1. yle.fi
  2. Uutiset

Mökkikunnassa vedettiin yli 500 kilometriä valokuitukaapelia – nyt verkon miljoonavelat lankeavat Rääkkylän kuntalaisten maksettavaksi

Valopiuha-osuuskunta rakensi hienon laajakaistaverkon, mutta tulot eivät riitä velkojen maksuun. Vastaavia tapauksia on myös muualla.

Kotimaan uutiset
Valopiuha-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Laasonen Rääkkylästä.
Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Laasonen murehtii, miten käy Rääkkylän hyvin kattavalle Valopiuhan verkolle. Marja-Liisa Kämppi / Yle

Kun Niemisen kylällä Rääkkylässä kesällä 2012 aloitettiin kaivinkoneen perässä vetää valokuitukaapelia maahan, tunnelma oli iloinen. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja kiitteli valojuhlassa kuntaa aloitteellisuudesta tietoverkkojen edistämiseksi.

Parina seuraavana vuonna Valopiuhaksi nimetty osuuskunta rakensi asukkaiden varausten mukaisesti 513 kilometrin pituisen laajakaistaverkon. Rakentaminen maksoi kaikkiaan noin 5,5 miljoonaa euroa.

Rahoitus alkoi tuottaa huolta vuodesta 2015 lähtien. Kaikki varauksen tehneet eivät ottaneet liittymää käyttöön eivätkä reilun 600 käyttäjän tuomat tulot riittäneet isojen velkojen maksuun. Viime vuonna liikevaihtoa oli 327 000 euroa ja tulos oli tappiollinen 18 000 euroa.

Osuuskunta on yrittänyt neuvotella laina-aikoja pidemmiksi rahoittajapankkien kanssa, mutta tuloksetta. Kunnantalolla sen sijaan on kopautettu monta Valopiuhaa auttavaa rahoituspäätöstä.

Kesäkuussa 2020 päättäjät olivat hätäratkaisun edessä. Valtuusto hyväksyi, että perustetaan kunnan yhtiö Rääkkylän Kuitu. Sen piti ryhtyä hoitamaan osuuskunnan rakentamaa verkkoa ja liiketoimintaa. Kauppahinnaksi oli sovittu 4,26 miljoonaa euroa.

Kun kauppa kunnan kanssa kariutui valituksen vuoksi, osuuskunta oli selkä seinää vasten.

Valokuituverkon rakentamiskyltti maantien pientareella Rääkkylässä.
Osuuskunta sai valokuituverkon rakentamiseen valtiolta avustusta hieman yli miljoona ja kunnalta puolisen miljoonaa euroa, loppu on velkarahaa.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Osuuskunnan vaihtoehdot yrityssaneeraus tai konkurssi

Osuuskunta päätti lokakuussa hakeutumisesta yrityssaneeraukseen. "Sillä pyritään turvaamaan liiketoiminnan ja kuituverkon omistuksen säilyminen Rääkkylässä", lukee Valopiuhan tiedotteessa.

– Osuuskunnan hallituksena ollaan valitettavasti selkä seinää vasten: meillä ei ole oikeastaan muita vaihtoehtoja kuin yrityssaneeraus tai konkurssi, Valopiuhan hallituksen puheenjohtaja Jukka Laasonen tilittää.

Hän pitää parempana vaihtoehtona yrityssaneerausta.

– Omistus säilyisi Rääkkylässä, osuuskunta jatkaisi toimintaa ja palvelut säilyisivät ennallaan, Laasonen luettelee.

Kunnalle saneeraus tarkoittaa reilun kahden miljoonan euron takuiden realisoitumista.

Konkurssi kävisi vielä kalliimmaksi rääkkyläläisille: kunta joutuisi maksamaan velat, mutta ei saisi vastineeksi mitään. Lisäksi verkkopalveluihin tulisi katkos eikä uudesta omistajasta, kauppahinnasta tai tulevista palveluista ole tietoa.

Suurimpana riskinä Laasonen pitää sitä, että nopeita yhteyksiä tarvitsevat joutuvat etsimään palvelut muualta eivätkä välttämättä palaa verkon käyttäjiksi.

– Koko verkko voisi jäädä käyttämättömänä makaamaan maahan – vähän turhan kallis muistomerkki, Laasonen tuumaa.

