1. yle.fi
  2. Uutiset

Hyväksikäytetystä ja hakatusta pojasta tuli kaikkien tuntema Frederik: elämäkerta paljastaa paljon, mutta miksi media tarttui seksiseikkailuihin?

Tutkija pitää huolestuttavana tapaa, jolla media yhä pönkittää vanhentunutta käsitystä miehenmallista. Pahimmillaan se voi estää kertomasta rikoksista.

Frederik
Ilkka Sysimetsä
Ilkka Sysimetsä on tyytyväinen tuoreen elämäkerran myyntilukuihin. Sysimetsä halusi kertoa kokemastaan hyväksikäytöstä, jotta pojatkin uskaltaisivat viimein puhua. Arkistokuva kesäkuulta 2018.Juha Metso / AOP

Pahoinpidelty ja hyväksikäytetty poika, joka ei saanut kotona rakkautta, turvaa tai edes kasvatusta.

Tuliko hänestä siksi se machomies, jonka me suomalaiset tunnemme?

– Kyllä se näin on. Olen vain koettanut päästä sieltä kuopasta ylös, Frederik eli Ilkka Sysimetsä sanoo.

Iltapäivälehdet nostivat lokakuun lopun puheenaiheeksi Frederikin naisjutut. Tuore elämäkerta Harva meistä on Frederik tarjoileekin runsaasti seksiä, naisia ja yhtälön seurauksia.

Esimerkiksi MTV3 uutisoi laulajan isyydestä näin: Frederik kohtasi keikalla upean naisen ja alkoi iskeä häntä – paljastui lopulta iskelmälegendan tyttäreksi

Ilta-Sanomat nosti kirjasta esiin kohdan, jossa Sysimetsä kuvailee ensimmäistä seksikertaansa.

"Frederik menetti poikuutensa 14-vuotiaana kaksi kertaa vanhemmalle opettajalleen – vuosia myöhemmin baarista löytyi kaikkien aikojen yllätys"

Jutussa maalaillaan, miten nuori poika sai vanhemmalta naiselta, vieläpä “tanssijakaunottarelta”, ensikertansa.

Nainen oli Sysimetsän kolmikymppinen tanssinopettaja.

Lehti mehustelee jutussa, että myöhemmin laulaja kellisti vielä opettajan tyttärenkin.

Frederik lapsena koulukuvassa muun luokan kanssa
“Takarivissä keskellä seisoo pieni Oikokadun kansakoulun ekaluokkalainen. Olin niin ujo ja arka, että saamani rooli Työväen teatterin Lumikista piti perua, koska en uskaltanut harjoituksiin”, Ilkka Sysimetsä kertoo elämäkerrassaan.Frederikin kotialbumi

– Aivan järkyttävää, toteaa Tuija Saresma.

Hän viittaa sekä hyväksikäyttöön että tapaan kirjoittaa siitä.

Saresma on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa sekä kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen dosentti. Hän on tutkinut muun muassa omaelämäkertoja, sukupuolen tuottamista mediassa, sukupuolen ja vallan suhdetta sekä maskuliinisuutta.

Sysimetsän kokemukset käyvät ilmi elämäkerran ensimmäisillä 20 sivulla. Mistä johtuu, että iltapäivälehdet kertoivat vain poikuuden menetyksestä kivana asiana, tai sitten Frederikin seksitavoista?

Saresma muistuttaa, että lehdet kirjoittavat siitä, mikä myy. Frederikin tapaus on vain yksi esimerkki laajemmasta ilmiöstä.

Osa lukijoista saattoi lukaista lehtijutun nopeasti huomaamatta, että seksirehvastelun sijaan jutussa kerrottiin teinipojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, Saresma sanoo.

– Nykypäivän lukijat etsivät nopeaa tyydytystä lukemastaan. On helpompi tarjoilla yleisölle kevyt ja tutunoloinen juttu kuin kyseenalaistaa. Pojan kokema hyväksikäyttö on edelleen niin vaiettu aihe, että siihen voi olla vaikea tarttua.

Frederik lapsena
“Olen kiusannut tyttöjä Kaisaniemen kansakoulussa ja odotan lisärangaistusta opettajaltamme”, Sysimetsä kertoo kirjassa.Frederikin kotialbumi

Ilkka Sysimetsä viittaa elämäkerrassaan poikuuden menetykseen kamalana kokemuksena.

