1. yle.fi
  2. Uutiset

Tanskassa potkut saa syöpäsairas, Ruotsissa uusin työntekijä, Suomessa voi selvitä lomautuksella mutta irtisanomisrahaa ei tipu – näin Pohjoismaat irtisanovat

Tanskan mallissa matala työsuhdeturva kompensoidaan sillä, että työttömäksi jäänyttä ei jätetä yksin työnhaussa.

irtisanominen
Katukuvaa Tukholmasta, Helsingistä ja Kööpenhaminasta sekä Ruotsin, Suomen ja Tanskan kartat.
AOP, Silja Viitala / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

"Viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos" (sist in, först ut), sanovat ruotsalaiset.

"Palkkaa ja potki pellolle" (hyre og fyre), sanovat puolestaan tanskalaiset.

Pohjoismaiset irtisanomiskäytännöt ja niitä säätelevät lait eroavat merkittävästi toisistaan.

Ruotsissa työsuhteen pitkä kesto suojelee työntekijää, kun työpaikalla alkavat irtisanomiset. Tanskassa vannotaan sen nimeen, että helposti kilometritehtaalle passitettava työntekijä myös helposti saa uuden työpaikan, koska työnantajat hanakammin uskaltavat rekrytoida uusia työntekijöitä. Suomessa lomauttaminen on pitänyt korona-aikoina työntekijöitä työn syrjässä kiinni.

Yle vertaili kolmen Pohjoismaan irtisanomiskäytäntöjä. Suomessa ja Ruotsissa on verrattain vahva työsuhdeturva, Tanskassa taas heikko. Kaikista löytyvät omat erityispiirteensä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ruotsi – Työsuhteen vuosirenkaat ratkaisevat

Työsuhdeturvalaki lagen om anställningsskydd eli tuttavallisemmin LAS on ollut Ruotsin työmarkkinoiden pyhä lehmä.

Ja erityisesti LASin irtisanomisjärjestys.

– Sääntö on hyvin yksinkertainen. Sen ymmärtää helposti ja sitä on helppo toteuttaa. Työsuhdeturvalaki määrää, että viimeisenä taloon tullut lähtee ensimmäisenä. Millään muulla maalla ei taida olla näin neliskulmaista lakia. Viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos, sanoo Lundin yliopiston työoikeuden professori Birgitta Nyström.

Irtisanomisjärjestyksestä on yksi poikkeus: Korkeintaan kymmenen henkilön työpaikoilla työnantaja saa poimia kaksi työntekijää pois irtisanomisjärjestyksestä.

Irtisanomisjärjestykseen on nyt ryhdytty suunnittelemaan muutoksia, jotka olivat viedä Stefan Löfvenin hallituksen kriisiin.

Kriisin eskaloitumiselta kuitenkin vältyttiin, ja nyt suunnitelmia jatketaan toimihenkilöiden edustajan PTK:n ja työnantajajärjestö Svenskt Näringslivin ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksessa työnantaja saisi "pelastaa" kolme työntekijää irtisanomisjärjestyksestä.

Yksittäistä työntekijää on hankalaa erottaa Ruotsissa.

– Työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, on vahva työsuhdeturva. On melko vaikeaa irtisanoa henkilökohtaisista syistä sellaista työntekijää, jolla on vakituinen sopimus.

Työnantajat haluavat Nyströmin mukaan mahdollisimman paljon joustavuutta, minkä vuoksi Ruotsissa poikkeuksellisen usein solmitaan määräaikainen työsopimus. Määräaikaisia sopimuksia kirjoitetaan myös siksi, että työnantajat pelkäävät tekevänsä virherekrytointeja, joista ei päästä eroon.

– Korona on iskenyt kovaa kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalle. Niillä on tyypillisesti paljon määräaikaisia sopimuksia. Tällaiset työntekijät eivät saa jatkoaikaa sopimuksilleen

Ruotsin radio SR raportoi, että Ruotsissa oli lokakuussa ennätysmäärä pitkäaikaistyöttömiä. Peräti 173 000 henkilöä oli ollut vailla töitä yli 12 kuukautta. Vuotta aiempaan tilanteeseen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 25 000 työnhakijalla.

Ruotsalainen työnantaja ei voi lomauttaa työntekijöitään samalla tavalla kuin Suomessa. Korona-aikoina työntekijät ovat kuitenkin voineet jäädä työskentelemään lyhennetyllä työajalla säilyttäen suuren osan palkastaan. Valtiopäivät päättivät näistä osittaisista lomautuksista maalis-huhtikuun taitteessa.

Jos työntekijä esimerkiksi vähentää työaikansa 20 prosenttiin kokoaikaisesta työstä, työntekijän palkka putoaa vain 12 prosenttia, kun valtio maksaa palkasta 60 prosenttia. Työnantajan palkkakustannukset putoavat näin 72 prosentilla.

Kuluneen koronapandemian aikana Ruotsissa lyhennettyä työviikkoa on tehnyt lähes 600 000 työntekijää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tanska – Työttömyyskassan korvaus jopa 90 prosenttia palkasta

Tanskan työvoimaviranomaisen sivulla lukee suorasukaisesti, että työtekijöitä on helppo palkata, koska heidät voidaan myös helposti irtisanoa.

Tanskan mallin, niin kutsutun flexicurityn, on määrä antaa joustavuutta (flexibility) työnantajalle ja turvaa (security) työttömäksi jääneelle työntekijälle – tai vielä mieluummin uuden työpaikan ennen kuin työttömyys ehtii alkaa.

