1. yle.fi
  2. Uutiset

Matti Mörttisen kolumni: Donald Trump ja kahtiajaot eivät katoa – ne vain vaihtavat kanavaa 

Joe Bidenin voitto historiallisissa vaaleissa ei mullistanut historian kulkua, kirjoittaa Matti Mörttinen.

Yhdysvaltain republikaaninen puolue
Matti Mörttinen
Jani Aarnio / Yle

Viisaat veikkaavat usein väärin.

Kylmän sodan päättyessä ennakoitiin ”historian loppua” sekä liberaalin ja demokraattisen maailmanjärjestyksen lopullista voittoa.

Ei tapahtunut.

Demokraatti Barack Obaman voittaessa Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2008 ounasteltiin, että republikaaneilla on edessään suoranainen korpivaellus. Viisaiden veikkaajien mielestä Yhdysvaltojen väestörakenne oli kääntymässä sellaiseksi, että demokraatit pysyvät vallassa helposti pari vuosikymmentä. Arviot perustuivat ikärakenteen lisäksi (siirryt toiseen palveluun) latino- ja afroamerikkalaisten väestöosuuden kasvuun.

Ei tapahtunut.

Donald Trump paljasti tylyllä tavalla analyysit katteettomiksi. Hänen populisminsa imussa republikaaneista tuli taas johtava puolue. Hän löysi Amerikasta ”uudet unohdetut” eli ahdinkoon ajautuneet alemman keskiluokan ja ylemmän keski-iän miehet. Perässä tuli muitakin.

Trumpista tuli myös poliittisten pöytätapojen uusi mittatikku. Hänen voittonsa on inspiroinut muutkin maat valitsemaan johtajakseen rääväsuisia ehdokkaita.

Niinpä olin jo valmistautunut Trumpin hävitessä vaalit väittämään, että nyt taitetaan kärkeä ääripopulistiselta politikoinnilta kautta maailman.

Olin hahmotellut ajatusta siitä, että monissa maissa palattaisiin taas lähemmäs perinteistä faktapohjaista ja jopa jokseenkin väritöntä päätöksenteon ja väittelyn tapaa.

Ei taida kuitenkaan tapahtua.

Useat uusista Trumpin äänestäjistä valitsivat hänet pörssikurssien perusteella.

Trump nimittäin pärjäsi Yhdysvaltain vaaleissa hyvin. (siirryt toiseen palveluun) Hän kasvatti kannattajakuntaansa edellisistä vaaleista noin kahdeksalla miljoonalla.

Ennen kaikkea hän voi vielä siivittää republikaanipuolueen, tuon pysyväksi häviäjäksi jo leimatun liikkeen, voittoon senaatin vaaleissa. Joe Bidenin hallinnolta olisi silloin valmiiksi vedetty käsijarru päälle ainakin kahdeksi vuodeksi eli seuraaviin senaatin välivaaleihin marraskuuhun 2022 asti.

Useat uusista Trumpin äänestäjistä valitsivat hänet pörssikurssien perusteella. Amerikassa monen eläkkeen arvo vaihtuu sen mukaan miten osakkeiden arvot vaihtelevat. Trumpin aikana kurssit nousivat etenkin ennen koronaa.

Oma lompakko painaa monen varttuneen äänestäjän valinnassa enemmän kuin maapallon ja ympäristön kohtalo tai sukupolvien välisen tulonjaon oikeudenmukaisuus.

Ryhtyessään pyrkimään presidentiksi Trump oli omille republikaaneilleen ongelma. Hänestä tuli kuitenkin puolueen vahvuustekijä. Taas menivät viisaat vipuun.

Trumpista tulee populismin klassikkotapaus.

Syrjään siirtyvänä presidenttinä Trump voi jälleen osoittautua republikaaneille riesaksi – jopa enemmän kuin Bidenille, Kamala Harrisille ja muille demokraateille.

Trumpista tulee populismin klassikkotapaus. Vanhaa vertausta käyttäen hän voi olla omalle puolueelleen paljon vaarallisempi teltan ulkopuolella lirittämässä sisään kuin teltan sisällä ja roiskimalla sieltä ulospäin.

Republikaanien johtohahmot varmasti haluaisivat hänen siirtyvän sävyisästi sivuun, mutta kiitollisuudenvelassaan he eivät voi suututtaa kuumakallea, joka saattaa esimerkiksi perustaa oman puolueen tai tv-kanavaverkoston levittämään sopivaksi katsomaansa poliittista viestiä.

Trumpista kuullaan vielä. Hänellä on ihailijansa edelleen Euroopassakin ­– jos katsomme vaikkapa Viron konservatiivijohtajien tuoreita väitteitä vaalivilpistä (siirryt toiseen palveluun) sekä heidän Bideniin lyömäänsä ”korruptoitunut huijari” -leimaa.

Virolle laskettakoon kunniaksi, että kohulausunnon antanut sisäministeri Mart Helme erosi melkein saman tien saatuaan moitteet maansa ulkosuhteiden vaarantamisesta näillä typeryyksillään.

Marraskuun 2020 vaalit Yhdysvalloissa jäävät maailman muistiin. Niissä ei kuitenkaan muutettu historian kulkua sillä tavalla kuin monet meistä toivoimme.

Internetin ja sosiaalisen median avulla syntyy yhä uusia globaaleja ”me vastaan ne” -taisteluja.

Kahtiajakojen aika ei mennyt ohi eikä menekään vähään aikaan. Kahtiajaot vain vaihtavat kanavaa. Kylmän sodan itä–länsi -asetelman tilalle on tullut valtioiden ja paikkakuntien sisäisiä vastakkainasetteluja.

Internetin ja sosiaalisen median avulla syntyy yhä uusia globaaleja ”me vastaan ne” -taisteluja. Tietokone toimii kaksilukujärjestelmällä. On vain ykkösiä ja nollia. Digitaaliseen maailmaan vastakkainasettelu on sisäänrakennettu.

Amerikan vaaleissa Biden oli ykkönen, ja Trump nollattiin, vaikka hän sai yli 70 miljoonaa ääntä.

Pidetään se mielessä ennen kuin juhlitaan liikaa – tai tehdään uusia ja liian pitkälle meneviä veikkauksia uudesta uljaasta tulevaisuudesta.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on elämästään yhteensä noin puolitoista vuotta Yhdysvalloissa viettänyt toimittaja, tietokirjailija ja Sitran neuvonantaja.

Kolumnista voi keskustella 12.11. klo 23:00 asti.

Tilaa tärkeimmät uutiset USA:n vaaleista 2020
Lue seuraavaksi