1. yle.fi
  2. Uutiset

Niin pieni Pohjois-Karjala kuin suuri pääkaupunkiseutu arvostelevat yhä soten rahoitusta – katso, mikä alue saa eniten rahaa asukasta kohti

Tulevat hyvinvointialueet saavat leijonanosan tuloistaan valtion kassasta.

sote-uudistus
Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla Espoossa 3. helmikuuta 2020.
Kiihkeä soten rahoituskeskustelu jatkuu: tyytymättömiä ollaan edelleen idässä ja etelässä.Hanna Matikainen / Lehtikuva

Sote-uudistuksen rahoituskritiikki ei ole laantunut, vaikka hallitus teki lausuntokierroksen jälkeen rahoitukseen useita korjauksia.

Rahoituskeskustelu on tällä tuotantokaudella ollut erityisen kovaäänistä – siitäkin huolimatta, että perusratkaisu on sama kuin viime hallituskaudella ja mallille ei käytännössä ole löytynyt toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.

Uudistuksen häviäjiä ja kritisoijia on erityisesti Uudellamaalla. Samoin Pohjanmaa menettää rahaa. Enemmän rahaa puolestaan saavat monet Itä- ja Pohjois-Suomen alueet.

Edelleen idässä ja etelässä ollaan tyytymättömiä

Tulevat hyvinvointialueet saavat leijonanosan rahoistaan valtiolta. Vajaat 20 miljardia euroa on sama määrä, jonka kunnat nyt käyttävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Jokainen alue saa könttäsumman, jonka se käyttää haluamallaan tavalla.

Hyvinvointialueen valtiolta saama rahamäärä perustuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksessa määriteltyihin tarvekriteereihin, joita edelleen tarkennetaan. Tarkennustyötä on tarkoitus tehdä ennen vuotta 2023.

Kun hyvinvointialueet aloittavat, kaikkien alueiden rahoitus vastaa kunnista siirtyvää rahoitusta. Seitsemässä vuodessa rahoitus muuttuu niin, että häviäjät voivat maksimissaan menettää rahaa 100 euroa ja voittajat saavat lisää enintään 200 euroa asukasta kohden.

Hyvinvointialueet saavat noin 80 prosenttia valtion rahoituksesta väestön palvelutarpeita kuvaavien tekijöiden perusteella.

Siun Soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.
Miksi esimerkiksi Vaasan seudulla ei tarvitse tehdä niitä rakenteellisia muutoksia, jotka me olemme tehnee, Ilkka Pirskanen kysyy.Heikki Haapalainen / Yle

Pohjois-Karjalassa väestö on köyhää ja sairasta. Sote-palveluista vastaavan Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen sanoo, että hallituksen lokakuiset muutokset olivat oikean suuntaisia, mutta heidän näkökulmastaan eivät vielä riittäviä.

– Nythän käy niin, että vaikka meidän pitäisi THL:n laskelmien mukaan saada lisää noin 400 euroa asukasta kohden, emme saa kuin 200 euroa.

Hän kysyykin, mikä Uudellamaalla tai Vaasan seudulla on niin erilaista, että Pohjois-Karjalassa yhdenvertaiset palvelut pitää pystyä tekemään paljon halvemmalla.

– Miksi noilla alueilla ei tarvitse tehdä niitä rakenteellisia muutoksia, jotka me olemme tehneet, jotta me pystymme tarjoamaan palvelut näin pienillä tuloilla? toimitusjohtaja Pirskanen kysyy.

Hän muistuttaa myös siitä, että jos maakuntavero astuisi voimaan 2026, se tarkoittaa sitä, että Pohjois-Karjala ei ehdi saada lisäeuroja kuin joitakin miljoonia vuosina 2024-2025.

– Maakuntavero vaatisi rinnalleen myös jonkinlaisen verotulojen tasausjärjestelmän, koska selvää on, että köyhän ja vähäväkisen Pohjois-Karjalan verotulot eivät riitä samantasoisten sote-palvelujen rahoittamiseen, Pirskanen sanoo.

