1. yle.fi
  2. Uutiset

Trump purki lähes sata ilmastolakia ja erosi Pariisin sopimuksesta – pitääkö Bidenin aloittaa ilmastotoimet alusta?

USA:n ero ilmastosopimuksesta astui voimaan virallisesti keskiviikkona heti presidentinvaalien jälkeen.

USA:n vaalit 2020
Joe Biden
Joe Biden on ilmoittanut, että Yhdysvallat tähtää hiilineutraaliksi vuonna 2050. Trumpin kaudella päästövähennystavoitteita ei kiristetty.Angela Weiss / AFP

Kun Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi varmistui, maailma sai huokaista helpotuksesta ainakin yhdessä asiassa.

Kansainvälisen ilmastodiplomatian odotetaan palaavan takaisin entisille raiteilleen.

Biden ilmoitti aiemmin, että Yhdysvallat liittyy takaisin Pariisin ilmastosopimukseen heti, jos hän astuu valtaan.

Donald Trump on hangannut ilmastosopimusta vastaan koko kautensa. Virallisesti Yhdysvallat kuitenkin kuului siihen koko sen ajan.

USA:n ero astui virallisesti voimaan keskiviikkona, heti vaalipäivän jälkeen.

Ajoitus tuntuu harvinaisen hyvältä sattumalta ollakseen totta. Oliko kyseessä sattuma?

Oli ja ei, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntija Matti Kahra.

Pariisin ilmastosopimukseen on sorvattu sisään mekanismi, jonka mukaan sopimuksesta voi erota aikaisintaan, kun on kuulunut siihen neljän vuoden ajan.

Sopimus solmittiin vuonna 2015, ja USA ratifioi sen vuonna 2016.

Ero astuu voimaan vuosi irtautumisilmoituksen jälkeen, ja Trump jätti sen vuosi sitten marraskuussa.

Pariisin sopimuksen voimaanastumisen päivämäärä oli siis sattumaa. Sattumaa sen sijaan ei ole se, että sopimukseen aikanaan sorvattiin pitkä irtautumisaika.

Trump asettui ehdolle kesällä 2015, kun neuvottelut Pariisin sopimuksesta olivat jo pitkällä. Irtautumisen sääntöjä puitiin kuitenkin loppumetreille.

Kuvassa on Donald Trump kesäkuussa 2015.
Donald Trump vuonna 2015, kun hän kertoi asettuvansa ehdolle presidentinvaalessa.AOP

Barack Obaman nimittämät yhdysvaltalaisneuvottelijat olivat tiiviisti mukana väännössä.

– Tiedossa oli, mitä tapahtui Kioton pöytäkirjan kanssa, neuvotteluja tuolloin seurannut Kahra sanoo.

Kioton pöytäkirja vuodelta 2005 on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jonka avulla päästöjä on vähennetty kansainvälisesti.

Yhdysvallat oli mukana neuvottelemassa sitä, mutta jättäytyi lopulta ulos.

Pariisin sopimus taas haluttiin Kahran mukaan rakentaa niin, että kukaan ei voi hetkessä kävellä ulos siitä.

Edes Brasilia ei eronnut, vaikka sitä pelättiin

Kuinka pahaa ilmastotuhoa Trump ehti kaudellaan saada aikaan?

Vaikka ero kansainvälisestä sopimuksesta ei noin vain onnistunut, pelkkä ilmoitus oli maailmalle shokki.

Alussa pelättiin, että Yhdysvaltojen ilmoitusta seurasi iso joukko muita suuria saastuttajamaita.

Erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian siirtoja pelättiin. Kaikki maat ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet sopimuksessa.

– Pahin pelko ei ole toteutunut. Ei ole toista valtiota, joka olisi lähtenyt tai ilmoittanut lähtevänsä pois.

Myös Brasilia on jäänyt, vaikka maan presidentti Jair Bolsonaro on vähätellyt julkisesti ilmastomuutosta aivan samalla tavoin kuin Trump.

Kuvassa on ilmastomielenosoitus Sao Paulossa.
Mielenosoittajat vaativat presidentti Jair Bolsonarolta ilmastotoimia viimeksi syyskuussa.Fernando Bizerra / EPA

Bolsonaro myös ilmoitti vaalikampanjassa harkitsevansa eroa, mutta perui sitten ajatuksen.

