1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronahuoli jopa seitsenkertaistanut työterveyden chatpalvelun yhteydenotot – yhdet pelkäävät tautia, toiset huolissaan jaksamisestaan

Pandemia toi työterveyspalveluihin digiloikan.

työterveyshuolto
 Nainen työskentelee kannettavalla tietokonella, koneen näytön kulmalla roikkuu kasvomaski.
Osa on huolissaan terveydestään, jaksamisestaan ja toimeentulostaan. Kuvituskuva.Petteri Bülow / Yle

Yhteydenotot työterveyteen ovat monikertaistuneet. Etenkin matalan kynnyksen palveluiden eli esimerkiksi chattipalveluiden kysyntä on kasvanut koronan aikana.

Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli sanoo, että Huoli-chat-palveluun tulee seitsemän kertaa enemmän yhteydenottoja kuin ennen pandemian alkua.

Vastaavasti Terveystalon matalan kynnyksen palvelussa yhteydenotot ovat moninkertaistuneet.

– Jo useamman vuoden ajan työterveyspsykologikäynnit ovat lisääntyneet, mutta etenkin matalan kynnyksen palveluissa on ollut tänä vuonna kasvupyrähdys, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

Osa työntekijöistä pärjää koronan aikana hyvin ja nauttii esimerkiksi etätöiden tuomista pidemmistä unista ja vaikkapa työmatkastressin poistumisesta. Osa on huolissaan terveydestään, jaksamisestaan ja toimeentulostaan. Esimerkiksi lomautukset näkyvät yhteydenottoina.

– Kyse ei välttämättä ole ongelmien lisääntymisestä, vaan myös siitä, että yhä matalammalla kynnyksellä haetaan apua, Aro muistuttaa.

Itse lääkärikäynnit eivät ole korona-aikana juuri lisääntyneet, kertoo Annika Jalli Mehiläisestä. Mutta käynneillä näkyy huoli.

Samoilla linjoilla on Pihlajalinnan työterveyspsykologian päällikkö Susanna Paalahti.

– Tilastot näyttävät, että psykiatriset diagnoosit olivat ainoa ryhmä, jotka eivät kääntyneet laskuun, Paarlahti kertoo.

Terveystalossa taas käyntien määrä on kasvussa. Mutta kaikki kasvu tulee työterveyspsykologi Antti Aron mukaan etäkäynneistä ja etäpalveluista.

Pimeä aika lisää yhteydenottoja

Marraskuu ja loppusyksy tuovat yleensä piikin työterveyden kävijöihin. Johtava työterveyspsykologi Antti Aro arvelee, että tänä vuonna piikki voi olla tavallista korkeampi.

– Kaikki on epävarmaa. Moni pelkää saavansa taudin. Lisäksi esimerkiksi matkailu- ja tapahtuma-alalla on toimeentulon suhteen vaikeuksia, Aro sanoo.

Samaa sanoo myös Annika Jalli Mehiläisestä.

– Pimeä vuodenaika lisää jaksamiseen liittyviä oireita. Kaikissa sairauspoissaloissa nähdään talvella suurempia lukuja kuin kesä-aikana, Jalli kertoo.

Hän arvelee, että kun ihmiset joutuvat vähentämään yhdessäoloa, ystävien tapaamista ja esimerkiksi harrastuksia, sekin näkyy kuormituksena.

henkilökuva
Pimeä vuodenaika lisää jaksamiseen liittyviä oireita. Kaikissa sairauspoissaloissa nähdään talvella suurempia lukuja kuin kesä-aikana, sanoo Mehiläisen Annika Jalli.Mikko Koski / Yle

Pandemia toi digiloikan työterveyteen

Ennen videovastaanotoilla kävivät vain nuoret edelläkävijät, nyt niitä käyttävät kaikki.

Näin kiteyttää terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

– Digitalisaatio otti mielenterveyspuolella valtavan loikan, Aro sanoo.

Samaa sanoo myös Mehiläisen Annika Jalli. Pandemian aikana on käytetty paljon etävastaanottoja ja Digiklinikkaa. Maaliskuussa OmaMehiläinen-palveluun avattiin myös mielen hyvinvointiin liittyvä videokirjasto kaikkein asiakkaiden saataville.

Myös Pihlajalinnassa siirryttiin keväällä parissa viikossa video- ja puhelinvastaanottoihin.

– Jos näin suuri muutos oltaisiin tehty suunnitellen, siihen olisi mennyt pitkä aika ja se olisi aiheuttanut monet porut, työterveyspsykologian palvelupäällikkö Susanna Paarlahti sanoo.

– Mutta ihmisen mieli on joustava, hätä keinot keksii.

– Yleensä uutisoinnissa ovat negatiiviset vaikutukset edellä, mutta aina kun jokin liikahtaa tai jokin murtuu, siitä voi versoa jotain uutta.

Paarlahden mukaan näyttää siltä, että ihmiset ovat oppineet elämään pandemian kanssa. Se kertoo myös siitä, kuinka ihmiset pärjäävät.

 Nainen työskentelee kannettavalla tietokonella, koneen näytön kulmalla roikkuu kasvomaski.
Etenkin matalan kynnyksen palveluiden eli esimerkiksi chattien kysyntä on kasvanut pandemian aikana. Kuvituskuva.Petteri Bülow / Yle

Psykologiliitto: Työterveyspsykologi kaikkien käyttöön

Psykologiliitto vaati vastikään työterveyspsykologien palveluiden laajentamista.

Työelämä on muuttunut psykososiaalisesti ja kognitiivisesti yhä kuormittavammaksi, minkä seurauksena mielenterveyteen liittyvät taloudelliset ja inhimilliset työelämän kustannukset ovat kasvussa, psykologiliitto toteaa. Mielenterveysongelmat ovat nousseet työurien suurimmaksi uhaksi Suomessa, aiheuttaen vuosittain jopa 17 miljoonan työpäivän menetyksen.

Psykologiliiton mukaan tällä hetkellä vain työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri on määritelty pakollisiksi ammattihenkilöiksi työterveyshuollossa. Myös työterveyspsykologit on määriteltävä työterveyden ammattihenkilöiksi, liitto vaati.

– Silloin työterveydessä olisi pakko olla psykologi työyhteisöä varten. Se auttaisi ennalta ehkäisevää työtä ja samalla myös ongelmien ratkomisessa, puheenjohtaja Annarilla Ahtola sanoo.

– Ihmisille tulee elämässä sellaisia tilanteita, joissa tarvitaan keskusteluahoitoa. Usein silloin käydään lääkärillä, vaikka psykologi voisi hoitaa tämän asian. Kun psykologi olisi työterveyden vahvuudessa, hänelle voisi hakeutua suoraan, eikä tarvitsisi käydä välissä työterveyslääkärin tai -hoitajan vastaanotolla, Ahtola sanoo.

Lue myös:

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat

Työtapaturmat vähentyivät kolmessa vuosikymmenessä rajusti – nyt työajalla ei enää pidä kulkea kännykkä kädessäkään, sanoo iso työnantaja

Lue seuraavaksi