Erityisesti soten rahoitusta on kritisoitu Uudellamaalla.Se on myös ainoa alue, jossa perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito eivät ole yhden johdon ja yhden budjetin alaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Uudellamaalla palvelujen yhteensovittamisesta saatavat kustannushyödyt jäävät mahdollisesti saamatta tai ainakin se on vaikeampaa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Makela
Hallituksen lokakuiset muutokset pienentävät tappiota, mutta ne eivät muuta perusasetelmaa, Jukka Mäkelä sanoo. Jari Kärkkäinen/YLE

Espoon kaupungin syyskuisessa sote-lausunnossa (siirryt toiseen palveluun)todettiin, että “uudistuksen taloudelliset vaikutukset Espoon kaupungille ovat kestämättömiä”. Kaupunki piti välttämättömänä, että hyvinvointialueen rahoituksen määräytymiskriteerejä ja niiden painotusta muutetaan.

Nyt, hallituksen lokakuisten muutosten jälkeen, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo, että vaikka muutokset pienentävät heidän tappiotaan, perusasetelmaa ne eivät muuta.

– Se, että Espoosta ja Länsi-Uudeltamaalta ei tasata ihan niin paljoa kuin aiemmin muualle Suomeen, on laiha lohtu.

Hänen mukaansa kasvukaupungin rakenteellinen perusongelma ei muuttunut.

– Edelleenkin iso osa meidän verotuloistamme leikataan, ja kuitenkin velvoitteet ja vastuut, investoinnit ja velat jäävät entiseen tapaan vastuullemme. Sen yhtälön ratkaiseminen kestävällä tavalla on meidän mielestämme mahdotonta, Jukka Mäkelä sanoo.

Erityisen tyytymättömiä rahoitukseen ollaan HUSissa – monesta syystä

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen vastustaa raivokkaasti sote-uudistuksen rahoitusratkaisua. Erityisen voimakkaasti hän kyseenalaistaa rahoitusratkaisun pohjana olevan THL:n tarveperusteisen mallin.

– Rahoituksen tarvevakiointiin perustuva malli on laskettu väärin, puutteiden määrä on enemmän kuin hyväksyttävä, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa THL:n laatima malli ei täytä perustuslain vaatimuksia, koska malli perustuu epätarkkoihiin ja puutteellisiin tilastokirjauksiin ja ne eivät kata todellista tarvetta.

– Malli tarkoittaa samaa, kuin rahaa jaettaisiin hatusta vetämällä. Se ei turvaa kansalaisten yhdenvertaisuutta eikä mittaa vaikuttavuutta pätkääkään, Tuominen kritisoi.

HUSin toimitusjohtajan mukaan rahoitusratkaisu veisi pohjan yhdenvertaiselta erikoissairaanhoidolta ja romuttaisi koko maan erikoissairaanhoitojärjestelmän.

– HUSin laskelmien mukaan, hallituksen tekemien korjaustenkin jälkeen, Uudenmaan sote-rahoista lähtee 300 miljoonaa euroa vuoden 2030 alkuun mennessä, Juha Tuominen sanoo.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän uusia linjauksia ja suosituksia koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 14. lokakuuta 2020.
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen vastustaa raivokkaasti sote-uudistuksen rahoitusratkaisua.Markku Ulander / Lehtikuva

HUSin rahoituskritiikki kertonee muustakin kuin sote-uudistuksen rahoituksesta.

Tulevan HUS-yhtymän asema ei Uudenmaan erillisratkaisussa ole helppo, koska Uudellemaalle on syntymässä neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki. HUS-yhtymä tulee olemaan pääosin riippuvainen hyvinvointialueilta saamasta rahasta.

Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, joiden järjestämisvastuu on lailla annettu HUSille, tai jotka alueet siirtävät HUSin hoidettavaksi sopimuksella. Selvää on, että käytännössä sopiminen työnjaosta hyvinvointialueiden ja HUSin välillä ei tule olemaan helppoa.

