1. yle.fi
  2. Uutiset

Voiko rokotteen RNA jäädä osaksi geeniperimää? Estääkö rokote viruksen leviämisen? Kysyitte koronarokotteista, asiantuntijat vastaavat

Lue tästä jutusta vastaukset moniin lukijoita pohdituttaneisiin kysymyksiin.

Koronarokote
Ett foto på ett potentiellt coronavaccin, med en illustration på coronavirus i bakgrunden.
Koronavirusrokotteita on kehitetty pikavauhtia eri puolilla maailmaa. Muutamista niistä on saatu positiivisia tutkimustuloksia. Mostphotos

Tietoja koronarokotteista odotetaan kovasti. Eilen Pfizer julkisti tietoja koronarokotteensa ensimmäisistä tehotutkimuksista. Tietojen mukaan rokotteen suojateho koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan on noin 90-prosenttinen.

Rokotteet puhuttavat myös suomalaisia. Me keräsimme vastauksia lukijoiden yleisimpiin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaavat Mika Rämet (MR) Rokotustutkimuskeskuksesta sekä ylilääkäri Hanna Nohynek (HN) THL:stä.

Rokotteen turvallisuus?

Mitä tässä vaiheessa tiedetään Pfizerin ja BioNTechin rokotteen sivuvaikutuksista? Entä AstraZenecan rokotteen?

Mika Rämet: Molempia rokotteita on jo tutkittu kymmenillä tuhansilla vapaaehtoisilla, joten rokotteiden mahdollisista sivuvaikutuksista alkaa tietoa karttua jo sangen paljon.

Esimerkiksi Pfizerin tutkimus on saanut jatkua ilman keskeytyksiä, mikä viittaa siihen, että ainakaan sen suhteen vakavia haittavaikutuksia ei ole ilmennyt. Samaan viittaa myös se, että Pfizer on saanut luvan laajentaa tutkimustaan myös yli 12-vuotiaisiin lapsiin.

Sivuoireet ovat olleet hyvin samanlaisia kuin monen muun rokotteen eli turvotusta, kuumotusta ja punoitusta pistospaikassa, jotkut ovat saaneet kuumereaktion. Esimerkiksi AstraZenecan tutkimuksessa mukana olleita on kehotettu ottamaan kuumelääkettä tarvittaessa. (HN)

Onko nopeasti kehitettyä rokotetta todella testattu tarpeeksi? Voidaanko sen turvallisuus varmistaa?

Vaikka koronarokotetutkimus on edennyt poikkeuksellisen nopeasti, ei mitään rokotetutkimuksen vaihetta ole ohitettu. Mahdollisen myyntiluvan saavaa rokotetta on tutkittu kymmenillä tuhansilla tutkittavilla, ja mahdollisia haittavaikutuksia on seurattu tarkasti. Siten yleisen, vakavan haittavaikutuksen riski on vähäinen.

Harvinaisia haittavaikutuksia voi toki tulla esiin vielä rokotteen yleisemmän käytön aikana, minkä takia seurantaa jatketaan myös myyntiluvan saamisen jälkeen.

Tiivistettynä voidaa todeta, että myyntiluvan saaminen tarkoittaa sitä, että viranomaiset näkevät, että rokotteella saavuttettavat hyödyt ovat kiistatta mahdollisia haittoja suuremmat. (MR)

Mitä aineita rokote sisältää? Saadaanko listaa rokotteen sisältämistä aineista julkisuuteen?

Ymmärtääkseni rokotteet sisältämät aineet tulevat julki. (MR)

Miten RNA-rokotteet soveltuvat sellaisilla, joilla on heikentynyt immuunipuolustus esimerkiksi biologisten lääkkeiden kanssa? Elävää taudinaiheuttajaa sisältävät rokotteet kiellettyjä, menevätkö samaan kategoriaan?

RNA-rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten ne eivät voi aiheuttaa tautia heikentyneestä immuunipuolustuksesta huolimatta. (MR)

Ihmisen omat lihassolut valjastetaan tuottamaan koronavirusta. Virus laitetaan hyökkäämään sen kannalta väärästä paikasta, jolloin se ehditään pysäyttää ennen kuin se pääsee hengitysteihin. Mitä tapahtuu noille lihassoluille, jos ne kaikki eivät kuolekaan? Voiko rokotteen RNA jäädä osaksi ihmisen solujen perimää?

