1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalikoneet

Tutkijat: Vaalikoneet innostavat nuoria äänestämään ja vaikuttavat nuorten ehdokasvalintoihin – uhkana koneiden viihteellistyminen

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa vaalikonetta käyttäneistä joka toinen suhtautui vaalikoneeseen lähinnä ajanvietteenä.

Laaja tutkimus vaalikoneiden käytöstä kertoo, että vaalikoneilla on merkittävä vaikutus erityisesti nuorten äänestyspäätöksiin.

Vaalikoneita (siirryt toiseen palveluun) äänestäjien, ehdokkaiden ja median näkökulmasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan vaalikoneista on tullut alle 30-vuotiaille äänestäjille merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.

Politiikan tutkijat Sami Borg ja Kari Koljonen Tampereen yliopistosta arvioivat, että vaalikoneista ovat eniten hyötyneet väestöryhmät, joiden into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on keskimääräistä vähäisempää.

Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi tällaisia ryhmiä ovat tutkijoiden mukaan matalimmin koulutetut ja työttömät.

– Useat tulokset viittasivat siihen, että erityisesti politiikkaan kiinnittymättömille vaalikoneiden käyttötarkoitus on oman ehdokkaan löytäminen vaaleissa. Monille politiikkaa paljon seuraaville vaalikoneiden käyttö näytti sen sijaan enemmän liittyvän äänestysperusteiden varmentamiseen, Borg ja Koljonen tiivistävät tutkimustuloksiaan.

Vaalikoneilla vaikutusta nuorten äänestämiseen

Vaalikoneiden vaikutuksia äänestyspäätöksiin tutkinut Sami Borg kertoo, että alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet heidän omaan äänestyspäätökseensä.

– Lähes puolet (47 %) alle 30-vuotiaista äänestäneistä sanoi vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon omaan puoluevalintaan ja peräti 69 prosenttia katsoi, että vaalikoneilta saaduilla tiedoilla oli ollut hyvin tai melko tärkeä merkitys siihen, ketä ehdokasta äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, Borg esittelee tutkimustuloksia.

Tulokset perustuvat viime eduskuntavaalien jälkeen Kantar TNS:n GallupKanava-internetpaneelissa tehtyihin kyselyihin, joihin vastasi yhteensä 1 039 alle 80-vuotiasta äänioikeutettua.

Borgin ja Koljosen Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvitetään vaalikoneiden käyttöä kevään 2019 eduskuntavaalien lisäksi myös vuoden 2018 presidentinvaalissa.

Tutkimuksessa todetaan, että vaalikoneilla oli suurempi merkitys eduskuntavaaleissa kuin presidentinvaalissa, johon toi oman, erityisen värinsä presidentti Sauli Niinistön selkeä ylivoima.

Vaalikoneet ovat nuorille käyttöliittymä vaaleihin

Sami Borgin mukaan vaalikoneet havaittiin aiempien tutkimusten tapaan suomalaisnuorten tärkeimmäksi tietolähteeksi vaaleista.

– Näiden hyvin johdonmukaisten havaintojen nojalla voitiin päätellä, että 2020-luvulle tultaessa vaalikoneista on muodostunut suomalaisnuorille ikään kuin käyttöliittymä vaaleihin, Borg kuvailee tutkimuksen yhtä keskeistä viestiä.

Kaikista viime eduskuntavaalien vaalikoneiden käyttäjistä yli puolet luottaa vaalikoneisiin ja kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että ehdokkaiden edustamat arvot käyvät vaalikoneista hyvin ilmi.

Nuoret, korkeasti koulutetut ja erityisesti vihreitä äänestäneet ovat kiinnostuneita vaalikoneista ja luottavat niihin.

Borgin mukaan vaalikoneiden käyttöön näyttää liittyvän myös tervettä kriittisyyttä.

– Vuoden 2019 eduskuntavaalikoneita käyttäneistä kolme viidestä (61 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että vaalikoneet pelkistävät liikaa politiikan asiakysymyksiä. Joka toinen vaalikoneita käyttäneistä suhtautui käyttöön lähinnä ajanvietteenä, Borg huomauttaa.