– Kyllä se iso huoli oli. Ja on jonkin asteinen yllätys, että mitään ei tapahtunut. On käynyt selväksi, että USA ampui eroamalla omaan jalkaansa, Kahra sanoo.

Trumpin vastustaessa ilmastotoimia muun muassa Kiina, Japani ja Etelä-Korea ovat sen sijaan nostaneet profiiliaan ilmastopolitiikassa.

Kiina ilmoitti hiljattain tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2060. Japani taas tavoittelee samaa jo vuonna 2050. Tavoitteet ovat osa Pariisin ilmastosopimusta.

Kiina on myös puheenvuoroissaan korostanut vihreää elvytystä (siirryt toiseen palveluun).

– Ulostulot ovat uusia ja merkittäviä, koska Kiina ei koskaan sano tavoitteitaan, jos se ei pysty pysymään niissä, ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

Voiko ajatella, että Kiinan toimet johtuisivat jopa osittain Trumpin kielteisyydestä ilmastotoimia vastaan?

– Jos ilmastojohtajuudessa on tyhjiö, se kyllä täyttyy. Kiinalla on ollut tilaisuus profiloitua ja esiintyä monenkeskisen yhteistyön kannattajana tilanteessa, jossa Yhdysvallat vastustaa tai ei sano mitään, Honkatukia sanoo.

Aiemmin Kiina on keskittynyt tekemään lähinnä kahdenkeskisiä sopimuksia. Se neuvotteli esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen liittyviä yksityiskohtia osittain kaksin Yhdysvaltojen kanssa.

Outi Honkatukia 7.11.2018
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia edustaa Suomea kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.Markku Pitkänen / Yle

Lakien purkamisesta seurasi Saksaa vastaavat ilmastopäästöt

Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump sai sen sijaan aikaan paljon ilmastotuhoa.

Hän purki yli sata ilmastolakia tai -normia. Sillä on ollut suora vaikutus ilmastopäästöihin.

Suurimmat päästöt aiheutuivat Kahran mukaan siitä, että Trump peruutti autonvalmistajille suunnatut päästöstandardit. Obama asetti kaudellaan uusien autojen hiilidioksidipäästöille rajat. Samoin on toimittu Euroopassa.

Päätöksen ilmastovaikutus on ollut lähes yhtä suuri kuin Saksan vuotuiset ilmastopäästöt: tuhat miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Trump peruutti myös niin ikään Obaman asettamat rajoitukset öljy- ja kaasutuotannon metaanipäästöihin. Se taas on tarkoittanut 500 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää ilmakehään.

Vertailun vuoksi: Suomen kokonaispäästöt ovat noin 52 miljoonaa tonnia vuodessa.

Trumpin kaudella on myös lisätty öljynporauskohteita ja purettu puhtaaseen ilmaan ja veteen liittyvää lainsäädäntöä.

Niiden lisäksi Trump on kylvänyt tiedevihamielisyyttä ja yleistä epäluuloa ilmastotutkimusta kohtaan.

– On järjestelmällisesti rapautettu sitä, että ilmastonmuutos on todellinen uhka, johon liittovaltion pitää puuttua. Ympäristövirasto EPA:n johtajakin on ollut öljy- ja kaasulobbari, Kahra sanoo.

Kuinka iso urakka Bidenilla on? Palauttiko Trumpin kausi Yhdysvallat ilmastopolitiikassa neljä vuotta taaksepäin?

Kahran mukaan ei. Toki Biden joutuu korjaamaan hartiavoimin juuri lainsäädäntöä.

Kuvassa on Joe Biden tammikuussa 2017.
Varapresidentti Joe Biden vieraili automessuilla vuonna 2017.Jim West / AOP

Mutta Trumpin politiikasta huolimatta osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat puskeneet ilmastotavoitteita hurjaa vauhtia eteenpäin.

Ne liittoutuivat pian Trumpin valinnan jälkeen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen taakse, rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen.

America’s Pledge -koalitio (siirryt toiseen palveluun) kokosi yhteen osavaltioita, yrityksiä, yliopistoja ja julkista sektoria. Sen piirissä on jopa puolet USA:n päästöistä.

Useat osavaltiot ovat jo päättäneet hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Esimerkiksi Arizonassa republikaanit äänestivät hiljattain täysin puhtaaseen energiaan siirtymisen puolesta.

Saman ovat tehneet jo aiemmin (siirryt toiseen palveluun)ainakin Havaji, Kalifornia, New York, Maine, Virginia, New Mexico, Nevada ja Washington. Muissakin osavaltioissa keskustelua käydään parhaillaan.

