1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lomautukset ja irtisanomiset

"Kuvitelkaa kahdeksankymppisen mummini ilme kun kerroin, että yli 10 000 ihmistä tietää nyt irtisanomisestani" – työttömyys iski kymmeniin tuhansiin, mutta monelle se on edelleen häpeä

Kun potkut tulevat, yhä useammin tukena on myös työterveys. 

Potkut tuli, mutta Janica Tuominen on viimeisen työpäivän jälkeen iloinen. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Runsas kuukausi sitten Janica Tuominen, 27, irtisanottiin.

Viesti tuli yllätyksenä. Tuominen tunsi olonsa lamaantuneeksi. Voiko tämä oikeasti tapahtua minulle? hän ajatteli.

Jo seuraavana päivänä hän päätti, ettei jää ihmettelemään.

Suru ja haikeus piti jättää taakse ja miettiä, mitä seuraavaksi.

Tämä ei johdu minusta, hän totesi.

Janica Tuominen päätti kertoa irtisanomisestaan julkisesti. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Syyt Tuomisen irtisanomiseen olivat tuotannolliset ja taloudelliset. Yt-kielellä taloudelliset tarkoittaa sitä, että työnantajalla menee huonosti tai huonommin kuin ennen ja siksi väkeä halutaan vähentää. Tuotannollinen taas tarkoittaa sitä, että töitä on järjestelty uudelleen niin, että työntekijän työlle ei ole enää tarvetta.

Janica Tuominen on valmistunut oikeustieteellisestä. Hän työskenteli compliance officerina ohjelmistoyrityksessä. Suomeksi työ oli pelifirman lisenssisopimusten lainmukaisuuden tarkistamista. Tuomisen potkujen syyt olivat taloudelliset: Pelifirma ei saanut pelejään myytyä riittävästi uusille markkinoille, eikä Tuomiselle riittänyt töitä.

Tuominen ei ole ainoa viime aikoina työnsä menettänyt.

Ehei, ei lähelläkään.

Syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 315 800 työtöntä (siirryt toiseen palveluun)työnhakijaa. Se on 89 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pandemia on vienyt monelta työt: hotellit ovat tyhjillään, ravintoloissa ei ole asiakkaita, eri asioiden kysyntä on romahtanut… Helpotusta ei näy. Eri aloilla on ennustettu lisää irtisanomisia ja lomautuksia.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

"Irtisanominen, potkut, fudut": hävetä vaiko ei?

Viimeinen työpäivä on juuri päättynyt ja Janica Tuominen seisoo Helsingin kauppatorin kupeessa.

Olo on hieman haikea, mutta iloinen.

Työkaverit tarjosivat läksiäiskakkua ja töissä muisteltiin menneitä.

Tuominen kertoo avoimesti irtisanomisestaan. Oikeastaan hän teki sen heti potkuja seuraavana päivänä sosiaalisessa mediassa.

Hän kirjoitti LinkedIniin näin.

Irtisanominen. Potkut. Fudut.

Kaiken loppu vai mahdollisuus ihan mihin vain?

Näin hetkisen uutista tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanomisestani sulateltuani päädyin jälkimmäiseen suhtautumistapaan.

Tuominen jatkoi kirjoitustaan ja kertoi olevansa avoin uudelle työlle.

Tuomisen päivitys levisi. Pian sen oli nähnyt iso joukko ihmisiä.

Kuvitelkaa kahdeksankymppisen mummini ilme kun kerroin, että yli 10 000 ihmistä tietää nyt irtisanomisestani, Tuominen kirjoitti joitain päiviä myöhemmin.

Isoäiti oli kauhuissaan ja kysyi, onko irtisanomista järkevää jakaa somessa.

Samaa Tuominen oli miettinyt, mutta vain hetken.

Hän päätti, ettei häpeä.

– Se on ehkä ennen ollut sellainen asia, että siitä ei kerrota, jos on työtön tai työnhakija. Yritetään vain yksin puurtaa sitä kohti, että löytää taas jonkun työn, Tuominen sanoo.

Tuominen ei ole ihan tavallinen tapaus. Monet ovat edelleen arkoja puhumaan julkisesti irtisanomisesta.

Työttömyydestä on monen edelleen vaikea puhua julkisesti

Työn menettämisestä on edelleen vaikea puhua, vaikka vähitellen asenteet muuttuvat.

– Irtisanomisten yleisyys ja se, että niistä puhutaan, on lisännyt hieman avoimuutta, arvelee

Mehiläisen kehittämisylilääkäri Ulla Brusila-Relas.

