1. yle.fi
  2. Uutiset

Asiantuntijat korjaavat harhaluuloja sähköautoista – 700 000 sähköauton tavoite kuulostaa rajulta, mutta onko se sitä todella?

Sähköautojen suosiota on ollut vaikea ennakoida. Vaikka autotarjonta kasvaa, latausvaikeudet pysyvät.

sähköautot
Sähköauto
Liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen päätöksiä siitä, millä toimilla se tapahtuu, odotellaan tulevina kuukausina. Henrietta Hassinen / Yle

Jopa 700 000 ladattavaa autoa vuonna 2030, niistä enemmistö täyssähköautoja. Näin kovaa tavoitetta ehdotti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmä raportissaan, joka selvitti liikenteen päästövähennystoimia.

Asiantuntijat näkevät, että 700 000 ladattavaa autoa vuonna 2030 voi olla saavutettavissa.

– Nyt ajateltu 700 000 auton tavoite on erittäin kova, mutta tämän hetken tuntuman mukaan periaatteessa mahdollinen, sanoo johtava asiantuntija Heikki Karsimus Teknologiateollisuudesta.

– Jo muutaman vuoden kuluttua enemmistö uusista autoista tulee EU:n päästörajojen takia olemaan sähköisiä, uskoo Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen.

– Tavoite on erittäin haastava tavoite, tietyin reunaehdoin voidaan kolkutella sitä lukua. Sen lähelle pääseminen vaatisi merkittäviä kannusteita, sanoo Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio.

Tamminen uskoo kasvua tulevan sähköautojen hankintahinnan nopeasta laskusta.

– Laskimme jo muutama vuosi sitten, että viimeistään vuonna 2025 sähköauton hankintahinta on samalla tasolla polttomoottoriauton kanssa monissa automalleissa, Sitran Tamminen sanoo.

Ladattavien autojen myyntimäärä kasvussa

Lokakuun lopulla täyssähköautoja oli Suomessa 7 900, ja ladattavia hybridejä noin 40 000. Matkaa tavoitteeseen siis riittää.

Toisaalta syyskuussa ladattavien autojen markkinaosuus kaikista Suomessa rekisteröitävistä autoista oli ennätykselliset 23 prosenttia. Jos määrä pysyisi tällä tasolla koko vuosikymmenen, ladattavien autojen määrä yltäisi noin 300 000 kappaleeseen vuosikymmenen lopulla.

Lokakuussa osuus tosin painui takaisin alle 20 prosenttiin. Karsimuksen mukaan ladattavien autojen rekisteröintimäärän odotetaan kasvavan vuosittain, jolloin tavoite voisi olla saavutettavissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Edellisen hallituksen ilmastostrategiassa vuodelta 2016 ennakoitiin 250 000 sähköautoa vuodelle 2030. VTT on ennakoinut luvun olevan 350 000 vuonna 2030.

– Mielestäni ei ole väärin ennakoida, että lisätoimien ja sähköautojen hinnan laskun myötä henkilöautoliikenteessä sähköistyminen voi olla odotettua nopeampaa, kirjoitti VTT:n asiantuntija Taneli Fabritius hiljattain VTT:n blogissa (siirryt toiseen palveluun).

Kallio uskoo neljännesmiljoonan tavoitteen ylittyvän joka tapauksessa.

– Autoala on arvioinut, että verotuksen rakenteita muuttamalla autokanta uudistuu nopeammin. Käytännössä siirryttäisiin auton hankinnan verotuksesta enemmän käytön verotukseen ajoneuvoverolla, jonka pitäisi kannustaa valitsemaan pienipäästöisiä autoja, Kallio sanoo.

Veromuutoksilla ja hankintakannusteilla ladattavia autoja voisi autoalan mukaan (siirryt toiseen palveluun) olla 580 000 kappaletta vuonna 2030. Enemmistö määrästä olisi lataushybridejä.

Liikenneministeriön odotetaan julkaisevan tiekartan liikenteen päästövähennyksiin (siirryt toiseen palveluun) pääsemiseksi lähiviikkoina.

Vuosikymmenen takaiset ennusteet menivät pieleen

Sähköautojen suosiota ei ole ollut kovinkaan helppoa ennakoida. Kallio muistaa, kuinka kymmenen vuotta sitten toiveet ja ennusteet sähköistymisestä olivat vahvasti ylimitoitettuja.

– Sähköautojen kannan kehittymistä on ollut vaikea ennustaa, ja monet ennusteet ovat menneet todella pieleen, näkee myös Karsimus.

Autotuojien Kallio arvioi ennustamista nyt kenties helpommaksi, koska autonvalmistajille asetetut päästötavoitteet tiedetään, kuten sekin, että moni autovalmistaja satsaa sähköisiin malleihinsa nyt tosissaan ja haluaa saada niitä kaupaksi.

