1. yle.fi
  2. Uutiset

Luonnon monimuotoisuutta koskevat kansainväliset neuvottelut umpikujassa – "Susisoturidiplomatiaa ja pelottelua erittäin korkealla tasolla"

Erityisesti Brasilia haluaa laittaa neuvottelut biodiversiteetin säilyttämisestä katkolle.

luonnon monimuotoisuus
Palavaa metsää Porto Velhossa
Brasiliassa Amazonin sademetsissä palaa taas, ja tuhoista ennustetaan jopa viimevuotistakin pahempia. Kuvassa palavaa metsää Porto Velhossa Rondônian osavaltiossa syyskuussa 2019.Fernando Bizerra / Epa

Brasilia on ollut otsikoissa tänä ja viime vuonna erityisesti Amazonin sademetsien tuhon takia.

Nyt maa haluaa yhdessä muun muassa Intian kanssa laittaa meneillään olevat neuvottelut maapallon luonnon suojelemiseksi katkolle.

– Ehkä tämmöinen susisoturidiplomatia Brasilian suunnalta erittäin korkealta taholta, ehkä vähän pelotteluakin, on johtanut siihen, että [biodiversiteettisopimuksen] puheenjohtajamaa Egypti ja sihteeristö on saanut kylmät väreet, kuvailee tilannetta Suomen pääneuvottelija, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.

Suomen pääneuvottelijan mukaan tilanne johtunee Brasilian poliittisesta tilanteesta ja presidentti Bolsonaron politiikasta, jossa ympäristöasiat ovat "todella jäässä".

Brasilialle esimerkiksi soijan vienti on tärkeää taloudellisesti. Maasta on löytynyt uusia öljy- ja kaasuvaroja. Brasilian nykyjohto ei halua, että muut maat tai jokin sopimus sääntelisi näiden varojen käyttöä.

– Pandemia on ollut myös hyvä syy, että ympäristöasiat eivät etene, hän sanoo ja uskoo, että asialla voi olla kytkös myös USA:n presidentivaaleihin sekä ilmastoneuvotteluihin.

Kaimaanin palanut raato
Tulen uhriksi jäänyt kaimaani Brasiliassa.Rogerio Florentino / EPA-EFE

"Business as usual ei ole kestävällä pohjalla"

Biodiversiteettisopimus olisi toteutuessaan Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen ohjenuora, jolla eliölajien sukupuutot ja maapallon luonnon tuho saataisiin käännettyä ja elämää ylläpitävää luonnon monimuotoisuutta palautettua.

Sopimusluonnoksessa on konkreettisia toimia ja määrällisiä tavoitteita. Esimerkiksi suojelualueiden määrä maailmassa yritetään nostaa 30 prosenttiin.

Tähän mennessä tavoitteena on ollut, että luonnonsuojelualueita olisi 17 prosenttia maiden maa-alasta ja 10 prosenttia merialueista. Tavoitteet saavutettaneen vuoden loppuun mennessä.

Sarvikuono Ugandassa.
Etelänleveähuulisarvikuonoja suojellaan Ugandassa Ziwan suojelualueella. Suojelu on onnistunut hyvin, sillä lajin luultiin 1800-luvulla kuolleen jo sukupuuttoon. Nyt se on ainoa sarvikuonolaji, joka ei ole uhanalainen.Petteri Juuti / Yle

Kyse ei ole vain luonnonsuojelusopimuksesta, vaan tarkoitus olisi sopia myös yrityksiä ja yhteiskuntia muuttavista toimista, jotta maapallon kantokyky säilyisi.

– Jos nyt katsotaan tieteellisiä tuloksia mitä meidän pitäisi tehdä luonnon monimuotoisuuden eteen, niin tiedemaailma on yhtämielinen. Myös maat eli sopimusosapuolet ovat nähneet, että pitää ottaa vastuuta. Covidin myötäkin on herätty siihen, että business as usual ei ole kestävällä pohjalla, von Weissenberg sanoo.

Uutta sopimusta ajatellen pöydällä on nyt 34 erilaista tavoitetta, päämäärää ja mittaria, jotka ovat tarkoin rajattuja. Se tekee neuvottelemisesta aiempaa vaikeampaa. Sanat kuten "edistää" tai "pyrkiä", eivät ole tuoneet muotoiluihin riittävää jämäkkyyttä.

Maapallon luontoa on yritetty pelastaa kansainvälisillä sopimuksilla jo Rion ympäristökokouksesta vuodesta 1992 lähtien. Kymmenen vuotta sitten maailman maat sopivat, että vuoteen 2020 mennessä luonnon köyhtyminen pitää saada loppumaan.

