1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Nuorten häiriökäyttäytyminen herättää keskustelua pääkaupunkiseudulla, poliisi kuitenkin rauhoittelee tilannetta: "Valtaosa nuorista käyttäytyy hyvin"

Hallituksesta pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ottivat ilmiöön tiistaina kantaa viestipalvelu Twitterissä.

Poliisin mukaan pieni osa helsinkiläisistä nuorista tekee rikoksia. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nuorten häiriökäyttäytyminen nousi tiistaina puheenaiheeksi Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) otsikoitua, että Helsingin ydinkeskustassa ja osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä liikkuu arvioiden mukaan 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.

Lehti kertoi, että nuorilla on herkkä taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla ja käydä käsiksi omanikäisiinsä nuoriin. Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, mutta he liikkuvat vaihtelevissa ryhmissä ja verkostoituvat esimerkiksi sosiaalisen median Snapchat-sovelluksen kautta.

Myös Helsingin poliisi tiedotti (siirryt toiseen palveluun) tänään asiasta: pieni osa kaupungin nuorista oirehtii ja tekee rikoksia. Näistä nuorista osa on kantasuomalaisia ja osa ulkomaalaistaustaisia.

Hallituksesta pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ottivat ilmiöön tiistaina kantaa viestipalvelu Twitterissä.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Ohisalo totesi, ettei ilmiö ole uusi ja että hän on keskustellut siitä muun muassa poliisin, jalkautuvan nuorisotyön, sosiaalityön sekä järjestöjen edustajien kanssa.

Ministerin mukaan tavoitteena on parantaa rikoksilla oirehtivien nuorten hyvinvointia ja tukea nuorten kasvua niin, että vältetään haitallista kehitystä ja puututaan välittömästi elämänhallintansa kanssa vaikeuksissa olevan toimintaan.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Myös Yle kertoi viime viikolla, että alaikäiset ovat syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon. Tilastojen perusteella taas 2000-luvun aikana alle viisitoistavuotiaiden tekemä väkivalta on muuttunut entistä vakavammaksi.

Koronavuoden poikkeusolot ovat näkyneet pääkaupunkiseudulla niinkin, että Helsingin katukuvaan on arvioitu ilmaantuneen kymmeniä uusia nuoria kodittomia lisää.

Poliisi rauhoittelee: "Valtaosa nuorista käyttäytyy hyvin"

Poliisi ei näe pääkaupunkiseudun nuorten tilannetta kovin poikkeuksellisena.

– Valtaosa nuorista käyttäytyy hyvin, ja sitten on niitä, jotka eivät osaa käyttäytyä, sanoo komisario Katja Nissinen.

Helsingin poliisin tietoon tulleet alaikäisten väkivaltarikokset ovat tammi-syyskuussa kokonaisuudessaan vähentyneet verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Perusmuotoiset pahoinpitelyt ovat olleet jopa pienimuotoisessa laskussa.

Kuva: Rea Lemström / Yle

Väkivalta liittyy yhä useammin huumausaineisiin ja niiden myynnin yhteydessä tehtyihin ryöstöihin. Lisäksi nuorilla on mukanaan yhä useammin teräaseita, jotka ovat nuorten kertomaan mukaan hallussa yleensä ”omaksi turvaksi”.

Komisario Nissisen mukaan myös koronalla on saattanut olla vaikutusta nuorten käyttäytymiseen.

– Nuorilla ei ole kokoontumispaikkoja sisätiloissa samalla tavalla kuin aiempina vuosina, ja sen takia nuoret parveilevat iltaisin kaupungin keskustassa.

Yhtenä muutoksen aiheuttajana Nissinen näkee myös sosiaalisen median tuoman vaikutuksen.

– Nuoret saavat sosiaalisen median kautta helposti koottua isonkin ryhmän johonkin kaupunginosaan. Näissä kokoontumisissa voi olla hyvin erilaista porukkaa eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Nissinen näkee myös positiivista muutosta pääkaupunkiseudun nuorten käyttäytymisessä. Nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, missä heillä on oikeus olla ja mitä heillä on oikeus tehdä.

– Tämä oman yhteiskunnallisen aseman tiedostamista, ja se on hyvä asia, Nissinen sanoo.

Ruohonjuuritason työtä nuorten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyyn

Aseman Lapset -yhdistys tekee jalkautuvaa nuorisotyötä. He näkevät sen, miten nuoret käyttäytyvät ja missä he kulkevat. He tekevät työtä muun muassa ryöstöjä tehneiden nuorten kanssa. Osa on ollut törkeitä ryöstöjä, kertoo yhdistyksen hankepäällikkö Heikki Turkka.

– Nämä nuoret ovat halunneet merkkivaatteita ja niin poispäin. Tällä hetkellä aika moni heistä on koulua käyviä hyviä tyyppejä.

Turkan mukaan samanlaisia ilmiöitä on ympäri Suomen: jossain ne ovat päihteiden käyttöä, joissain väkivaltaa ja joissain jotain muuta. Häiriökäyttäytyminen pääkaupunkiseudulla on hänen mielestään merkki kasvavasta polarisaatiosta.

– Pääkaupunkiseudulla on kasvava joukko sellaisia nuoria, jotka eivät pärjää koulussa, ja jotka eivät välttämättä näe itseään tulevaisuuden työelämässä. Tämä ei ole hyvä näkymä, sanoo Turkka.

Aseman Lapset -järjestön hankepäällikkö Heikki Turkka vaatii viranomaisilta lisää ruohonjuuritason työtä nuorten häiriökäyttäytymisen ehkäisyyn. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Hän vaatii viranomaisilta lisää työtä ruohonjuuritasolla.

– Kun mikään eri ammattikunnista ei ota haltuun johtoa häiriökäyttäytymisen ehkäisyssä, emme sitä koskaan haltuun edes saa. Tässä on aika monen ministeriön alaisuudessa olevia nuoria. Tässä on sisäinen turvallisuus eli sisäministeriö, nämä ovat myös opetusministeriön lapsukaisia ja suuri osa myös sosiaali- ja terveysministeriön lapsukaisia.

Turkan mielestä tarvittaisiin verkostoyhteistyötä nuorten ja perheiden kanssa yhdessä, ei pelkästään "pullakahveilla" istuskelua.

– Poliisi tekee paljon ennalta estävää toimintaa, muut viranomaiset loistavat kyllä poissaolollaan.

Monesti nuorilla on paljon kavereita, joiden vaikutus nuoren elämään on suuri. Kokonaiskuvan saaminen siitä, missä tilanteessa nuoren elämä on, ei ole helppoa. Juuri tähän tarvittaisiin viranomaisvoimien yhdistämistä.

– Kyllähän meillä on resursseja tässä maassa lastensuojelussa ja koulun oppilashuollossa vaikka kuinka paljon. Kyse on siitä, miten voimat voitaisiin yhdistää, ja siten tukea paremmin nuorten aikuistumista, Turkka sanoo.

Turkan mielestä yksi vaihtoehto olisi perustaa eri viranomaistahojen edustajista koostuva resurssikeskus, jolta saisi tukea, ja joka voisi ottaa tilanteen johtamista haltuunsa vaikeissa tapauksissa.

– Viro tekee tätä jo hyvin paljon, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Aiheesta lisää:

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Poliisi sai runsaasti vihjeitä parikymppisen miehen epäillystä taposta, epäillyt 14- ja 16-vuotiaita poikia: "Havaintoja on riittävästi"

Nuorison parveilu huolestuttaa viranomaisia ja ärsyttää naapureita – nuoret itse ihmettelevät kohua