Hän henkäisee syvään.

– Olin todella rakastunut häneen, kuten nyt teinipoika vain voi olla.

Sysimetsä kertoo, miten pari tapaili muutaman kuukauden ajan, kunnes ensimmäinen seksikerta tapahtui.

– Seksin jälkeen en nähnyt häntä enää. Ehkä tämä nainen halusi vain kokeilla nuorta poikaa, Sysimetsä miettii.

Rikoslain mukaan seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja on 16 vuotta. Tätä nuoremmalle tehdyt seksuaaliset teot katsotaan lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, oli kyse yhteisymmärryksessä tehdystä teosta tai ei.

Jos kyseessä on auktoriteettisuhde, kuten opettajan ja oppilaan, suojaikäraja on 18 vuotta. Laki oli jo tapahtumien aikaan samankaltainen kuin nykyään.

Onko seksi teini-ikäisen kanssa soveliasta kolmekymppiselle opettajalle?

– Ymmärräthän, ajat olivat erilaiset. Vaikka hän oli kaksi kertaa minua vanhempi, en minä pitänyt sitä pahana, Sysimetsä sanoo.

Entä jos kaksi kertaa vanhempi mies tekisi näin tytölle?

–No miehelle tehtäisiin pahoja asioita ja se olisi hänelle oikein, Sysimetsä vastaa.

Nuori Frederik istuu aidalla
Nuori Sysimetsä koetti tehdä vaikutuksen tyttöihin Kaivopuiston rannassa.Frederikin kotialbumi

Frederik on vuosikymmenten ajan tullut tunnetuksi naisseikkailuistaan. Myös tuoreessa kirjassa artistin kerrotaan saaneen naista kuin liukuhihnalta.

Elämäkerrassa kuitenkin kerrotaan myös tapauksia, jotka järkyttävät lukijaansa ja saavat kyseenalaistamaan Ilkka Sysimetsän imagon pelkkänä kovana jätkänä ja panomiehenä.

Äiti teki kahta työtä ja sodan kokenut isä alkoholisoitui. Äiti ei koskaan ottanut syliin tai hellitellyt, Sysimetsä muistaa.

Joskus isä otti syliin, mutta olohuoneessa toikkaroiva juopporemmi pilasi senkin hetken.

Teoksen mukaan nuori Sysimetsä joutui myös toteuttamaan isompien poikien seksuaalisia tarpeita.

Vain sitä häpesin jo pentuna, että jouduin Kaisaniemen puistossa isompien poikien runkkuautomaatiksi.”

Mitä tarkoitat?

– Se oli siihen aikaan tavallista, että vanhemmat pojat pakottivat nuoremmat runkkaamaan itseään. Se ei ollut homoilua, vaan seksuaalisen tarpeen tyydyttämistä. Elimme 1950-luvun puoliväliä, Sysimetsä sanoo.

Sysimetsä selittää kokemuksen kuuluneen menneeseen aikaan, mutta kyse saattoi olla myös vallankäytöstä. Sysimetsä kertoo olleensa porukan pienin ja saaneen porukalta alituiseen myös turpaansa.

Kuvaus ei jää kirjan ainoaksi kerrotuksi hyväksikäyttökokemukseksi.

Koska arki kaupungissa oli kovaa, Sysimetsä nautti kesäleireistä maalla. Hän kuului partiossa kolkkapoikiin ja sai maistaa tavallista, turvallista maalaiselämää useita viikkoja kestäneillä leireillä.

Sysimetsän mukaan leireillä oli kuitenkin pappi ja partionjohtaja, joilla oli tapana lähestyä 6–13-vuotiaita poikia ja “kopeloida” tai “vedellä kuivia”.

Sysimetsä toteaa, ettei siihen aikaan ollut pedofiileja, sillä sellaisesta ei tiedetty eikä puhuttu.

– Olimme sen vankeja, emmekä voineet kertoa siitä kenellekään. Kukaan ei olisi uskonut meitä ja häpesimme valtavasti, Sysimetsä sanoo.

Asenteet ovat jo muuttuneet

Me too -liikkeen voima on alkanut muuttaa myös pikkuhiljaa populaarikulttuuria sekä yleisön ja median suhtautumista.

Mitä me siedämme ja hyväksymme nyt, kun naisten hyväksikäyttö niin elokuva-alalla kuin arjessakin on tullut entistä näkyvämmäksi?

Vielä 2000-luvulla oli varsin tavallista, että Hollywood-elokuvan keskiössä esiintyi myöhäiskeski-ikäinen mies ympärillään nuoria naisia.

Olisiko edelleen ihan ok, jos Jack Nicholson nyt näyttelisi machomiestä, käsikynkässään parikymppinen tyttöystävä?

Nuori tyttö ja vanhempi mies on länsimaissa tuhansia vuosia vanha tarina. Sitä kuvataan niin Raamatussa kuin Kalevalassakin ja siksi asetelma on ollut helppo hyväksyä.

Suomessakaan ei ole kauaa ajasta, jolloin nuoria tyttöjä naitettiin vanhemmille miehille varakkuuden perusteella.

Sen sijaan vuosisatoja vanhat suhtautumistavat poikiin ja miehiin ovat vasta alkamassa muuttua.

– Kyse on vallasta ja patriarkaatista. Ei kysytä, nauttiiko mies seksistä, koska tämän ajatusmallin mukaan mies tietenkin nauttii, Tuija Saresma toteaa.

Tuija Saresma
Yliopistotutkija Tuija Saresma on huolissaan siitä, millaista miehenmallia lehdet yhä 2020-luvulla tarjoavat.Sami Saresma

Saresman mukaan toistamme edelleen voimakkaasti kulttuurista ajatusta vain kahdesta sukupuolesta, joilla on vanhat, selkeät roolinsa.

Keskiössä on heteroseksuaalinen oletus miehestä, joka on aina valmis seksiin.

Poika ei saa olla herkkä ja on tietenkin onnellinen, kun saa opettavan kokemuksen vanhemmalta naiselta.

– On hyvin surullista, jos edelleen ajattelemme, että kyse on vain mieheksi kasvamisesta, vaikka pitäisi puhua hyväksikäytöstä tai vakavammasta rikosnimikkeestä. Tarina voi vahingoittaa kehittyviä nuoria uskottelemalla, että kyse on normaalista ja hyväksyttävästä asiasta.

Saresma painottaa, että kyse on tasa-arvo-ongelmasta. Kun poikien kokemuksista vaietaan julkisuudessa, päädytään vain vahvistamaan vanhentuneita näkemyksiä miehuudesta.

Usein pedofiili- ja hyväksikäyttöuutisissa uhri on tyttö tai poika, ja tekijä usein mies.

On kysyttävä, uskaltavatko pojat vieläkään kertoa tapahtumista, kun väärintekijä onkin nainen.

– Hyperseksuaalisessa patriarkaalisessa maailmassa ei vieläkään ole tilaa sille kulttuuriselle kertomukselle, että pojatkin kaipaavat huolenpitoa ja ovat herkkiä, eivätkä välttämättä edes halua seksiä tai eivät ainakaan aina.

Machomiehen seksiseikkailuista kertominen myös rajaa ihmisiä pois: tilaa on vain miehelle, ehkä heteroseksuaalisen halun kohteellekin, mutta ei ainakaan muille sukupuolille tai vähemmistöille.

Saresma muistuttaa, että myös median vaikenemisella on seurauksia.

Henkilökohtainen on poliittista, kun se tuodaan julkisuuteen.

– Kun joku kertoo julkisesti vaikeista kokemuksistaan, toisetkin saavat äänen ja ymmärryksen, että minä en olekaan ainoa. Näin myös muut voivat uskaltaa puhua.

Iskelmälaulaja Frederik (Ilkka Sysimetsä) esiintyy tv-ohjelmassa "Hengellinen Pop Story"
Iskelmälaulaja Frederik esiintyy tv-ohjelmassa "Hengellinen Pop Story".Yle Kuvapalvelu / Leif Öster

Ilkka Sysimetsä on samaa mieltä.

– Nuorten tyttöjen kokemasta ahdistelusta kyllä puhutaan, mutta ei poikien. Siksi halusin kertoa kokemuksistani.

Miksi halusit luoda superseksuaalisen machomiehen imagon?

– En minä sitä luonut. Fazer-musiikki kertoi, millaisia lauluja laulan ja minähän lauloin. Sysimetsä vastaa.

– Tein musiikin eteen melkein 15 vuotta töitä ennen kuin pääsin oikeasti ylös ja pinnalle. Mutta pääsin kuitenkin ja tässä olen.

Lue seuraavaksi