Mehiläisen Ulla Brusila-Relas kertoo, että työterveyspalveluita tarjotaan myös töihin jääville irtisanomistilanteissa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Samanlaista stigmaa ei enää koeta, mutta se ei poista yksilön huolta ja taloudellista huolta, Brusila-Relas sanoo.

Tätäkin juttua varten kysellyt ravintola-alalta työttömäksi jääneet eivät halunneet nimeään esiin.

Haastateltu nelikymppinen ravintola-alan työntekijä sanoo, että kertoi potkuistaan työkavereille, mutta ei muille, ei varsinkaan somessa. Irtisanominen tuntui nololta.

– Vaikka tietää, että korona aiheutti irtisanomisen, hieman nolottaa. Mietin myös, että miten se vaikuttaa siihen, miten jatkossa saa töitä, hän perustelee.

Ravintola-alalta on kadonnut työpaikkoja. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ravintolatyöntekijän työpaikka katosi, kun pandemia alkoi keväällä ja ravintola suljettiin kokonaan. Ensin tuli kuukauden lomautus ja sitten lopulta irtisanominen.

Hän ehti olla kolmetoista vuotta samalla työnantajalla töissä.

Esimiehen puhelu irtisanomisesta oli järkytys.

– En olisi ikinä uskonut, että he alkavat irtisanoa. Ajattelin, että kuitenkin asiat palaavat normaaliksi.

Asuntolainan lyhentäminen ja toimeentulo pyörivät mielessä.

Työnantaja olisi maksanut työnhakukoulutuksen ja työterveyspalvelut olivat lain mukaan hänen käytössään 9 kk irtisanomisen jälkeen.

"Vaikka tietää, että korona aiheutti irtisanomisen, hieman nolottaa."

Ravintola-alalta irtisanottu työntekijä

Onneksi töitä löytyi ja viikko irtisanomisen jälkeen hän aloitti toisessa paikassa määräaikaisena työntekijä. Palkka ja edut pysyivät samana.

Muuten irtisanominen hoitui ravintolatyöntekijän mukaan hyvin, mutta yksi asia jäi vaivaamaan. Kukaan ei koskaan pahoitellut asiaa.

– Olisi ollut kivaa, jos joku olisi sanonut, että ollaan pahoillaan, että näin joudutaan tekemään.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Mistä tukea, kun tulee potkut?

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n neuvontapäällikkö Juha Ojala kertoo, että varsinkin pienemmille työnantajille koronan tuoma tilanne on uusi. Yt-asioista tai irtisanomiseen liittyvistä velvollisuuksista ei tiedetä. Moni on joutunut ensimmäistä kertaa irtisanomaan työntekijöitä. Se ei ole helppoa.

– Monet pienet työnantajatkin ovat pihalla, eivätkä tiedä proseduureja. Tämä on kaikille yhteinen haaste, Ojala sanoo.

Irtisanomisen jälkeen kollegat olivat tukena, Janica Tuominen kertoo.

Työntantajalta hän ei saanut neuvoja, mitä irtisanomisen jälkeen tehdä.

– Tuki oli omatoimista, tuli omasta verkostostani, eikä työnantajan puolelta. Valitettavasti, Tuominen sanoo.

Työterveys ei ollut irtisanomisessa mukana tai ainakaan työntantaja ei tarjonnut mahdollisuutta olla siihen yhteydessä. Tuominen kertoo tukeutuneensa omaan verkostoonsa.

Työnantajalla on monenlaisia velvollisuuksia irtisanomisten suhteen – toki velvollisuudet riippuvat myös yrityksen koosta. Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan suorittaa myös pienemmissä yrityksessä.

Irtisanotulla onkin monenlaisia oikeuksia. Niihin voi perehtyä esimerkiksi Te-palveluiden sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Ojala muistuttaa, että ensimmäinen asia, jonka työttömäksi jääneen pitää tehdä heti, on ottaa yhteys te-toimistoon ja kertoa se, että jäi työttämäksi. (siirryt toiseen palveluun)

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Työrveyspsykologi voi auttaa

Usein irtisanomistilainteisiin otetaan avuksi myös työterveys.

Irtisanotuille tarjotaan mahdollisuuksia käydä tilannetta läpi työterveyshoitajien tai -psykologien kanssa. Myös töihin jääville ja esimiehille tarjotaan tukea.