Flexicurity-malli otettiin käyttöön 1990-luvun alussa, jolloin Tanska onnistui puolittamaan työttömyytensä. Tämän johdosta malli saavutti mainetta maailmalla.

Työoikeuden apulaisprofessori Natalie Videbæk Munkholm Århusin yliopistosta sanoo, että työnantajat voivat helposti säännöstellä työvoiman määrää, koska irtisanomisturva on heikko. Irtisanomisen syy ei saa olla syrjivä, mutta esimerkiksi pitkäaikainen sairaus voi johtaa irtisanomiseen.

– Sairaus itsessään ei ole irtisanomisen syy, vaan se, että työnantaja ei pysty toimimaan kunnolla ilman kyseistä sairaana olevaa työntekijää.

– Työnantajan täytyy todistaa, että sairaudesta on organisaation toiminnalle haittaa. Flunssan ei tietenkään pitäisi johtaa irtisanomiseen, mutta esimerkiksi auto-onnettomuuden seuraukset tai syöpä voivat johtaa työpaikan menetykseen.

Kun työntekijä joutuu työttömäksi, hänen tulotasonsa ei Tanskassa romahda kertaheitolla.

Matalapalkkainen työntekijä voi saada työttömyyskassasta työttömyyskorvauksena jopa 90 prosenttia palkastaan. Useimmilla korvaus on 50–60 prosentin luokkaa.

Natalie Videbæk Munkholm kertoo, että pakettiin kuuluu myös se, että työntekijää ei jätetä yksin työnhaussa.

– Työttömälle tarjotaan mahdollisuutta uusien taitojen hankkimiseen. Jos vanhoille taidoille ei enää riitä kysyntää, tilalle hankitaan uusia taitoja. Näin sen ainakin pitäisi mennä, mutta on toki monia tapauksia, joissa tämä ei ole toteutunut.

Matala työsuhdeturva johtaa myös siihen, että työvoiman liikkuvuus on Tanskassa selvästi korkeammalla tasolla kuin vaikkapa Suomessa.

Myös määräaikaisia sopimuksia solmitaan vähemmän Tanskassa kuin muualla.

– Määräaikaisia sopimuksia, osa-aikatyötä tai vuokratyövoimaa tarvitaan vähemmän, koska työnantajat uskaltavat palkata työntekijän toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Natalie Videbæk Munkholm lisää, että korona-aikoina valtio on jakanut miljardeja Tanskan kruunuja palkkatukena yrityksille, jotta nämä pitäisivät työntekijänsä töissä irtisanomisten sijaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomi – Lomauttaminen on suojellut korona-aikoina monia irtisanomisilta

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen on perehtynyt läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n maavertailuihin.

Niistä käy ilmi, että monessa suhteessa Suomen työsuhdeturva muistuttaa Ruotsin vastaavaa. Mutta myös erikoispiirteitä löytyy.

Yksi sellainen on irtisanomisaika ja -korvaus.

– Suomea tiukempi suoja on kaikissa Euroopan maissa paitsi Saksassa. Suomen takana ovat vain USA, Uusi-Seelanti ja Kanada. Meillähän ei ole irtisanomiskorvauksia lainkaan, Merja Kauhanen sanoo.

OECD on vertaillut myös sitä, miten helppo on solmia määräaikaisia sopimuksia tai käyttää vuokratyövoimaan.

– Tässä indikaattorissa Suomi ja Ruotsi ovat lähellä toisiaan. Mutta valtaosassa Euroopan maista, mukaan lukien Tanska, säätely on tiukempaa.

Myös Suomessa SAK on nostanut esiin kysymyksen irtisanomisjärjestyksestä. Työnantajat eivät tälle syty: Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä työnantajat tietävät parhaiten, keitä irtisanotaan.

Kuluneiden koronakuukausien aikana suomalaiset työnantajat ovat hanakasti turvautuneet lomautuksiin irtisanomisten sijasta.

Syyskuussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 57 000 työntekijää lomautettuna, huhtikuussa peräti 164 000.

– Tällaista ei kaikissa maissa ole käytössä, vaikka monissa maissa valtio onkin tullut vastaan ja tarjonnut tukia yrityksille, jotta nämä eivät irtisanoisi työntekijöitään, Merja Kauhanen sanoo.

– Suomen lomautusjärjestelmällä on pitkät perinteet. Lomautetut voivat saada työttömyyskorvausta, ja lomautuksen aikana voi ottaa vastaan muuta työtä. Esimerkiksi USA:ssa tällaista järjestelmää ei ole. Kun yhteiskunta suljettiin koronan takia, työttömyys räjähti käsiin.

Suomessa ekonomistit eivät vielä halua arvioida, muuttuuko lomautettujen tilanne työttömyydeksi vai pääsevätkö he palaamaan töihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kuitenkin, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina.

Lue myös:

Kummat pitää irtisanoa ensin: uudet vai vanhat työntekijät? Vai saako työnantaja päättää? Suomessa käydään nyt vääntöä irtisanomisjärjestyksestä

Työ- ja elinkeinoministeriö: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina

Ekonomistit eivät vielä ennakoi, miten käy lomautetuille – "Suuri kysymysmerkki on, jääkö meillä työttömyyden nousu tähän"

Työsopimuslaki (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi