1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kuopion koulusurma

Kuopion kouluhyökkäyksen tuomio annetaan tänään käräjäoikeudessa – keskeinen kysymys on, ymmärsikö iskun tekijä täysin mitä oli tekemässä

Syyttäjä vaatii 26-vuotiaalle miehelle elinkautista muun muassa murhasta ja 20 murhan yrityksestä.

Kuopion koulusurma
Joel Marin oikeudenkäynnissä Kuopiossa 8.9.2020
Joel Marin astui oikeuden eteen 8. syyskuuta. Etualalla puolustusasianajaja Matti Niiranen.Sami Takkinen / Yle

Pohjois-Savon käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa Kuopiossa viime vuoden lokakuussa tehdystä kouluhyökkäyksestä.

Syyttäjä vaatii kuopiolaiselle Joel Marinille elinkautista vankeusrangaistusta muun muassa murhasta ja 20 murhan yrityksestä.

Nuori ukrainalainen nainen kuoli ja hyökkääjän lisäksi yhdeksän ihmistä haavoittui tai loukkaantui, kun syytetty hyökkäsi pitkän miekan kanssa opettajien ja opiskelutoveriensa kimppuun.

Isku tapahtui viime vuonna lokakuun ensimmäinen päivä Savon ammattiopiston luokkahuoneessa kauppakeskus Hermanin tiloissa.

Hyökkääjää syytetään myös tuhotyöstä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Tilanne on harvinainen, sillä aiemmissa Suomessa 2000-luvulla sattuneissa kouluhyökkäyksissä tekijät surmasivat itsensä, eivätkä he näin ollen vastanneet teoistaan oikeudessa.

Syytetyn mielentilasta erimielisyyttä oikeudessa

Syyttäjien näkemys on, että nyt 26-vuotias Marin kykeni hyökkäyksen tekohetkellä säätelemään käyttäytymistään, ja hän ymmärsi mitä oli tekemässä.

Puolustus hakee miehelle elinkautista lievempää tuomiota. Puolustuksen mielestä hyökkääjä oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen. Tämä tarkoittaa, että hänen kykynsä ymmärtää tekojensa luonnetta olisi heikentynyt.

– Rangaistus tulisi elinkauden sijaan mitata vuosissa, mutta ymmärrämme, että ajanjakso olisi joka tapauksessa yli kymmenen vuotta, Marinin puolustusasianajaja Matti Niiranen sanoi oikeuskäsittelyn loppulausunnossaan syyskuussa.

Matti Niiranen, Joel marinin puolustusasianajaja.
Puolustusasianajaja Matti Niiranen paljasti käräjien avauspäivänä, että syytetty katuu nyt tekoaan. Poliisikuulusteluissa hyökkääjä ei vielä osoittanut katumusta.Sami Takkinen / Yle

Hyökkääjän mielentila on olennainen kysymys tuomiota ajatellen, ja johtopäätökset mielentilasta tulevat julki vasta käräjäoikeuden tuomiossa.

Jos oikeus katsoo hyökkääjän syyntakeiseksi, ainoa mahdollinen rangaistus murhasta on elinkautinen.

Alentunut syyntakeisuus taas toisi oikeudelle enemmän harkintavaltaa rangaistuksen suhteen, kertoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

– Elinkautinen on silloinkin mahdollinen, ja sellaisia tuomioita on Suomessa annettukin. Alentunut syyntakeisuus antaa kuitenkin mahdollisuuden tuomita murhasta myös vuosissa mitattavaan vankeusrangaistukseen, Tolvanen sanoo.

Alentunut syyntakeisuus tekohetkellä ei estä passittamasta hyökkääjää vankilaan.

Syytetylle tehtiin mielentilatutkimus jutun esitutkinnan aikana. Oikeudessa sen tuloksia käsiteltiin suljetuin ovin.

Joistakin asianomistajien avustajien loppulausunnoista sai kuitenkin käsityksen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan mies olisi ollut tekoaikaan syyntakeinen.

Hyökkääjä myönsi vain murhan ja kolme murhan yritystä

Syytetty myönsi oikeudessa murhan ja kolme murhan yritystä. Muissa murhan yrityksissä puolustus hakee lievempää rikosnimikettä tai syytteiden hylkäämistä kokonaan.

Miekaniskuista luokkahuoneessa lievemmin vammautuneiden osalta puolustus myönsi vain törkeän pahoinpitelyn, koska vammat eivät olleet hengenvaarallisia.

Ilman vammoja selvinneiden osalta puolustuksen mielestä kyseessä ei voi olla murhan yritys, koska heihin ei kohdistettu väkivaltaa. Myös toissijainen vaatimus henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta pitäisi puolustuksen mukaan hylätä.

Matti Tolvanen rikos-ja prosessioikeuden professori Itä-Suomen yliopisto
Professori Matti Tolvasen arvio on, että murhan yritysten tunnusmerkistö voi täyttyä, vaikka moni luokkahuoneessa olleista selvisi tilanteesta vammoitta.Berislav Jurišić / Yle

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että rikosnimikkeitä arvioitaessa on keskeistä, oliko hyökkääjällä tarkoitus murhata enemmän kuin yksi ihminen.

Mies kertoi poliisikuulusteluissa ja oikeudessa, että tavoitteena oli tappaa mahdollisimman monta ihmistä ja tehdä sen jälkeen niin sanottu laajennettu itsemurha, eli kuolla poliisin ampumana.

– Tekijän tarkoitus siinä painottuu. Jos on ollut tarkoitus tappaa, on vähäisempi merkitys vammautuiko toinen vai eikö vammautunut, Tolvanen arvioi.

Hyökkääjä myönsi suunnitelleensa tekoaan loppuvuodesta 2017 lähtien. Mies kertoi oikeudessa, että ennen tekoa hänellä oli mennyt huonosti, ja hän oli kokenut elämän epäreiluna.

Mies ei poliisikuulusteluissa ilmaissut katumusta, mutta muutti oikeudenkäynnissä kertomustaan tältä osin. Uhrien avustajat eivät usko, että katumus on aitoa.

Pohjois-Savon käräjäoikeus julkistaa kouluhyökkääjän tuomion viimeistään kello 15.

Lue myös:

Syyttäjä vaatii elinkautista Kuopion kouluiskun tekijälle – uhrit pitävät miehen katumusta epäuskottavana

Kuopion kouluiskukäräjät: hyökkääjä myönsi suunnitelleensa tekoa puolitoista vuotta, kertoo nyt katuvansa

Kuopion koulusurmakäräjät: vakavasti loukkaantunut nainen menetti monia harrastuksiaan, toinen epäili lelumiekaksi vielä lyöntien jälkeenkin

Kuopion kouluiskun tekijä suunnitteli hyökkäystä yli vuoden, haki miekan postista ennen tekoa – näin eteni käräjien ensimmäinen päivä

Lue seuraavaksi