Monia esteitäkin kasvulle on. Tällaisiksi Tamminen ja Karsimus listaavat esimerkiksi latausmahdollisuuden puuttumisen kotoa tai työpaikalla ja kalliimmat hankintahinnat

Sähköautojen latauspiste kauppakeskus IsoKristiina Lappeenranta. Latauspistooli.
Sähköinen liikenne ry on arvioinut latausinfran kokonaisinvestointien kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana 300 miljoonan euroon.Kari Saastamoinen / Yle

. Automalleja ei vielä löydy joka tarpeeseen, ja jos löytyy, voi autoa joutua odottamaan puolesta vuodesta vuoteen.

Tamminen muistuttaa, että yksinään sähköautot eivät tavoiteltuun päästövähennykseen riitä, vaan tarvitaan myös niin joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä kuin myös kaasuautoja ja uusiutuvia polttoaineita.

Energiatehokkuus sähkön etuna

Liikenteen päästövähennyksiä haetaan myös esimerkiksi uusiutuvasta dieselistä ja biokaasun käytöstä. Miksi juuri sähköä edistetään voimakkaasti?

– Sähköautoilla on merkittävä rooli liikenteen energiankulutuksen pienentämisessä. Lisäksi ajon aikainen päästöluku on hyvin pieni, koska Suomessa sähkö on enimmälti jo nyt päästötöntä, Tamminen sanoo.

Energiankulutus pienenee, sillä sähköauton moottori hyödyntää käyttämänsä energian paljon polttomoottoria tehokkaammin.

Polttomoottori hyödyntää esimerkiksi bensan energiasta noin neljänneksen, kun sähkömoottorin hyötysuhde on 70 prosentin paikkeilla. Bensassa on siis paljon energiaa, josta suurin osa menee moottorissa hukkaan.

Riittääkö sähkö, voiko vetää kuormaa?

Sähköautoista liikkuu monenlaisia mielikuvia ja väitteitä. Pyysimme juttuun haastateltuja asiantuntijoita kertomaan, mihin virheellisiin väitteisiin he usein törmäävät, ja miten he niitä korjaavat.

Väite: Sähkö ei riitä, jos sähköautoja tulee paljon

– Aika usein kuulee maininnan, että jos kaikki autot ovat sähköautoja, sähkön käyttö Suomessa tuplaantuisi. Näin ei ole kuitenkaan lähellekään, vaan jos kaikki henkilöautot olisivat sähköautoja, sähkön käyttö lisääntyisi Suomessa noin 10 prosenttia, Karsimus kertoo.

Väitettä on kommentoinut aiemmin Ylellä myös Fingridin asiantuntija.

Sähköauton lataus lumisella säällä talvella.
Sähköauto toimii talvellakin, mutta akusta saatava ajomatka on kesäkelejä lyhyempi. Timo-Pekka Heima / Yle

Väite: Sähköauto ei toimi talvella

– Toinen usein vastaan tuleva väite on, että sähköautoja ei voisi käyttää pakkasella, koska se ei toimi. Asiahan on päinvastoin, sillä sähköauto on tavallista polttomoottoriautoa varmatoimisempi pakkasella. Sähkömoottorin rakenne on polttomoottoria yksinkertaisempi, Karsimus sanoo.

Käytettävissä oleva ajomatka kuitenkin lyhenee, kun matkustamon lämmitys vie sähköä. Yle kertoi hiljattain myös Kuluttajariitalautakuntaan päätyneestä tapauksesta, jossa hybridiauto ei toiminut sähköllä pikkupakkasella.

Väite: Kuorman vetäminen ei ole mahdollista

– Viime aikoina olen kuullut väitteitä, ettei sähköautolla voisi vetää vaunua tai kärryä tai muuta. Yhä useammin uusilla täyssähköautoilla kuitenkin on vetomassa, ja niillä voidaan vetää 1 500 tai jopa 1 800 kiloa. Kaikilla täyssähköautoilla vetomassaa toki ei ole, mutta yhä useammalla on, sanoo Autotuojien Kallio.

Väite: Kantamat eivät riitä useimpien käyttöön

– Yhä väitetään, että sähköautojen kantama ei riitä ihmisten tarpeisiin. Akkujen suorituskyky on koko ajan kasvanut ja niitä voi ladata entistä nopeammin. Ihmiset ajavat keskimäärin noin 50 kilometriä päivässä ja keskimääräinen mökkimatka on alle 100 kilometriä. Sähköauto, jolla on 300 kilometrin kantama, kattaa siis suuren osan matkoista, Sitran Tamminen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 23.11.2020 kello 23:een asti.

Lue myös:

Liikenteen päästöt eivät puolitu ilman ikäviä keinoja – polttoaineveron korotus tai tieliikenteen päästökiintiöt tehokkaimmat toimet

Taloyhtiöt eivät innostu rakentamaan sähköautoille latauspisteitä – monille autoilijoille on yhä epäselvää, miksei tavallista sähkötolppaa voi käyttää

Nämä muutokset tulossa työsuhde-etuihin – Tukea sähköautoilulle, pyöräilylle ja matkalippuihin

Sähköautokauppaa jumittavat pitkät tilausajat ja asiakkaiden epätietoisuus latausvaihtoehdoista – silti aina ei ole myytävääkään

Lue seuraavaksi