheesta voi keskustella 7.11. kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

18–29-vuotiaat fanittavat EU:ta, mutta eivät äänestä – "Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa"

Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

Nuoret suhtautuvat myönteisesti EU:hun – koetaan vahvistavan rauhaa ja hyvinvointia

Suomella on ongelma EU:ssa, ja sen voivat ratkaista vain nuoret – Näin konkari neuvoo nuoria EU-uralla

Lue seuraavaksi