1. yle.fi
  2. Uutiset

Rekan vialliset jarrut olivat tappaa 5 ihmistä – nuori kuljettaja heräsi koomasta kroppa murskana: "Luulin, että pannaan vain käsi pakettiin"

Rekkojen kunto jakautuu yhä selvemmin kahtia. Traficomin mukaan huonokuntoisimmilla ei ole varaa mennä yhtään pahempaan suuntaan.

raskas liikenne
Konsta Kelloniitty maksamassa polttoaineen tankkaamisesta.
Konsta Kelloniitty oli raskaan liikenteen onnettomuudesssa tammikuussa 2018. Tänä vuonna yhdistelmäajoneuvonkuljettaja teki paluun ison auton rattiin.Antro Valo / Yle

– Kerkesin ajattelemaan, että ei saatana nyt kolahtaa. Seuraavaksi mietin, että ehdinkö laittaa turvavyön kiinni. En ehtinyt.

24-vuotiaan Konsta Kelloniityn elämä koki äkkipysähdyksen kuutostiellä Elimäen ja Korian välillä tammikuussa 2018. Hänen kuljettamansa yhdistelmä-ajoneuvo törmäsi vastaantulevan ulkomaalaisen rekka-auton perävaunuun, joka heittelehti vastaantulevien kaistalle.

Heittelehtineen perävaunun perässä ajanut henkilöauto osui rekkaan ja vaurioitui kyljestään. Onnettomuudessa loukkaantui kaikkiaan viisi ihmistä, Kelloniitty heistä pahiten.

Rekka ojassa kaatuneena
Kuva onnettomuuspaikalta tammikuulta 2018.Pyry Sarkiola / Yle

Myöhemmin poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että ulkomaalaisomistuksessa olleen rekan perävaunun jarrut eivät toimineet. Poliisin mukaan se ja liukas tie saivat perävaunun kääntymään jarrutuksen seurauksena poikittain vastaan tulleen ajoneuvoyhdistelmän eteen.

Kolme rekkaa jouduttu keskeyttämään ajosta

Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen poliisi on tarkastanut tehovalvonnassa edellisvuotta enemmän raskaita ajoneuvoja. Kolmen tehovalvontaviikon aikana on ratsattu 552 ajoneuvoa, mikä on noin sata autoa viime vuotta enemmän. Poliisista kerrotaan, että raskaan liikenteen kuntoa valvotaan myös tehovalvontajaksojen ulkopuolella.

Eniten huomautuksia ja sakkoja annettiin kuljettajien ajo- ja lepoaikarikkomuksista, mutta tehokkaampi valvonta lisäsi myös vika- ja puutehuomioita rekkojen kunnossa. Tänä vuonna 32 rekan kunnossa oli puutteita ja kolmen ajo jouduttiin keskeyttämään heti, koska ajoneuvon kunto ei olisi sallinut liikenneturvallista jatkamista.

– Kotimaisten ja ulkomaalaisten rekkojen puutteet eivät tällä hetkellä poikkea paljon toisistaan. Raskaiden ajoneuvojen kunto on pääasiassa hyvällä mallilla, tosin yksittäisiä puutteita löytyy, sanoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Jukka Tylli.

Huonot autot yhä huonompia

Liikenne ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti kertoo, että Suomen teillä raskaan liikenteen kunto on yhä jakautuneempaa.

– On huolestuttavaa, että huonot menevät huonompaan suuntaan ja hyvät parempaan suuntaan. Yhtään ei ole varaa enää mennä huonompaan, Lahti sanoo.

Lahden mukaan vielä ei olla ylitetty kriittistä rajaa siinä, että huonokuntoiset raskaat ajoneuvot aiheuttaisivat merkittävää uhkaa liikenneturvallisuudelle.

Rekka-autonkuljettaja Konsa Kelloniitty henkilöautossaan Kouvolassa.
Konsta Kelloniitty on intohimoinen autoilija. Onnettomuuden jälkeen alan vaihtaminen ei käynyt mielessä.Antro Valo / Yle

Asiantuntijan mukaan rekkojen kunto vaihtelee kuljetettavan tavaran mukaan. Esimerkiksi elintarvikekuljetuksissa autot ovat parempikuntoisia kuin kierrätysromua kuskatessa.

Lahti kertoo, että romukuljetukset ovat erittäin hintakilpailtuja Suomeessa. Asiakas valitsee lähes aina edullisimman kuljetuksen.

Otto Lahti arvioi, että arvottomammista kuljetuksista saatava pienempi kate vaikuttaa siihen, että autoja huolletaan harvemmin.

Toisaalta hänen mukaansa myös aikataulujen tiukkuus vaikuttaa ajoneuvojen kuntoon.

– Postipaketit ja ruokakuljetukset halutaan vartin tarkkuudella tiettyyn paikkaan. Tämmöisissä kuljetuksissa autot ovat viimeisen päälle kunnossa. Romukuljetukset eivät ole aikatauluherkkiä, Lahti sanoo.

Konsta Kelloniityn elämä muuttui suuresti rekkakolarissa tammikuussa 2018. Juttu esitetty Kaakkois-Suomen alueuutisissa 9.11.2020.

"Koko kroppa oli murskana"

Konsta Kelloniitty ehti väistää rekallaan hieman ajoradan oikeaan laitaan, mutta kolari oli silti kova. Paikalle saapunut pelastushenkilöstö joutui irrottamaan Kelloniityn ohjaamosta.

– Ajattelin, että minut leikataan vain pois sieltä. Käsi oli mennyt ihan paskaksi. Luulin, että se vain käydään lyömässä pakettiin ja tulee pitkä sairasloma, Kelloniitty sanoo.

Kelloniitty kertoo muistavansa onnettomuuspäivän kulun hyvin.

– Taju alkoi mennä vasta ambulanssissa. Sitten olikin muutaman viikon pätkä ettei oltu hereillä ollenkaan, Kelloniitty sanoi.

Konsta Kelloniityn jalkatuet, jotita hän on käyttänyt rekkakolarin jälkeen.
Tuet pitävät Kelloniityn nilkat jäykkinä. Tämä helpottaa kävelemistä ja autolla ajamista.Antro Valo / Yle

Sairaalassa Kelloniityllä todettiin molemminpuoleiset lantion murtumat, kyynärnivelen murtuma, sääriluun avomurtuman sekä näistä vammoista seuranneita hermovaurioita ja munuaisten vajaatoimintaa. Teho-osastolla Kelloniitty makasi noin kuukauden. Osan ajasta hän oli koomassa.

– Koko kroppa oli murskana, ja lantio oli pahin. Myöhemmin sairaalassa jalan avomurtumasta verenkiertoon pääsi rasvasoluja, jotka aiheuttivat ongelmia munuaisissa. Siihen löydettiin apu ihan viime tingassa. Lähtö oli siinä jo toisen kerran lähellä, Kelloniitty sanoo.

Jälkikäteen Kelloniitty kertoo, ettei itsekkään aluksi ymmärtänyt kuinka lähellä kuolemaa hän kävi.

– Ehkä se on ihan hyvä, etten alussa ymmärtänyt onnettomuuden vakavavuutta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan vakavien raskaan liikenteen onnettomuuksien määrät ovat pysyneet ennallaan. Kuolemaan johtaneita kolareita, joissa raskas ajoneuvo on mukana, tapahtuu Suomen teillä vuosittain noin 60. Syy on yleensä pienemmän auton.

– Yleisin syy on henkilöauton kuljettajan ajoneuvonhallinan menetys ja raskaaseen ajoneuvoon törmääminen. Huomattavasti isomassa osassa henkilöautonkuljettaja on ollut syyllinen osapuoli, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Konsta Kelloniityn arvet käsissä, jotka tulivat rekkakolarissa.
Onnettomuudessa Konsta Kelloniityn kyynärnivel murtui. Muistona on kädessä iso arpi.Antro Valo / Yle

Intohimo ajamista kohtaan toi takaisin rekkaan

Isot arvet käsissä ja kävelyn mahdollistavat nilkkatuet muistuttavat Konsta Kelloniittyä vajaan kolmen vuoden takaisesta kolarista vielä tänäkin päivänä.

– Kuntoutumiseni jatkuu yhä. Se on päivittäistä puuhastelua. Autolla ajoon vammat eivät vaikuta. Voisin ajaa vaikka kymmenen tuntia putkeen. Vaikeinta on autosta laskeutuminen ja kiipeäminen takaisin koppiin, Kelloniitty sanoo.

Kelloniitty ei ole katkera onnettomuudesta.

– Katkeruus on vähentynyt sitä mukaa, kun normaali arki on parantunut. Toinen kuljettaja ei kuitenkaan tehnyt sitä tahallaan.

Onnettomuutta käsiteltiin Kymenlaakson käräjäoikeudessa marraskuussa 2019. Syyttäjä haki Kelloniittyyn törmänneelle kuljettajalle sakkorangaistusta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta. Poliisi oli todennut ulkomaalaisen rekan perävaunun jarrut viallisiksi, mutta asiaa ei mainittu haastehakemuksessa.

Käräjäoikeus totesi kuljettajan syylliseksi, mutta jätti tämän rankaisematta. Käräjäoikeus piti sakkorangaistusta kohtuuttomana, koska onnettomuus tapahtui huonoissa keliolosuhteissa ja sen aiheuttanut kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa myös itse. Tämä ei myöskään olisi kyennyt suoriutumaan sakoista.

Rekka-autonkuljettaja Konsta Kelloniitty kahvilassa.
Konsta Kelloniitty odottaa mielenkiinnolla tulevan talven liukkaita ajokelejä.Antro Valo / Yle

Intohimoisesti autoiluun suhtautuva Konsta Kelloniitty kokeili henkilöauton ohjaimia vain viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen. Myöhemmin Kelloniitty palasi liikenteeseen autolla, jossa oli käsihallintalaitteet.

– Ensimmäiset pari jarrutusta meinasi olla nenä tuulilasissa, koska tuntuma niillä laitteilla ajettaessa on niin erilainen. Nopeasti se lähti luonnistumaan, Kelloniitty naurahtaa.

Tänä kesänä Kelloniitty sai takaisin ajolupansa kuljettaa rekkaa. Raskaan liikenteen parissa toimiminen on tullut hänelle verenperintönä. Hänen isänsä ja isoisänsä ovat myös ajaneet rekkaa.

– Olen aina pitänyt sitä siistinä juttuna. Paluu takaisin ajohommiin on ollut luontevaa. Vielä ei ole tullut mitään pelkotiloja, mutta ne voivat tulla huomenna tai ylihuomenna. Ihmismieli on niin erikoinen, Kelloniitty sanoo.

Nyt edessä on ensimmäinen talvi töissä onnettomuuden jälkeen.

– Voihan se olla vähän jännittävää. Niin se on aina, kun ajetaan talvella isolla autolla. Oho-tilanteita tulee vähän jokaiselle kuljettajalle.

Lue seuraavaksi