Bidenin Yhdysvallat aikoo hiilineutraaliksi vuonna 2050

Yhdysvaltain omalla päästövähennystavoitteella on kuitenkin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa suuri merkitys.

Toistaiseksi voimassa on Obaman kaudella syntynyt tavoite vähentää päästöjä 26–28 prosenttia vuoteen 2025.

Tavoitetta vuodelle 2050 ei sen sijaan ole Trumpin kaudella tehty.

Tavoite olisi pitänyt kertoa Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotiskokouksessa joulukuussa. Yhdysvallat ei ole kokouksen aikana enää osa sopimusta.

Muut maat päivittävät siellä päästövähennystavoitteitaan. Esimerkiksi EU tulee kertomaan hiilineutraalisuustavoitteestaan vuoteen 2050 mennessä.

– Miten USA siellä profiloituu, jää nähtäväksi. Bidenillä ei kokouksessa ole mitään roolia, vaikka hänen ulostulonsa kyllä noteerataankin, Honkatukia arvioi.

Biden astuu valtaan tammikuussa. Sen jälkeen virallinen paluu ilmastosopimukseen kestää sääntöjen mukaan vielä 30 päivää.

Yhdysvallat voisi olla osa ilmastosopimusta aikaisintaan helmikuun lopulla.

Kahran mukaan se, mitä tulevassa ilmastokokouksessa Yhdysvaltojen osalta tapahtuu, ei ole lopulta niin tärkeää. Jo Bidenin valinta on viesti kansainväliselle yhteisölle.

Biden on kertonut asettavansa vuoden 2050 tavoitteeksi hiilineutraaliuden.

– Se on jo vahva signaali, etenkin elinkeinoelämällä ja energiainvestoinneille.

Biden on myös raottanut muita ilmastotavoitteitaan. Siihen kuuluvat muun muassa päästötön sähköntuotanto vuoteen 2035 mennessä sekä liikenteen ja julkisen liikenteen puhtaiden ratkaisujen kiihdyttäminen.

Biden ei toki pysty toteuttamaan niitä yksin, mutta hänen puolellaan ovat presidentinasetukset ja koronatilanne, joka vaatii liittovaltiolta merkittäviä toimia, Kahra arvioi.

Yhdysvalloissa presidentin valta ulottuu esimerkiksi päästövähennystavoitteen asettamiseen.

Korona taas tukee ilmastotavoitteissa siten, että valtiot ottavat paljon lainaa elvyttääkseen tavoitetta. Biden aikoo tehdä elvyttämisen vihreästi, eli ilmastotoimia kiihdyttämällä.

Trump puhui kaudellaan painokkaasti kivihiilen puolesta, mutta hänen kaudellaan kivihiilen osuus on sen sijaan laskenut ja kannattamattomia voimaloita lakkautettu.

– Ironia on ollut aika paksua. Se on ollut ihan tyhjää puhetta, Matti Kahra sanoo.

Outi Honkatukia on varovaisempi sen suhteen, mitä Bidenin ilmastopolitiikalta uskaltaa odottaa.

Suuri kysymysmerkki hänen mukaansa on se, millä painolla Yhdysvallat palaa ilmastosopimuksessa tärkeään ilmastorahoitukseen mukaan.

Trumpin aikana Yhdysvallat lakkasi rahoittamasta vihreää ilmastorahastoa, jolla tuetaan kehitysmaiden ilmastotoimia.

Obama lupasi rahastoon yhteensä kolme miljardia dollaria, ja ehti maksaa niistä miljardin ennen vallan vaihtumista. Trumpin kaudella Obaman lupaamista rahoista ei näkynyt jälkeäkään.

Honkatukian mukaan Biden ei ole kertonut, palaisiko Obaman aikanaan lupaama rahasumma asteittain vai nouseeko se kerralla entiseen tasoon.

– Olen varovainen hehkuttamaan Bidenin ilmastopolitiikkaa, koska sitä ei olla nähty vielä, Honkatukia sanoo.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 9.11. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Tästä voit lukea vaalien uusimmat tiedot

USA:n ilmastopolitiikan suuntaviivat määrätään pian – Trumpin voitolla ero Pariisin sopimuksesta sinetöityy, Bidenin ohjelmassa vielä kysymysmerkkejä

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

Lue seuraavaksi