Osuuskunnan kohtalo on nyt velkojien käsissä. Ratkaisevaa on, mitä kunnanvaltuusto päättää 9. marraskuuta.

Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen marraskuussa 2020.
Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen pitää pääsyynä osuuskunnan talousvaikeuksiin sitä, että sen ottamilla lainoilla on liian lyhyt maksuaika ja korkea korko. Marja-Liisa Kämppi / Yle

"Kunnat eivät ole toimineet väärin tai hölmösti"

Moni kysyy, miksi Rääkkylän kunta lähti takaamaan tietoverkko-osuuskunnan velkoja? Syy oli yksinkertainen.

– Sillä ratkaisulla päästiin rakentamaan Rääkkylään valokuituverkko. Rahoituksellisia vaihtoehtoja ei ollut muita kuin kunnan antama takaus osuuskunnan lainoille, Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen vastaa.

Rääkkylä ei kuitenkaan ole ainoa kunta, jossa kunta on joutunut verkon rakentamisen maksumieheksi. Esimerkiksi Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta päätyi velkasaneeraukseen, jossa kaksi pientä kuntaa kärsi merkittäviä rahoitustappioita.

Kuntaliiton asiantuntijan mielestä syy ahdinkoon ei ole kuntien.

– Eivät kunnat ole väärin tai hölmösti toimineet. Ne ovat yrittäneet osaltaan pitää huolta alueensa elinvoimaisuudesta, minkä turvaamiseksi tietoverkot ovat erittäin tärkeä tekijä – pienille kunnille elinehto, jos ne halutaan pitää asuttuina tulevaisuudessakin, sanoo tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi.

Karttaavin mielestä tietoverkkojen rakentaminen ei pitäisi olla kuntien vastuulla, vaan valtion tehtävä.

– Tietoverkot ovat kriittistä infrastruktuuria, yhtä tärkeä kuin sähkö, Kuntaliiton asiantuntija vertaa.

Karttaavi ei pidä Suomea tasa-arvoisena tietoyhteiskuntana, jos asuu harvaanasutuilla alueilla. Hän kaipaa markkinalähtöisen, operaattorivetoisen järjestelmän lisäksi enemmän valtion sääntelyä, että verkot avataan laajemmin kilpailulle.

– Ongelma tällä hetkellä on, että kapasiteettia on, mutta se ei ole käytettävissä, avoimia verkkoja toivova Karttaavi harmittelee.

Kun isot operaattorit rakentavat vielä nykyistä enemmän kuituyhteyksiä tarvitsevaa 5G-verkkoa, Rääkkylässä Valopiuhan käyttäjät odottavat epävarmoina verkon kohtaloa.

Helsinkiläinen Mirja Hirvonen voi tehdä etätyötä Rääkkylässä valokuituverkon ansiosta.
Helsinkiläisen Mirja Hirvosen etätyö Rääkkylässä on onnistunut valokuituverkon avulla jo ennen korona-aikaa.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Helsinkiläinen etätyöntekijä huolissaan verkon tulevaisuudesta

Rääkkylässä osuuskunta voi jättää saneeraushakemuksen vasta kunnan lainvoimaisen päätöksen jälkeen.

Sillä välin nopeita yhteyksiä hyödyntää muun muassa helsinkiläinen Mirja Hirvonen, joka on tehnyt etätyötä Rääkkylässä jo monena vuonna. Viimeinen jakso alkoi maaliskuussa koronan vuoksi.

– Laajakaista on mahdollistanut pidempiä aikoja olla täällä, valtionhallinnossa ylitarkastajana työskentelevä Hirvonen kiittelee.

Häntä huolettaa valokuituverkon tulevaisuus.

– Jos kukaan ei enää huolla Valopiuhaa, niin kyllä ainakin Salokylällä yksi pirtti pimenee, Hirvonen toteaa.

Aiheesta voi keskustella 8.11. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Valokuitu vai 5G? Kysyimme DNA:lta, Elisalta ja Telialta, miksi kuluttajille myydään nyt kallista kuitua nettiyhteydeksi, jos kohta kaikilla on 5G

Verkkokaupan menestys ei katso paikkaa, kunhan netti toimii – maaseudun laajakaistaverkkojen työllisyysvaikutukset jäävät arvailun varaan

Lue seuraavaksi