1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työttömyysturva

Ekonomisti nykyisestä ansioturvasta: Miksi osa ihmisistä on joutunut valtapolitiikan pelinappuloiksi?

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki selvitti ansioturvan uudistamista STM:lle kaksi vuotta sitten, mutta uudistaminen junnaa yhä.

Kaikki palkansaajat rahoittavat ansiosidonnaista, mutta vain osa saa nauttia edusta
Kaikki palkansaajat rahoittavat ansiosidonnaista, mutta vain osa saa nauttia edusta

Asia vaatii lisäselvityksiä, tiivistettynä näin toteaa SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Niina Malm Marja Sannikan haastattelussa koskien ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista.

Malm kuitenkin myöntää, että ansiosidonnainen on nykyisellään epäreilu. Hän viittaa etenkin osa-aikatöihin ja koronakevään vaikutuksiin palvelualoilla.

– Kun ei ole kunnollisia määriä työtä ja toimeentuloa, työssäoloehtokaan ei ole kertynyt, eikä olla päästy ansiosidonnaiselle.

Malm kannattaakin työssäoloehdon poistamista, vaikka muuten hän pitää ansiosidonnaisen uudistamista vaikeana rastina. Malmin mukaan SDP kannattaa uudistamista tietyin ehdoin.

– Jos siitä ei tehdä leikkuria. Eli se ei saa leikata silloin ansiosidonnaista päivärahaa keneltäkään.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki teki sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen aiheesta jo vuonna 2018 ja tarjosi uudistamiseen kolme vaihtoehtoista mallia. Kotamäen mielestä ansiosidonnainen työttömyysturva kaipaa uudistamista kipeästi.

– Kaikkia ihmisiä ei kohdella samalla tavalla. Asiaa voisi verrata esimerkiksi siihen, että maksat sairausvakuutusmaksua palkastastasi, mutta sairastuessasi et saa sairauslomaa.

Toisin sanoen kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jolla ansiosidonnainen pääosin rahoitetaan. Ansiosidonnaista kuitenkin saa vain työttömyyskassan jäsenenä.

Kotamäen ensimmäinen malli tekisi nykyisestä peruspäivärahasta ansiosidonnaisen. Toinen malli puolestaan tekisi työttömyyskassaan liittymisestä pakollista, jolloin kaikki pääsisivät ansiosidonnaisen piiriin. Kolmannessa mallissa ansiosidonnainen tulisi Kelan tai vastaavan tahon hallinnoitavaksi ja maksettavaksi.

Kotamäki puoltaa niin sanottuun Kela-malliin siirtymistä pidemmällä aikavälillä mutta aloittaisi uudistamisen ensimmäisestä mallista.

– Se on yksinkertainen siirtymä. Meidän pitäisi oikeastaan jo olemassaolevaa etuutta muokata sillä tavalla, että siitä tehtäisiin ansiosidonnainen. Tämä olisi aika pieni uudistus isossa kuvassa, ja tämä kuitenkin merkittävässä määrin korjaisi ongelman.

Kotamäen mielestä ansiosidonnaista ei ole vielä uudistettu lähinnä poliittisista syistä. Hän esittääkin Malmille kysymyksen: Miksi vaikeassa asemassa olevat työttömät ovat joutuneet valtapolitiikan pelinappuloiksi?

– Eikö työssäoloehdon poistaminen olisi yksi elementti, joka nimenomaan ottaisi heikommassa asemassa ja heikommilla työmarkkinoilla olevat huomioon valtavan hyvin? Malm vastaa.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta. Kotamäen ja Malmin lisäksi vieraana on Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n puheenjohtaja Sanna Alamäki. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä perjantaina 6.11. klo 20.

Lue myös

Jukkis on ollut ansiosidonnaisella yli seitsemän vuotta, vuoden nuorempi Rauli jäi rannalle – näin huonosti tunnettu "varaputki" luo kahden kerroksen työttömiä

Työttömien elämä myllätään lähivuosina perin pohjin – Tätä mieltä 58-vuotias ja 25-vuotias työtön ovat hallituksen uudistuksista

Lomautettujen ansiopäivärahoissa jopa yli tonnin erot – katso lista eri alojen korvauksista