1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkkitehtuuri

Helsingin rakentaminen ei kestä arvostelua, sanoo professori Pallasmaa: "Ne ovat aikamoisia tuhoja, jos kaupungin identiteetti katoaa"

Pitkänlinjan arkkitehti on entisen pääministeri Lipposen tavoin huolissaan Elielinaukion rakentamisesta. Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimiehen mukaan rautatieaseman ympärillä on tilaa rakentamiselle.

arkkitehtuuri
Trigoni, YIT:n ehdotus Helsinki High-rise -kilpailuun. Talvinäkymä Veturipuistosta Länsialueelle.
Helsingin siluetti muuttuu, kun neljän pilvenpiirtäjän ryhmä nousee lähivuosina Tripla-ostoskeskuksen yhteyteen Keski-Pasilassa. Hankkeen nimi on Trigoni, ja rakentamisen on määrä alkaa näillä näkymin vuonna 2023.YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa.

Helsingin kantakaupungin suunnittelu on noussut jälleen julkiseen keskusteluun, kun joukko kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristöjen asiantuntijoita julkaisi torstaina kirpeän pamfletin.

Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla -kirja esittelee yli kymmenen kohdetta, jotka kirjoittajien mukaan ovat kiistanalaisia ja uhkaavat Helsingin arvokkaita erityispiirteitä.

Kirjassa väitetään, että Helsingin kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho kiisti Ylen haastattelussa pamfletin väitteet.

Myös entinen pääministeri Paavo Lipponen otti Helsingin Sanomien yleisönosastolla torstaina (siirryt toiseen palveluun)kantaa kaupungin rakennushankkeisiin. Lipposen mukaan esimerkiksi Elielin aukion täyttäminen rakennuksella uhkaa kaupungin identiteettiä.

Helsinki julkaisi perjantaina Elielinaukio kehittämiseksi pidetyn arkkitehtuurikutsukilpailun ehdotukset, joita kaupunkilaiset voivat kommentoida Kerro kantasi-palvelussa (siirryt toiseen palveluun) 4. huhtikuuta asti.

Me kysyimme pitkänlinjan arkkitehdiltä Juhani Pallasmaalta, miten hän näkee pääkaupungin tämän hetkisen suunnittelun. Pallasmaan esittämään kritiikkiin vastasi Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimies.

Miksi korkeat rakennukset puhkaisevat kuuluisan siluetin, pohtii Pallasmaa

Myös arvostettu arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa kritisoi vahvasti Helsingin ja pääkaupunkiseudun uudisrakentamista.

– Ne ovat aikamoisia tuhoja, jos kaupunginosan tai kaupungin identiteetti katoaa, pohtii Pallasmaa.

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorinakin 90-luvulla toiminut Pallasmaa sanoo, että Helsinki ei enää täytä yhtä tärkeimmistä tehtävistään, joka on rakennusten muodostamasta kaupunkikuvasta huolehtiminen.

– Helsingin kaupunki on lähtenyt viime vuosina hyvin arveluttavalle tielle lisärakentamisvimmassaan. Kaupunkikuva muuttuu kaikkialla alkaen kuuluisasta merisiluetista, jota vielä 20 vuotta pidettiin säilyttämisen arvoisena.

Muun muassa Kampin kauppakeskuksen ja Itiksen kauppakeskuksen laajennuksen suunnitteluun osallistuneelta Pallasmaalta pyyhkeitä saa erityisesti tornitalojen yhtäkkinen rakentaminen ja uudisrakennusten sijoittelu, joita hän pitää molempia Helsinkiin sopimattomana.

– Se tapa jolla rakennetaan korkeita rakennuksia useampaankin paikkaan Helsingissä ja täydennetään vanhoja kortteleita, ei minusta kestä arvostelua. Ymmärrän hyvin, että Helsingillä on kova tarve saada rakennettua uusia asuntoja ja toimitilaa, mutta se ei saisi tapahtua kaupunkikuvan kustannuksella.

Professorin mukaan kaupunkien luonne on niiden historiassa ja sitä ilmentävät ja ylläpitävät rakennukset sekä kaupunkitilat.

Mikäli Helsingin annetaan muuttua liian yhtäkkisesti, menetetään juuri ne kerrostumat, mitkä kaupunkikuvassa ovat arvokkaita, sanoo Pallasmaa.

"Yksinkertaisesti täytetään vain tyhjältä tuntuvia paikkoja"

Yksi suurista ongelmista on Pallasmaan mukaan se, että nykyään usein uusi rakennus sijoitetaan sellaiseen paikkaa, johon se ei kokonsa puolesta mahtuisi. Tätä ahtamista tapahtuu pienessä mittakaavassa eri puolilla kaupunkia.

– Yksinkertaisesti täytetään vain tyhjältä tuntuvia paikkoja, mutta tyhjät tilat ovat olennainen osa kaupunkikuvaa ja sen vuoksi pitäisi harkita tarkasti, mihin rakennetaan, mitä kohtia tiivistetään ja mitä ei.

Räikeimmät esimerkit liian tiiviistä rakentamisesta löytyvät professorin mukaan Helsingin Jätkäsaaresta ja Pasilasta.

– Pasila on tehokkaamman rakentamisen paikka kuin vanha keskusta, mutta kyllä minulle on aikamoinen kauhistus, että Helsingissä on yhtäkkiä sen historialle täysin vieras kohta.

Peruuttamatonta vahinkoa kaupunkikuvassa on saatu aikaan Pallasmaan mukaan jo myös Espoossa. Tapiolan puutarhakaupungin keskusta on hänen mukaansa tuhottu lisärakentamisella.

– Tapiolan keskustassa näkyy täydellinen historiattomuus. Puutarhakaupungista ei ole keskustassa kuin rippeitä jäljellä. Asuinalueilla on kyllä toimittu viisaammin ja ne ovat suurelta osin entiseltään.

Arkkitehtuurin tehtävä on ylevöittää ihmisenä olemista

Myös Helsingin rautatieaseman vieressä sijaitsevanElielinaukion suunnitelmista (siirryt toiseen palveluun) Pallasmaa on äärimmäisen huolissaan.

– Minun on mahdotonta hyväksyä siihen nyt ehdotettua talomassaa. Se on esimerkki tämän päivän paineesta täyttää tyhjät tilat kaupungissa.

Professori muistuttaa, että Helsingin rautatieasema on yksi Suomen historian hienoimmista rakennuksista ja todella arvokasta kulttuurista pääomaa.

– Se kaipaa ympärilleen sen tilan, mikä sille on perinteisesti ollut.

Pallasmaan mukaan nykymeno ilmentää sitä, että arkkitehtuuri on kaventunut pelkäksi teknistaloudelliseksi toiminnaksi.

– Tänään arkkitehdit ovat samanlaisia palvelujen tarjoajia kuin insinöörit ja lakimiehet. Toisin oli 50- ja 60-luvuilla, jolloin arkkitehteja pidettiin taiteilijoina ja arkkitehtuuri oli rakennustaidetta.

Nyt tarvittaisiin Pallasmaan mukaan lisää julkista keskustelua arkkitehtuurista. Kaupunkikuvan arvojen ja vaikutusten tajuaminen voisi palauttaa arkkitehtuurin arvostetuksi taiteen-ja kulttuurinalaksi.

– Jokainen talo on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä mielenmaisemaa. Arkkitehtuurin avulla voidaan suunnata sekä ihmisten ajatuksia että tunteita myönteiseen suuntaa, kulttuuriseen ja ihmisarvoiseen suuntaan. Arkkitehtuurin tehtävänä on ylevöittää ihmisenä olemista, korostaa arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa.

Näin kaupunkisuunnittelu vastaa arkkitehti Pallasmaan kritiikkiin

Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimies muistuttaa, että Helsingin kantakaupunkiin laadittiin korkean rakentamisen periaatteet vuonna 2011. Niissä Pasilaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen on osoitettu vyöhykkeet, joilla korkea rakentaminen on mahdollista.

– Helsingin siluetista ei ole päätetty luopua, mutta tornirakentaminen väistämättä muokkaa siluettia kaukomaisemassa, sanoo Piimies.

Kantakaupungin keskeisiin osiin ei korkean rakentamisen periaatteissa ole osoitettu tornitalorakentamista. Se johtuu siitä, että tunnistettiin ympäristöjä, jonne tornitalot eivät sovellu, Piimies jatkaa sähköpostivastauksessaan.

Pallasmaan mainitsemaa uhkaa kaupungin identiteetille asemakaavapäällikkö Piimies ei poikkeuksellisen korkeassa tornirakentamisessa tunnista.

– En näe Pasilan pilvenpiirtäjiä uhkana kaupungin identiteetille. Katson, että uudet alueet muodostavat luontevasti uuden kerrostuman kaupungissa, hän kertoo.

Kaupunkia on rakennettu tähänkin saakka kulloistenkin ihanteiden mukaisesti, kertoo Piimies. Hänen mukaansa eri aikakausien kerroksellisuus kuuluu kaupunkiin, kunhan olemassa olevat arvot tunnistetaan ja uusi rakentaminen sovitetaan siihen.

Asemakaavapäällikkö ei näe huolenaihetta Elielinaukion suunnitelmissa

Myös kantakaupungissa asemakaavapäällikkö Piimies pitää uuden rakentamista tarpeellisena.

– Kaupungin tulee pysyä elävänä ja sen tulee pystyä tarjoamaan asukkailleen palveluja, työpaikkoja ja asuntoja, hän jatkaa.

Pallasmaan huoleen tyhjien tilojen täyttämisestä Piimies toteaa, että keskustassa ei tyhjiä tontteja juuri löydy, eikä tilojen täyttäminen ole kaupungin tarkoitus.

– Aukiot ja torit ovat tärkeitä elementtejä tiiviissä ruutukaavan korttelirakenteessa. Joillakin kohden tällainenkin tarkastelu kuitenkin on mahdollista, kuten nyt rautatieaseman ympäristössä.

Asemakaavapäällikön mukaan alueiden taantuminen on kierre, jota ei myöskään saa päästää tapahtumaan.

– Nyt ollaan huolestuttu julkisuudessa keskustan elinvoimasta. Pitääkseen yllä elinvoimaa, täytyy voida kehittää ja uskaltaa rakentaa myös uutta, kertoo Piimies.

Pallasmaa ja entinen pääministeri Paavo Lipponen ovat huolissaan Elielinaukion suunnitelmista. Piimies ei näe huolenaihetta.

– Onhan se keskeinen liikenteen solmupiste Helsingissä, mutta rakentamiselle on kyllä tilaa. Parhaimmillaan uusi rakentaminen luo ympärilleen uutta kaupunkitilaa ja katutason palveluja ohikulkijoille – pysähtymisen ja viihtymisen paikkoja, kirjoittaa Piimies sähköpostivastauksessaan.

Pallasmaan väitettä rakentamisen kaventumista teknillistaloudelliseksi toiminnaksi Piimies ei myöskään allekirjoita.

– En löydä tästä yhtymäkohtia. Kyllä arkkitehtuurilta edellytetään laatua ja sitä vaaditaan kaupunkisuunnittelussa kaikilta sen parissa työskenteleviltä, toteaa Piimies.

Voit keskustella Helsingin rakentamisesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja “uuskorporatismista” – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat

Joukko arkkitehteja lyttäsi Helsingin rakentamisen – nyt vastaa toimialajohtaja Mikko Aho: "Sijoittajat eivät määrittele kaupunkia, emme ole salamyhkäisiä"

Paraatipaikka keskellä Helsinkiä muuttuu täysin: arkkitehtuurikilpailussa etsitään ehdotuksia useista uusista rakennuksista Elielinaukiolle

Lue seuraavaksi