– Irtisanomistilannehan koskee koko työyhteisöä, Mehiläisen kehittämisylilääkäri Ulla Brusila-Relas muistuttaa. Mehiläinen on yksi maan suurista työterveyspalveluiden tarjoajista.

– Suurin osa työnantajista haluaa tarjota tukea vaikeassa tilanteessa. Vastuulliset työnantajat miettivät tukitoimia ja ottavat meidät mukaan jo irtisanomisten valmisteluvaiheessa, Brusila-Relas sanoo.

"Tuki oli omatoimista, tuli omasta verkostostani, eikä työnantajan puolelta. Valitettavasti."

Janica Tuominen

Brusila-Relas kertoo, että koronairtisanomiset näkyvät myös työterveydessä.

Samaa toteaa Pihlajalinnan Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö Susanna Paarlahti.

– Yt-tilanteiden tukipyyntöjä tulee paljon. Siinä se näkyy. Olemme jalkautuneet lakkautettaviin tehtaisiin paikan päälle. Olemme myös tukeneet esimiehiä, jotka joutuvat tsemppamaan tilanteissa, joissa pitää irtisanoa ja samalla tsempata jäljelle jääviä, Paarlahti kertoo.

– Me olemme kuitenkin vain taho, joka rannalta huutelee veneeseen, eikä seilata itse siellä myrskyssä. Aina emme voi tarjota pelastusrengasta, mutta voimme tukea myrskyn myllerryksessä, Paarlahti sanoo.

Hänen mukaansa tuki on kuitenkin tärkeää. Kun ihminen huomaa, että elämä jatkuu kriisistä huolimatta ja saa ajatuksensa järjestykseen, yleensä tulevaisuudensuunnitelmiakin on helpompi tehdä.

– Ihmiset selviävät usein, jos he saavat henkilökohtaisen rauhan ja mielensä rauhoitettua. Silloin he selviävät. Kun ihminen huomaa, että elämä jatkuu, vaikkapa sopeuttamalla menoja, se voi tarjota mahdollisuuden kokeilla jotain uutta työtä. Kaikkien kohdalla ei tietenkään löydy hyvää ratkaisua, mutta moni voi päästä vaikka uralla etenepäin kriisin kautta, Paarlahti sanoo.

Työterveyden tuki tulee siis tarpeeseen.

Osalle irtisanotuista työnantaja on lain mukaan velvollinen tarjoamaan työterveyshuoltoa puolen vuoden ajan irtisanomisen jälkeen. (siirryt toiseen palveluun) Eli jos esimerkiksi tarvitsee psykologin tai tutun työterveyshoitajan tukea, sitä saa vielä potkujen peräänkin. (Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta.)

Ammattiliitto: Puhelimet ovat pirisseet, myös henkistä tukea kaivataan

Irtisanomisia on osunut useille aloille, mutta yksi pahiten kärsineistä aloista on matkailu ja ravintola-ala.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n neuvontapäällikkö Juha Ojala sanoo, että keväällä puhelut Pamin neuvontaan viisinkertaistuivat. Ja määrä on edelleen tavallista suurempi.

Lomautetut ja irtisanotut ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan.

Soittajat haluavat tietää, miten yt:t toimivat ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia on.

– Onhan tämä monelle ensi kertaa elämässä tapahtuva asia. Palvelualoilla ei ole tässä määrin ollut lomautuksia ja irtisanomisia, Ojala sanoo.

Uusi työ löytyi, kun Janica Tuominen kertoi työttömyydestään LinkedInissä. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Uusi työ löytyi verkostoitumalla

Janica Tuominen sai pian irtisanomisensa jälkeen taas töitä.

Nyt Tuominen arvelee, että on hyvä kertoa, että on tehtäviä vailla. Se mahdollistaa uuden työn löytymisen.

– Käytin paljon aikaa verkostoitumiseen jo ennen irtisanomista. Olen luonut verkostoa oman alani ulkopuoleltakin, Tuominen sanoo.

Hän ei ehtinyt edes hakea töihin. LinkedIniin tehty päivitys levisi laajalle ja poiki muutamia työtarjouksia.

Missä, sitä Tuominen ei vielä suostu kertomaan.

Oletko ollut lomautettuna yli kuukauden? Lomasi voi olla ensi vuonna lyhyempi – Koskee jopa yli 100 000 lomautettua

Työtapaturmat vähentyivät kolmessa vuosikymmenessä rajusti – nyt työajalla ei enää pidä kulkea kännykkä kädessäkään, sanoo iso työnantaja

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat