1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaiset pörssiyritykset ylsivät torjuntavoittoon loppukesän tulostaistelussa – koronan painama kurssilaskukin pelättyä loivempi

Suuryritykset tekivät vuoden kolmannella vuosineljänneksellä yllättävän hyvää tulosta. Toiveet koronarokotteen saamisesta parantavat ensi vuoden näkymiä.

Tulostiedot
Rekkojen perävaunuja Hangon satamassa.
Tullin ennakkotilaston mukaan tavaraviennin arvo väheni tammi–syyskuussa noin 15 prosenttia. Kuvassa Hangon satama.Petteri Bülow / Yle

Yksi tuloskausi on taas päättynyt, ja viimeiseen neljännekseen lähdetään myönteisten rokoteuutisten siivittäminä.

– Tehokas ja turvallinen koronarokote vaikuttaa erittäin myönteisesti yritysten tulosnäkymiin ensi vuoden keväästä tai kesästä alkaen, Nordean päästrategi Antti Saari sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka pörsseissä rokoteuutista ehdittiin jo iloita, tuloksiin se alkaa vaikuttaa vasta, kun rokote on saatu tarpeeksi laajaan jakeluun. Eli mahdollisesti ensi vuoden puolivälin tienoilla tai ensi syksynä.

– Tässä auttaisi myös useamman rokotteen tehon ja turvallisuuden varmistuminen. Yksi rokote ei vielä riitä ratkaisemaan koko ongelmaa, mutta tietenkin helpottaa tilannetta oleellisesti, Saari lisää.

Pandemia säikäytti myös analyytikot

Alun perin pörssifirmojen tästä vuodesta piti tulla hyvä, mutta koronakriisi käänsi odotukset päälaelleen. Monet analyytikot ja talousekspertit rupesivat pelkäämään pahinta: tilaukset ehtyvät, koneet hyytyvät, tulokset romahtavat ja kurssit syöksyvät.

Nyt yhtiöiden tulokset heinä–syyskuulta ovat valmistuneet, ja kuinka kävi?

Suuryritysten tuloskehitys on ollut yllättävänkin hyvä. Pahimmat pelot eivät toteutuneet. Yhtiöt ovat selviytyneet koronasta hyvin.

Yhtiöistä arviolta 60 prosenttia paransi tulostaan kolmannella neljänneksellä. Eli 40 prosentilla tulos heikkeni viime vuoden loppukesän jaksoon verrattuna. Voidaan siis puhua jopa kolmannen neljänneksen puolustusvoitosta.

– Osavuosi sujui erinomaisesti odotuksiin verrattuna, ja heikosti vuodentakaiseen verrattuna, päästrategi Saari kiteyttää.

Nordean päästrategi Antti Saari
Nordean päästrategi Antti Saari.Pekka Tynell / Yle

Kurssilasku ei ollut kovin raju

Tuloskauden myönteinen yllätys johtunee muun muassa siitä, että yhtiöiden johto ei uskaltanut koronan keskellä lausua juuri mitään tulevaisuuden näkymistään. Analyytikot jäivät seisomaan tyhjän päälle.

Liikevaihdot ja tulokset jäivät siis selvästi alle viime vuoden kolmannen neljänneksen tason. Lasku oli kuitenkin loivempaa kuin vuoden toisella neljänneksellä.

– Tulokset olivat reilusti parempia kuin odotettiin. Tärkein selitys on kevään kustannusleikkaukset, päästrategi Saari selvittää.

Helsingin pörssissäkin koronapandemian vaikutukset ovat olleet odotettua hillitympiä. Kurssit ovat laskeneet, mutta vähemmän kuin muiden suurten kriisien aikana.

Helsingin pörssin OMXHCAP-indeksin laskujaksot 1989–2020
Samuli Huttunen / Yle

Koronakriisin alussa helmikuun puolivälistä kurssit laskivat maaliskuun pohjaan mennessä yhteensä noin 36 prosenttia. Tällä hetkellä kurssitaso on vain muutaman prosentin päässä helmikuun huipusta. Kurssit sahaavat ja pandemia jatkuu.

Vertailun vuoksi vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttama kurssilasku oli 64 prosenttia, teknokuplan kurssilasku 62 prosenttia ja Suomen rahamarkkinoiden vapauttamisen aiheuttama kurssilasku 1990-luvulla oli noin 73 prosenttia.

– Toisin kuin edellisissä kriiseissä tällä kertaa kriisin keskiössä ollut toimiala ei ollut samalla markkina-arvoltaan tai tuloksiltaan hallitsevassa asemassa osakemarkkinoilla, Saari analysoi.

Teräsyhtiöiden meno on ollut nihkeää

Suurista toimialoista varsinkin teräsyhtiöille tämä tuloskausi on ollut niin paha kuin pelättiinkin. SSAB ja Outokumpu rämpivät syvissä vaikeuksissa. Outokumpu ilmoittikin saneerauksesta ja väen vähentämisestä.

Tappiollista tulosta ovat tehneet myös Finnair, Viking Line ja SRV. Finnair joutuneekin esittelemään tältä vuodelta takuuvarmasti pörssin karmeimman tuloskehityksen.

Metsäyhtiöiden kaikki tuotteet kuten paperi ja sellu eivät menneet kaupaksi niin hyvin tai niin hyvällä hinnalla kuin arvioitiin.

Päästrategi Antti Saaren mielestä metsäyhtiöt pärjäsivät kuitenkin hyvin. Samoin kulutustavaroita ja -palveluita valmistavat yhtiöt.

Parhaiten tulosta kolmannella neljänneksellä teki kuitenkin kauppa kuten Kesko ja Tokmanni. Kotona olemisesta hyötyivät myös Fiskars ja Harvia.

Pakkausmateriaalia ja pakkauksia valmistavilla Huhtamäellä ja Metsä Boardillakin meni hyvin.

SSAB:n Raahen tehtaan masuuni2
Teräsyhtiöt kuten SSAB ovat olleet tällä tuloskaudella vaikeuksissa. Kuvassa SSAB:n Raahen tehdas.Timo Sipola / Yle

Vienti hyytyy ja tilaukset vähenevät

Tuloskauden aikana viennin veto on hyytynyt hyytymistään. Tullin ennakkotilaston mukaan tavaraviennin arvo väheni tammi–syyskuussa noin 15 prosenttia.

Vienti tuskin lähtee vetämään lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi suurten konepajayhtiöiden tilauskanta on nyt selvästi pienempi kuin viime vuoden syksyllä.

Toisaalta monen pörssiyhtiön tilauskanta ulottuu puolen vuoden tai jopa vuoden yli. Koronapandemia ei siten ole häirinnyt jo saatujen tilausten valmistumista.

Ongelma on, että uusia tilauksia saadaan harvakseltaan. Se merkitsee sitä, että tulevien vuosineljännesten laskutus vähenee vääjäämättä.

Konepajojen toiminta saattaa hiljentyä alkutalven aikana rajusti, joten yt-neuvottelut voivat olla edessä muillakin isoilla yhtiöillä kuin Outokummulla.

Päästrategi Antti Saari pitää loppuvuoden näkymiä kaksijakoisina. Pandemian kourissa olevassa Euroopassa rajoituksia on jouduttu lisäämään. Samalla firmojen kulukuurit kuitenkin pitävät ja teollisuus vetää rajoituksista huolimatta.

– Koko vuodelle odotetaan roimaa, jopa parinkymmen prosentin tulospudotusta, Saari kertoo. Hän uskoo, että ensi vuoden tulokset yllättävät yläkanttiin, kuten taantuman jälkeen yleensä käy.

– On hyvin mahdollista, että näin käy myös Suomen osalta, Saari arvioi.

Ravintola Ankkurin lounasaika on juuri päättynyt
Koronarajoitukset ovat tuntuneet voimakkaasti matkailu- ja ravintola-alalla.Antti Ullakko / Yle

Palvelualoilla tilanne on ehkä tukalin

Ennen kaikkea palvelualoilla kyyti on nyt kylmää. Koronapandemia on iskenyt rajusti juuri matkailuun, kuljetukseen ja tapahtuma-alalle.

– Yksittäisissä yrityksissä liiketoiminta on saattanut loppua täysin kevään jälkeen ja monilla palvelutoimialoilla liikevaihto on keskimäärin pudonnut 30–50 prosenttia. Alojen sisällä on syviä piikkejä liikevaihdon pudotuksissa, Palvelualojen työnantajien, Paltan ekonomisti Lauri Vuori kertoo.

Esimerkiksi monessa matkatoimistossa toiminta on käytännössä loppunut kokonaan kevään jälkeen. Eivätkä koronan vaikutukset ole jääneet vain kotimaahan, vaan myös palvelualojen vienti on kärsinyt pahoin pandemiasta.

– Kokonaisuutena koronakriisi on tehnyt ison loven palveluvientiin, joka ehti olla jo kolmannes koko viennistä viime vuonna. Arvioimme palveluviennin arvon pienenevän tänä vuonna jopa neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, ekonomisti Vuori sanoo.

Paltan ekonomisti Lauri Vuori
Paltan ekonomisti Lauri Vuori.Pekka Tynell / Yle

Rokote vähentää epävarmuutta

Ekonomisti Lauri Vuoren mukaan rokotteen valmistuminen vähentää epävarmuutta, kun rajoitustoimista päästään jossakin vaiheessa.

– Rokotteen saatavuudesta ja jakelusta riippuen akuutti kriisitilanne jatkuu kuitenkin yrityksissä yhä useita kuukausia. Eivät ihmiset heti ala matkustaa ja käyttää palveluita kuten ennen kriisiä. Yritykset tarvitsevat edelleen tukea kriisin läpi, ekonomisti Vuori huomauttaa.

Työllisyyden kasvu palvelualoilla oli vielä alkuvuonna vahvaa, mutta heikkeni rajusti koronan myötä. Palta totesi äskettäisessä ennusteessaan, että koronan vaikutukset näkyvät lähikuukausina muun muassa teollisuuden huolto-, kunnossapito- ja asennuspalveluissa.

– Tämän vuoden lopulla työllisiä on palvelualoilla lähes 20 000 vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Erityisesti liikenteessä ja logistiikassa henkilöstövähennykset ovat suuria. Ensi vuonna odotamme työllisyyden kasvavan hieman, mutta viime vuoden lopun tasoa ei saavuteta kovin pian, Vuori arvioi.

Lue seuraavaksi