Pidemmällä juoksulla hyvinvointialueilla voi olla kiusaus pyrkiä siirtämään mahdollisimman paljon hoidosta oman alueensa sairaalaan. Tällöin alue hallitsisi suurempaa osaa rahoista itse, koska se maksaa HUSille vähemmän. Lisäksi hyvinvointialueilla voi olla kiusaus etsiä säästöjä ostamalla esimerkiksi leikkauksia yrityksiltä.

HUSin tyytymättömyys rahoitusratkaisuun paljastanee myös HUSin huolen koko Uudenmaan erillisratkaisuun toimivuudesta sen näkökulmasta – vaikka sitä ei julki sanotakaan, koska sairaanhoitopiirin on vaikea asettautua vastakkain isäntäkuntiensa kanssa, jotka kannattavat erillisratkaisua.

Mitä tarkoittaa tarveperusteinen rahoitusmalli?

Lähes 80 prosenttia alueiden saamasta 19,86 (siirryt toiseen palveluun) miljardista eurosta tulee palvelutarpeen perusteella, eli siitä, kuinka paljon asukkaiden voi olettaa tarvitsevan sosiaali- ja terveyspalveluja. Vajaat 15 prosenttia rahasta tulee asukasmäärän perusteella.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, muita rahan saamisen kriteerejä ovat esimerkiksi vieraskielisyys ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaksikielisyyden painoarvoa hallitus kasvatti RKP:n vaatimuksesta lokakuisissa neuvotteluissaan. Se hyödyttää kaksikielistä Pohjanmaata.

Asukasmäärä-kriteeri taas hyödyttää Uuttamaata ja kurittaa pitkällä tähtäimellä esimerkiksi Pohjois-Karjalaa. Siellä väki vähenee. Uudellamaalla taas sekä asukkaiden että vieraskielisten osuus kasvaa, mikä kasvattaa rahoitusta jonkin verran.

Mitkä alueet hyötyvät ja ketkä kärsivät?

Rahoitusmallin hyötyjiä ovat köyhemmän ja sairaamman väestön hyvinvointialueet – paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja terveemmän väestön alueet kärsivät rahan jaossa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa voi nähdä, kuinka paljon alueet käyttävät nyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Toisesta sarakkesta näkyy, paljonko kukin alue saisi uudella rahoitusmallilla rahaa, ilman siirtymätasausta ja siirtymäaikaa.

Kolmannesta sarakkeesta näkyy, että selvästi enemmän rahaa verrattuna nykyiseen saavat Pohjois-Karjala, Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa, kun taas vähemmän rahaa saavat esimerkiksi Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Pohjanmaa.

Paitsi, että muutokset eivät kuitenkaan lopulta ole alla olevan kuvan suuruisia.

Hyvinvointialueiden rahoituksen euromääräinen muutos per asukas

Muutoksen vaikutuksia vaimennetaan seitsemän vuoden siirtymäajalla ja rahoituksen lopulliselle muutokselle on asetettu myös raja.

Kun hyvinvointialueet aloittavat, kaikkien alueiden rahoitus vastaa kunnista siirtyvää rahoitusta.

Vielä kesäkuisessa lakiehdotuksessa esitettiin, että kaikilla alueilla muutos olisi ollut enintään 150 euroa miinusta tai plussaa asukasta kohden.

Lokakuussa hallitus muutti lakiehdotusta niin, että häviäjät voivat maksimissaan hävitä vain 100 eikä 150 euroa. Voittajat taas saavat 50 euroa lisää, eli enintään plussaa voi tulla 200 euroa. Valtio rahoittaa muutoksen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 13.11. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Analyysi: Kuuluuko pienten ja sairaiden saada enemmän sote-rahaa kuin isojen ja terveiden? Maakuntien soterahat kuumentavat tunteita

Analyysi: Sote-kritiikkiä kuunnellessa tuntuu unohtuneen, miksi sotea tehdään – myös korona osoitti, ettei tarve ole kadonnut minnekään

Lue seuraavaksi