1. yle.fi
  2. Uutiset

125-vuotias röntgenlaite oli aikansa leipäkone – sellainen piti saada, tai ainakin omakuva luurankona

Wilhelm Röntgenin keksintö tasan 125 vuotta sitten aiheutti kansainvälisen sensaation.

röntgensäteily
Maanviljelijää viikatteen kanssakuvataan röntgenillä ja lopputulos on luurankoviikatemies.
Röntgenlaite oli hetken maailmanlaajuinen hittituote, ja moni halusi kurkistaa sisimpäänsä.Shutterstock / AOP

"Sen toimintaa esitellään nykyään jokaisessa luentosalissa. Sarjakuvatkin ovat sitä pullollaan. Eikä siltä välty edes teatterissa, joihin kirjoitetaan suosikkinäytelmiä siitä!"

Englantilaisen Quarterly Review -lehden kirjoittaja oli kesällä 1896 lopen kyllästynyt. Artikkeli käsitteli maailmanlaajuista hittiä, joka oli kiihottanut mieliä noin puoli vuotta.

Ärsytyksen kohde oli röntgensäde.

Saksalaisen Wilhelm Röntgenille keksintö mullistaisi lääketieteen ja toisi hänelle historian ensimmäisen fysiikan Nobel-palkinnon.

Vuonna 1896 röntgensäde oli kuitenkin ihme, joka piti itse nähdä ja kokea.

Kaupungeissa kiersi röntgenkuvaajia, joiden malleiksi ihmiset jonottivat: jokainen halusi kuvan kätensä luustosta ja kurkata, mitä vatsanpeitteiden alle kätkeytyi.

Lehdet julkaisivat röntgenkuvia ja tarkkoja kuvauksia säteen ominaisuuksista. Röntgensäde innotti jopa runoilijoita.

Myös röntgenlaitteen valmistusohjeita annettiin tee se itse -rakentelijoille.

Ja jos halusi päästä helpolla, laite löytyi kaupan hyllyltä. Muun muassa amerikkalaisjätti General Electric otti jokamiehen röntgenlaitteen tuotevalikoimaansa vain muutama kuukausi sen keksimisen jälkeen.

Röntgenlaite oli vuoden 1896 leipäkone, sähköpotkulauta ja robotti-imuri - ylittämätön hittituote.

Nuorten keksijäin ja kokeilijan kirja, kokeita röntgenputkilla
Röntgenlaitteen valmistusohje löytyi myös suomalaisesta, vuonna 1919 ilmestyneestä Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjasta.Jyrki Lyytikkä / Yle

"Olen nähnyt kuolemani!"

Vain puoli vuotta aiemmin kukaan ei vielä tiennyt röntgensäteen olemassaolosta.

Yliopistomies Wilhelm Röntgen oli jonkin aikaa tutkinut katodisäteitä, kun hän marraskuussa 1895 huomasi sädeputken tuottavan fluorisoivaa valoa.

Röntgen oivalsi, että kyseessä oli jonkin uusi säteily. Hän nimesi sen X-säteeksi – tuntemattomaksi säteeksi, joka tuntui läpäisevän ainetta.

Röntgen onnistui myös röntgenkuvaamaan vaimonsa käden.

Wilhelm Röntgenin vaimon läpivalaistu käsi.
Wilhelm Röntgenin vuonna 1895 ottama kuva vaimonsa kädestä levisi ympäri maailman ja nostatti "röntgenkuumeen". Shutterstock / Rex Features / AOP

Kuva käden luurangosta ja nimettömässä möllöttävästä vihkisormuksesta levisi ympäri maailman ja aiheutti sensaation.

"Olen nähnyt kuolemani!" Anna Bertha Röntgenin kerrotaan huudahtaneen, kun hän näki röntgenkuvan kädestään.

Mahdollisuus nähdä ihon alle, tunkeutua lihasten ja sisäelinten läpi ilman kirurgin veistä, oli sekä kauhistuttava että kiehtova.

Siinä tuntuivat yhdistyvän viktoriaanisen ajan ihmisen viehtymykset tekniikkaan ja kauhuun.

Röntgensäde avasi katseelle uuden maailman ja samalla muistutti elämän rajallisuudesta - olihan luuranko suosittu kuoleman symboli.

Röntgensäteen suosiota edesauttoi se, ettei Wilhelm Röntgen patentoinut keksintöään. Kollegat ympäri maailman saivat vapaasti jalostaa Röntgenin löytöä, ja näin myös tapahtui.

Muun muassa Thomas Alva Edison ja Nikola Tesla työskentelivät intohimoisesti uuden säteen parissa.

Edison löysikin säteestä ominaisuuden, joka vaikutti ratkaisevasti sen kansansuosioon.

Edison kuvaa apulaisensa Dallyn kättä röntgenlaitteella.
Thomas Edison kuvaa avustajansa Clarence Dallyn kättä omatekoisella röntgenlaitteella.Creative Commons

Tieteen marttyyrit

Röntgensäde ei näy eikä tunnu. Se ei haise eikä maistu. Alkujaan sitä pidettiiinkin valon kaltaisena, harmittona keksintönä.

Pian moni kuitenkin havaitsi omituista kuumotusta kohdassa, jota oli uudella laitteella sädettänyt.

Edisonin avustaja Clarence Dally oli aivan erityisen kova sädettämään kättään. Dally myös otti röntgenlaitteesta kaiken tehon irti - säteilyn on arveltu olleen 1500-kertainen nykylaitteisiin verrattuna - sillä seurauksella, että joutui pian nukkumaan käsi kylmävesiastiassa.

Tuskainen kuumotus ei vielä säikäyttänyt nuorta assistenttia, vaan hän vaihtoi kättä.

Lopulta Dally ei enää pystynyt työskentelemään. Hänen molemmat kätensä amputoitiiin, mutta sekään ei auttanut. 39-vuotias Dally menehtyi ihosyöpään vuonna 1904.

Wilhelm Konrad von Röntgen
Wilhelm Röntgen (1845-1923) ei patentoitunut keksintöään, mikä edesauttoi sen menestystä.Shutterstock / AOP

Vastaavia kuolemantapauksia sattui muitakin.

Nämä tieteen marttyyrikohtalot herättivät tutkijayhteisön. Muun muassa Edison luopui röntgensäteen tutkimisesta kokonaan Dallyn kohtalon säikäyttämänä.

Laajan yleisön tietoon tai lainsäädäntöön röntgensäteen haittavaikutukset tulivat kuitenkin varsin hitaasti.

Vielä 1950-luvulla Yhdysvalloissa oli käytössä Foot-o-Scope -niminen laite. Kenkäkaupoista löytyneellä röntgenlaitteella mitattiin erityisesti lasten jalkoja, jotta vanhemmat osaisivat ostaa heille oikeankokoiset kengät.

Röntgensäteen alkuhuuma oli tuolloin jo aikaa sitten haihtunut ja kotitekoiset laitteet unohtuneet kaappeihin pölyttymään.

Sairaaloissa röntgenlaite jatkoi voittokulkuaan, mutta se on toinen tarina.

Lähteet:

Sylvia Pamboukian: "Looking Radiant": Science, Photoraphy and X-ray Craze of 1896.

Clarence Dally – The man who gave Thomas Edison X-ray vision. Smithsonian Magazine.

Lue seuraavaksi