Rokotteen sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti, joten sillä ei ole pitkäkestoisia vaikutuksia rokotettuun. Koska kyseessä on RNA, eikä DNA, ei se pysty liittymään rokotetun solujen perimään. (MR)

Mistä saa rehellisen ja satavarman tiedon rokotteen tarkasta koostumuksesta?

Myyntiluvun saaneen rokotteen ainesosat kerrotaan valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa. (MR)

Voiko rokotettu tartuttaa?

Pfizerin ja BioNTechin rokotteen sanottiin suojaavan 90% taudin vakavalta muodolta, siis ei estävän virustartuntaa. Voiko rokotteen saanut tartuttaa muita, jos virus kuitenkin voi tarttua rokotteesta huolimatta?

Voiko rokotettu kantaa koronaa oireettomana?

Tietoa tästä ei vielä ole. Luonnollisesti rokote toivottavasti estää myös tartuttavuutta, mutta sen varaan ei minusta voi laskea. Joka tapauksessa minusta on todella hieno saavutus, että jo ensimmäinen rokote estää taudin 90 prosentilla rokotetuista. (MR)

Voiko rokotuksen ottanut henkilö mennä turvallisin mielin katsomaan isovanhempiaan, jotka eivät ole ottaneet rokotetta? Eli suojaako rokote myös jatkotartunnoilta?

Tähän nyt meneillään oleva tutkimus ei vielä anna vastauksia. (MR ja HN)

Onko niin, että rokote ei itsessään estä tautiin sairastumista, mutta tarkoituksena on lieventää oireita? Tällöin rokotettu voi edelleen sairastua tautiin ja tartuttaa sitä eteenpäin. Voiko se pahimmillaan johtaa taudin leviämiseen, mikä olisi erityinen uhka niille, jotka eivät vielä ole rokotusta saaneet?

Rokotettujen tulee toimia samalla tavalla kuin rokottamattomienkin, jotta tällaista riskiä ei muodostu. (MR)

Auttaako rokote estämään viruksen leviämisen? Eli 95% rokotetuista ei saa oireita, mutta voivatko he kuitenkin levittää virusta? Vai ainoastaan ne 5% tartunnan saaneista?

Ainakin ne viisi prosenttia voivat virusta edelleen levittää. Muiden osalta tietoa ei ole, joten rokotetun tulee tämän hetkisen tiedon valossa edelleen noudattaa samoja ohjeita ja rajoituksia kuin muidenkin.

Laumasuojan saavuttaminen vaatii laajojen väestöryhmien rokottamisen, joten epidemian hillitsemisessä rokotteet eivät aluksi vaikuta laajalti, mutta niiden avulla on mahdollista suojata niitä, jotka ovat kaikkein suurimmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. (MR)

Kuinka monen pitää olla rokotettu, jotta rokotteesta syntyy laumasuoja?

Tämä vaihtelee rokotteesta ja taudista riippuen. Jos tauti on hyvin herkästi tarttuva, kuten tuhkarokko, rokotekattavuuden täytyy olla hyvinkin korkea. Ainakaan alkuvaiheessa ei päästä rokottamaan lapsia muun muassa vähäisen tutkimustiedon takia, joten laumasuoja ei ole lähiaikoina realistinen mahdollisuus. Aluksi rokotetta voidaan käyttää suurimmassa vakavan taudin riskissä olevien suojaamiseen. (MR)

Laumasuoja riippuu monista asioista, esimerkiksi siitä, kuinka tehokas rokote on, mikä on epideminen tilanne eli kuinka paljon kiertää sekä kuinka immuuni väestö on jo valmiiksi – eli kuinka paljon taudin sairastaneita jo on. (HN)

Laumasuojan saaminen vaatisi myös rokotteen, joka antaa pitkäaikaisen suojan. (MR)

Mika Rämet
Rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että tässä vaiheessa koronaviruksen laumasuoja ei ole vielä mahdollinen rokotteenkaan avulla. Tampereen yliopisto

Mikä on rokotteen suojausteho?

Pitääkö rokote uusia joka vuosi kuten influenssarokotteet? Ja miten pitkän suojan rokote antaa?

Rokotteen antaman suojan kestosta ei ole vielä tietoa. (MR)

Tarvitsemme vielä seuranta-aikaa sen arvioimiseksi. Esimerkiksi Pfizerin tutkimus alkoi vasta heinäkuun lopulla. Yleensä rokotteiden tehotutkimuksessa seurataan sen antamaa suojaa yhdestä kahteen vuotta ja kansallisessa rokotusohjelmassa pidempäänkin. (HN)

Kun rokotteen suojausteho laskee, mitä tekee virus?

Rokotteen antaman suojan kesto on tärkeää selvittää tutkimuksellisesti. Kun suoja ei ole riittävä, voidaan antaa tehosterokote. (MR)

Tämä on niitä kysymyksiä, jotka on vielä selvitettävä. Jotkut ovat olleet huolissaan siitä, että viruksesta kehittyy vakavampi muoto. Siitä ei ole eläinkokeiden perusteella ollut merkkejä. (HN)

Torjutaanko yhdellä rokotteella kaikki koronaviruksen tässä vaiheessa tunnetut mutaatiot?

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rokotteet toimivat kaikkia tunnettuja viruksen muotoja vastaan. Toisaalta esimerkiksi Pfizerin käyttämä RNA-rokoteteknologia mahdollistaa rokotteen muokkaamisen tarvittaessa muuntuneen viruksen mukaan. (MR)

Ketä rokotetaan ensin?

Kuinka paljon rokotteita Suomi ensi vaiheessa saa käyttöönsä?

Suomi on mukana EU:n yhteishankinnoissa ja osuutemme on 1,23 prosenttia. Tämä osuus muodostuu väkilukumme perusteella. (MR)

Toimitus: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tviittasi maanantaina, että EU on solmimassa Pfizerin kanssa sopimuksen 300 miljoonan rokoteannoksen hankkimisesta. Laskennallisesti tämä tarkoittaisi Suomeen siis reilua kolmea miljoonaa rokotetta. Määrä ei kuitenkaan tule kerralla, vaan porrastetusti. Lisäksi Suomi ei ole tehnyt vielä sitä valintaa, että juuri Pfizerin rokote tulisi käyttöön.

Ensi vaiheen määrä riippuu myös siitä, miten paljon valmistaja pystyy rokotetta toimittamaan. (HN)

Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL
Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä sanoo, että koronarokotteiden osalta moni asia selviää lähiviikkoina. Markku Pitkänen / Yle

Keitä rokotetaan, kun rokote saadaan?

Suomen kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR tekee tästä ehdotuksen. Ensimmäisinä lienevät isoimmassa riskissä olevat sekä heitä hoitavat. (MR)

Toimitus: KRAR:lla on seuraava kokous 17. marraskuuta. Hanna Nohynek on ryhmän sihteeri.

Emme tiedä vielä, ehtivätkö lisätiedot tulla ensi viikon kokoukseen mennessä. Se mitä tarvitaan rokotusjärjestyksen päättämiseen, on vielä lisää tietoa rokotteista, siitä että kenelle ne ovat tehokkaita ja turvallisia. Tautiriskin perusteella voidaan nyt sanoa, keitä voitaisiin rokottaa, mutta vastaako rokote siihen, se pitää tarkastella. (HN)

Voidaanko tässä vaiheessa pisimmällä kehityksessä olevia rokotteita antaa vanhuksille? Entä muille riskiryhmäläisille?

Vaikka tehotutkimus on tehty etupäässä työikäisillä, tiedetään Pfizerin rokotteen antavan sangen hyviä rokotevasteita myös iäkkäillä. (MR)

Tämä pitää myös selvittää – kuinka tehokas ja turvallinen rokote on riskiryhmille. (HN)

AstraZeneca kehittää koronavirusrokotetta.
AstraZenecan rokotetutkimusta laboratoriossa. Vielä ei tiedetä sitä, millaisen suojan rokote antaisi riskiryhmille. EPA

Pitäisikö kuitenkin rokottaa ensin nuoret aikuiset, joiden mukana virus leviää parhaillaan kaikkein nopeimmin? Kun saataisiin suurimmat “levittäjäryhmät” rokotettua, tarvitsisiko silloin muita rokottaakaan?

Laumasuojan saaminen ei ole vielä tässä vaiheessa mahdollista, joten sen vuoksi tämä ei ole toimiva lähestymistapa. (MR)

Jos rokote ei estä jatkotartuntoja, olisiko silloin syytä ehkä rokottaa vain riskiryhmiä. Voisiko aktiivisemman väestön rokottaminen olla jopa vahingollista?

Koska rokotetta saataneen ainakin aluksi rajallisesti, näkisin riskiryhmien suojaamisen ensimmäisenä tavoitteena. Silloin rokotetun riskiryhmäläisen ei tarvitse murehtia sitä, voiko joku muu tartuttaa tautia vai ei. (MR)

Rokotussuositukset tekee rokoteasiantuntijaryhmä, joka pystyy tarkastelemaan epidemian kokonaistilannetta laaja-alaisesti.

Käytännön kysymyksiä

Kuinka rokote säilyy -70 asteessa tehtaalta jakelupisteeseen? Miten noin kylmää ainetta pistetään ihmiseen?

Rokote itsessään säilyy pitkään. Sitä säilytetään pakastimessa tai kuljetuksessa hiilihappojäissä. Kylmäketjussa on haasteita ja logistiikkaketjun ylläpito Suomessa on tällä hetkellä arvioitavana. (HN)

Rokote lämmitetään ennen kuin se annetaan. (MR)

Miten rokote vaikuttaa muihin mahdollisiin lääkityksiin?

En usko rokotteella olevan vaikutusta muuhun lääkitykseen. Immuunivasteeseen vaikuttavat lääkitykset voivat mahdollisesti vaikuttaa rokotteen muodostamaan puolustusreaktioon. (MR)

Onko rokotetta testattu raskaana oleville? Millainen vaikutus sillä voi olla sikiöön?

Todennäköisesti tutkimukset laajenevat jatkossa myös raskaana oleviin. Raskaana olevien rokottamisesta on runsaasti kokemusta esimerkiksi kausi-influenssarokotusten ja hinkuyskärokotusten osalta.

Rokottamalla raskaana olevaa voidaan tietyissä tapauksissa suojata myös syntyvää vauvaa, koska vasta-aineet siirtyvät istukan läpi. (MR)

Olen terveydenhuollon ammattilainen mutta en halua ottaa rokotetta ensimmäisten joukossa. Eihän sitä voida vaatia?

Tehyn terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren Ylen aiemmassa haastattelussa: Lähtökohtaisesti rokottautuminen on vapaaehtoista. Tartuntatautilain 48 § velvoittaa työnantajaa arvioimaan, minkälaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä potilaiden suojaamiseksi.

Työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain edellyttämää rokotesuojaa riskialttiiden potilaiden parissa työskenteleviltä. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, sekä alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

Päivitimme uutista 11.11.2020 klo 14.10. muun muassa lisäkysymyksillä rokotteen saaneiden tartuttavuudesta, rokotteen turvallisuudesta sekä muutamista käytännön kysymyksistä.

Päivitimme uutista 25.11.2020 klo 11:06 muun muassa rokotteen turvallisuuteen ja tartuttavuuteen liittyvillä lisäkysymyksillä.

Jäikö vielä jokin asia askarruttamaan? Mitä haluaisit kysyä asiantuntijalta? Jätä kysymyksesi kommenttina alla olevaan keskusteluun. Haemme vastauksia vielä pohdituttamaan jääneisiin asioihin.

Lue myös:

Koronarokotetta odotetaan Suomeen vuoden alussa – ensivaiheessa alle kymmenesosa saa rokotteen, rokotusjärjestys päätetään marraskuussa

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Lue seuraavaksi