On käynyt päinvastoin: Luonto köyhtyy ennennäkemättömän kovaa vauhtia, myös Suomessa. Kaikkein heikoimmin menee hyönteisillä ja pölyttäjillä.

Toimet, joilla luonnon monimuotoisuuden kato saadaan käännettyä.
Nämä ovat ne toimet, jotka YK:n GBO-5-raportin mukaan tarvitaan, jotta monimuotoisuuden häviäminen saataisiin kääntymään.Jyrki Lyytikkä / Yle

Päätökset revitään auki – "tosi surullista"

Neuvotteluissa tähän mennessä tehdyt päätökset revitään kuitenkin auki. Valmistelukokoukset siirtynevät eteenpäin, mutta miten pitkälle, sitä ei tiedetä. Tilanne on täysin auki.

– Tämä on tosi surullista, ettei pystytä kansainvälisellä järjestelmällä etenemään, von Weissenberg sanoo.

Valmistelevissa neuvotteluissa on ollut mukana 196 maata, kaikki maailman maat, kuten ilmastosopimuksessakin, josta USA tosin juuri irtautui. Von Weissenbergin mukaan vastaanhankaajat ovat joissakin maissa olleet nimenomaan ilmastoneuvottelijoita.

– Eivät he olleet edes biodiversiteettivastaavat, vaan ilmastoneuvottelijat, jotka tulivat biodiversiteettikokouksiin ja sanoivat ei, von Weissenberg sanoo.

Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, YM
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg on Suomen pääneuvottelija kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa.Markku Pitkänen / Yle

EU jatkaa asian ajamista – "vaatii pitkän tähtäimen näkemystä"

EU jatkaa omia toimiaan viime kuussa neuvostossa hyväksytyn biodiversiteettistrategiansa (siirryt toiseen palveluun) pohjalta. Von Weissenberg uskoo, että sen myötä myös vastaanhankaajat saavat painetta omille sitoumuksilleen luonnon puolesta.

– Oletan, että Brasilia tulee vielä olemaan mukana.

Nyt käsillä oleva umpikuja neuvotteluissa tarkoittaa sitä, että sopimus, jos se lopulta vielä saadaan aikaan, viivästynee ainakin vuodella alkuperäisestä aikataulusta. Päätöskokousta tuskin pidetään Kiinassa vielä toukokuussakaan, johon se oli siirretty tämän vuoden lokakuulta.

Vaikka sopimuksella olisi mahdollisuus tarttua maailman jäljellä olevia luontoalueita riivaavaan katoon, mikään helppo ratkaisu ei sekään olisi.

– Meidän täytyy tehdä todella määrätietoista työtä. Se ei tapahdu kahdessa tai viidessä vuodessa, vaan edellyttää hallituksilta pitkän tähtäimen strategista näkemystä ja toimia sekä rahoituksen että resursoinnin osalta, että toiminta on johdonmukaista, von Weissenberg sanoo.

Retkeilijä Muonion Äkäskerolla, Ylläs-Pallastunturin kansallispuistossa maaruskan värittämässä maisemassa.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta. Kuvan retkeilijä seisahtui ihailemaan maisemaa syyskuusssa Muonion Äkäskerolla, Ylläs-Pallastunturin kansallispuistossa, joka on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto.AOP

Lue myös:

Maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Suomen pääneuvottelija: Suojelutavoitteita YK:n seuraavassa sopimuksessa pitää kiristää ja tarkentaa, sillä aiempiin ei päästy

Maailmankuulu luonnontieteilijä David Attenborough näyttää uudessa dokumentissaan miten maapallon luonto on huvennut hänen elinaikanaan – "Olemme ajamassa luonnon rappiotilaan"

WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten eläinten populaatiot kutistuneet erittäin hälyttävästi – Latinalaisessa Amerikassa lajien yksilömäärät ovat pienentyneet 94 prosenttia

Suomi täytti tavoitteen, mutta suojelee silti huonosti Itämeren luontoa – suurin osa arvokkaasta vedenalaisesta luonnosta on ilman suojelua

Mertensuojelun supervuosi kuivahti koronaviruksen takia – merten armonajaksi lasketaan kymmenen vuotta

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Lakkaako laulu - tutuista suomalaisista lintulajeista on tullut uhanalaisia

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Suojelutyöllä on vaikutusta - Näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Lue seuraavaksi