1. yle.fi
  2. Uutiset

Sote myllertää rikkaat ja köyhät kunnat uuteen järjestykseen: Espoo ja Kauniainen riippuvaisiksi valtion tuesta – katso miten oman kuntasi käy

Esimerkiksi Kauniainen ei tarvitse nyt juuri lainkaan valtionosuuksia, mutta sote-uudistuksen jälkeen sen tuloista puolet on valtionosuuksia.

kunnat
Ilmakuva Espoon Länsiväylästä.
Länsiväylän varrella kasvavaa Espoota on totuttu pitämään yhtenä Suomen taloudellisesti riippumattominpana kuntana. Sote-remontissa sen talouden ennustetaan kuitenkin päätyvän vankasti valtionosuuksien varaan. Silja Viitala / Yle

Sote-uudistus nappaa kuntien vastuulta valtavan osuuden niiden tehtävistä. Vastuun mukaan lähtevät myös rahat.

Nyt sosiaali- ja terveyspalvelut haukkaavat kunnan budjetista noin puolet (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2023 sote-kulujen on määrä siirtyä maakuntien tai niin sanottujen hyvinvointialueiden hoidettavaksi.

Kuntien tehtävien vähentyessä niiden saamat valtionosuudet myllerretään perusteellisesti. Kun sote-vastuu vastuu siirtyy pois, siirtyvät mukana myös valtionosuusrahat. Kunnilta siirtyvän potin arvo (siirryt toiseen palveluun) on hallituksen mukaan melkein 20 miljardia euroa.

Selvimmin muutokset tuntuvat ääripäissä. Eniten verorahaa menetetään kunnissa, joissa on nyt suhteellisesti suurimmat sote-menot.

Paljon pelissä: kymmenillä kunnilla valtionosuus on yli puolet verotuloista

Suurimmillaan valtionosuudet ovat nykyisin kaksi kolmasosaa kunnan saamasta kaikesta verorahoituksesta. Esimerkiksi Sallassa valtionosuudet ovat 66 prosenttia kaikista verotuloista. Ranualla osuus on lähes 67 prosenttia.

Verorahoitukseen lasketaan kunnan omat tuloverot ja kiinteistöverot, mutta myös valtion kautta valtionosuuksina tuleva veroraha.

Valtionosuuslistan toisessa ääripäässä ovat kunnat, joilla on suuret omat verotulot. Kolmessa kunnassa valtionosuudet ovat alle kymmenesosan kaikesta verorahoituksesta.

Esimerkiksi Espoossa valtiolta tulee vain alle kahdeksan prosentin osuus koko verorahoituksesta. Kauniaisissa osuus on Suomen pienin, kolme prosenttia.

Kunnilta siirtyy pois sote-remontissa suuri ja kallis tehtäväkokonaisuus, ja siksi valtio vaatii kuntia pudottamaan veroprosenttejaan. Tämän hetkisen laskelman mukaan jokaisen kunnan on leikattava veroprosenttiaan 13,26 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi kunta, jossa veroprosentti on nyt 20, joutuu leikaamaan sen korkeintaan 6,74 prosenttiin.

Soten on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alusta ja silloin möyhennetään lista valtion tuella elävistä kunnista.

Tästä voit katsoa, seisooko oma kuntasi talous tällä hetkellä omilla jaloillaan vai elääkö se valtionosuuksien varassa.

Onko kuntasi valtion elätti vai seisooko sen talous omilla jaloillaan? Ylen kuntaverokoneesta näet, mistä kuntasi ottaa rahansa

Rahakkaat kunnat valtion talutushihnaan

Finnish Consulting Groupin (FCG) kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela ovat laskeneet, miten sote muuttaa valtionosuuksien painoa kuntien taloudessa.

Muutokset ovat suuria. Esimerkiksi Kaskisissa valtionosuus on nyt lähes 30 prosenttia verotuloista, mutta uudistuksen jälkeen osuus kääntyy lähes 50 prosenttia miinukselle. Kaikkiaan valtionosuus pienenee FCG:n mukaan peräti 75 prosenttiyksikköä.

Valtionosuus voi olla negatiivinen, kun kunnalla on suuret verotulot ja niistä maksetaan osa valtiolle tasausjärjestelmän kautta. Esimerkiksi yhteisöverosta suuri osa jaetaan valtiolle. Tämän merkitys kasvaa, jos kunnassa on vaikkapa paljon yhteisöveroa maksava teollisuusyritys.

Laesterän mukaan muutosta selittää sote-velvotteiden poistumisen lisäksi se, että kunnassa on vähän lapsia.

Miinukselle menevä valtionosuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta ei saa lainkaan valtionosuuksia, mutta joutuu omalla verokertymällään rahoittamaan niitä.

Muutoksen toisessa ääripäässä on Kauniainen. Sen saama valtion osuus on nyt vain kolmen prosenttia verotuloista, mutta uudistuksen jälkeen yli 50 prosenttia. Valtionosuus siis kasvaa noin 50 prosenttiyksikköä. Suomen ennätyspienen kuntaveroprosentin pitäisi laskea 17,0:stä soten jälkeiseen 3,74 prosenttiin.

Muissa kunnissa kunnissa valtionosuuden muutos ei ole näin suuri, mutta parissa kymmenessä kunnassa valtionosuuden merkitys kasvaa kuitenkin toista kymmentä prosenttiyksikköä.

Laesterän mukaan kunnan siirtyminen omavaraisuudesta valtionosuusriippuvaiseksi muuttaa päätöksenteon perusteita.

– On myös henkinen muutos päätöksenteossa, että joku muu alkaa rahoittaa toimintaa, Laesterä pohtii.

Hän arvioi, että kiinteistöverosta tulee kunnille entistä tärkeämpi tulonlähde. Sitä ei nimittäin leikata uudistuksessa, eikä sen tuotto vaihtele yhtä herkästi kuin tuloverotuksen tuotto.

Taulukosta näet, kuinka paljon omassa kunnassasi valtionosuuksien merkitys kasvaa tai vähenee.

Ennen sotea -sarake kertoo, kuinka suuri valtionosuuden määrä on kunnan kaikista verotuloista. Soten jälkeen -sarake kertoo, mikä valtionosuuden määrä on sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2023. Tiedot voi järjestää klikkaamalla otsikkoriviä. Tiedot perustuvat FCG:n laskelmaan. Ennusteissa on epävarmuutta koronan ja talouden yleisen kehityksen takia.

Taulukkoa ladataan

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 15.11. klo 22 saakka.

Lue seuraavaksi