Iäkkäimmät vastaajat suhtautuvat vaalikoneisiin kielteisimmin. Kolme neljästä 60 vuotta täyttäneestä katsoo vaalikoneiden olevan lähinnä ajanvietettä ja tämän ikäisistä noin joka toinen katsoo vaalikoneiden käytön olevan pelkkää ajanhukkaa.

Tasa-arvoa puolueiden ja ehdokkaiden välille

Sami Borgin ja Kari Koljosen mukaan vaalikoneet ovat luoneet Suomessa tasa-arvoa eri puolueiden ja eri ehdokkaiden välille, mikä on heidän mielestään olennaisen tärkeää, koska monet muut tekijät antavat kilpailuetua suosituimmille puolueille ja ehdokkaille.

Tutkimuksen mukaan vaalikoneet ovat lisänneet tasa-arvoa puolueiden ja ehdokkaiden välillä. Arkistokuvaa kevään 2019 eduskuntavaalien kampanjoinnista. Kuva: Yle/Nora Engström

Tutkijat hehkuttavat, että vaalikoneet ovat olleet Suomessa menestystarina. Tutkimustulosten mukaan vaalikoneet ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman suomalaisessa vaalijournalismissa ja laajan käyttäjäkunnan valitsijoiden keskuudessa.

– Järkevästi tehtyinä ja käytettyinä vaalikoneet tukevat kansanvallan toteutumista ja tarjoavat tietoja informoituihin äänestyspäätöksiin, Borg ja Koljonen arvioivat vaalikoneiden tulevaisuutta.

Kävijämäärien kalastelu voi viedä viihteelle

Tutkijat näkevät kuitenkin myös uhkia, jotka varjostavat vaalikoneiden tulevaisuutta. Yksi uhka on vaalikoneiden viihteellistyminen.

– Vaalikoneiden kysymykset ovat tähän asti olleet valtaosin relevantteja ja tarjonneet siten valitsijoille apua heidän äänestämistä koskeviin valintoihinsa. Kuitenkaan ei ole poissuljettua, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat olennaisten politiikkakysymysten sijaan vaikkapa polarisoivat ja viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saadaan nostettua kävijämääriä.

Tutkijoiden mukaan klikkausten kalasteluun saattaa vastaisuudessa yhdistyä ehdokkaiden tarve erottautua kilpailijoistaan.

– Houkutus asettua mielipiteillään ääripäihin kasvaa silloin, jos vaalikoneiden algoritmit ja politiikan toimitusten uutiskriteerit palkitsevat näkyvyydellä valtavirrasta poikkeavat ehdokkaat. Vaikka vaalikoneissa ja laajemminkin vaaliuutisoinnissa pyritään saamaan eroja ehdokkaiden välille, mielipide-erojen tuottaminen epäolennaisia asioita utelemalla ja uutisten keskeisten toimijoiden hakeminen ääripäistä olisivat karhunpalveluksia demokratialle, Borg ja Koljonen varoittavat

Ehdokkaiden ja puolueiden näkemykset vertailuun

Tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että vaalikoneet korostavat suomalaisten vaalien henkilöluonnetta.

Tutkijoiden mielestä vaalikoneiden käyttäjien olisi hyvä päästä vertailemaan nykyistä paremmin ehdokkaan ja hänen puolueensa kantoja vaalikonekysymyksiin.

– Vaikka vaaleissa äänestetään suoraan ehdokasta, päätöksentekoelimissä poliittiset kannat muodostuvat pitkälti puolueryhmissä. Siksi myös tiedot puolueiden kannoista poliittisiin kysymyksiin ovat ensiarvoisen tärkeitä, Borg ja Koljonen toteavat.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 11.11.2020 klo 23.

Lue myös:

Laaja tutkimus eduskuntavaaleista: Perinteinen puoluekenttä murtui, perussuomalaiset ajautuu yhä enemmän eristyksiin muista

Tutkimus eduskuntavaalien ehdokkaista: Tutkijat toivovat pelisääntöjä vaalihäirinnän estämiseksi – poliittisia oikeuksia ei saa kaventaa