1. yle.fi
  2. Uutiset

Leskeneläke aiotaan lyhentää kymmenvuotiseksi – omaishoitajat, lesket, eläkeläiset ja monimuotoperheet ryöpyttävät lakiehdotusta

Yle uutiset tutustui eläkeuudistuksesta jätettyihin lausuntoihin.

Perhe-eläke
Omaishoitaja Dorota Kyntäjä kotipihalla kehitysvammaisen Luukas-poikansa kanssa
Vantaalainen Dorota Kyntäjä on poikansa omaishoitaja myös tämän aikuistuttua, koska Luukas on vakavasti vammainen. Jos äiti-Dorota leskeytyy, romahtavat tulot kymmenen leskeneläkevuoden jälkeen murto-osaan. Näin käy, jos lakiehdotus toteutuu. Lotta Laakso/Yle

Pitkään valmisteltu perhe-eläkeuudistus herättää kritiikkiä etenkin leskeneläkkeeseen ehdotetusta määräaikaisuudesta. Jatkossa leskeneläkettä saisi vain kymmenen vuoden ajan puolison kuolemasta, kun se nyt jatkuu koko eliniän. Muutos koskisi vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä edunsaajia.

Uudistuksen lausuntokierros päättyi äskettäin ja lausunnon jättäneistä vastahankaan asettuivat etenkin ne, joita ehdotettu muutos voi koskettaa aikanaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Keskeiset ehdotukset:

  • Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen, mutta vähintään siihen saakka, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Nykyään leskeneläkettä voi saada joissakin tapauksissa loppuelämänsä.
  • Avopuolison asema kohenee: leskeneläkettä saa avopuoliso, jos yhteisasumista on kestänyt vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Tähän asti leskeneläke on edellyttänyt avioliittoa.
  • Lapseneläkettä maksetaan 20 ikävuoteen asti, kun nykyään sitä saa 18-vuotiaaksi.
  • Uudistus ei vaikuta nykyisiin leskeneläkkeisiin. Muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä. Tätä vanhemmilla perhe-eläke säilyy nykyisellään.
  • Lait on määrä saada voimaan vuoden 2022 alusta.

Omaishoitajaliitto huomauttaa lausunnossaan, että suunniteltu leskeneläkkeen leikkaus kohdistuisi erityisen ankarasti puoliso-omaishoitajiin, joista lähes 70 prosenttia on naisia.

– Leskeneläkkeen ehdotettu leikkaus sopisi huonosti laajempaan omaishoidon edistämisen strategiaan. Puoliso-omaishoitajia ei tule syöstä köyhyyteen ja toimeentulotuen varaan elämänsä viimeisessä vaiheessa, Omaishoitajaliitto huomauttaa lausunnossaan.

Henkilökuva
Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.Mikko Koski / YLE

– Leikkausten sijaan meidän täytyisi Suomessa hakea kannustimia omaishoitoon ja miettiä miten saamme ihmisiin halukkuutta ryhtyä omaishoitajaksi ja nimenomaan niin, että se ei ole kohtuuton taakka, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

Suomen nuoret lesket ry:n mielestä leskeneläkkeiden kaavamaisen määräaikaistamisen sijaan järjestelmässä tulisi huomioida lesken taloudellinen tilanne.

– Määräajasta voi seurata leskelle taloudellinen ahdinko ja jossain tapauksessa leski joutuu mahdollisesti turvautumaan verovaroin katetun sosiaaliturvan piiriin, huomauttaa Suomen nuoret lesket ry:n vs. toiminnanjohtaja Miia Iivonen.

Ei lapsia, ei eläkettä

Iivosen mukaan suurin puute lakiehdotuksessa on kuitenkin rajoitukset, jotka liittyvät parisuhteen muotoon, kestoon ja lesken ikään. Hänen mukaansa alle 50-vuotiat nuoret lesket kärsivät eniten.

– Esimerkiksi lapsettomat lesket jäävät edelleen ilman eläkettä. Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät ihmisen eriarvoisen kohtelun iän ja muun henkilökohtaisen ominaisuuden mukaan. Ilman leskeneläkettä jäävät nuoret lesket kysyvätkin oikeutetusti, miksi tämä syrjintä sallitaan perhe-eläkelainsäädännössä, Iivonen kummastelee.

Miia Iivonen ikkunan edessä.
Suomen nuoret lesket ry:n vs. toiminnanjohtaja Miia Iivonen.Petri Aaltonen / Yle

Perhejärjestöjen yhteistyöverkosto Monimuotoiset perheet kritisoi nuorten lapsettomien leskien kohtelua lakiehdotuksessa.

– Tämä on erityisen väärin tilanteessa, jossa henkilö ei puolison sairauden tai tahattoman lapsettomuuden vuoksi ole ehtinyt tai pystynyt saamaan puolisonsa kanssa yhteistä lasta.

1,9 miljardia euroa

Eläkeläisten etujärjestö Eläkeliitto katsoo, että leskeneläkkeiden määräaikaistaminen rankaisisi etenkin pienituloisia omaishoitajanaisia.

– Osa heistä on aiemmin tinkinyt omasta sosiaali- ja eläketurvastaan jäätyään hoitamaan avuntarpeessa olevaa läheistään. Puolison omaishoito on voinut kestää kymmeniä vuosia ja sitonut omaishoitajan kotiin.

Eläkeliiton mukaan moni eläkkeellä oleva omaishoitaja saa vain pientä eläkettä, eikä omaishoidontuen vaatimaton palkkio kompensoi ansiotulojen menetystä.

Eläkeliitto myös huomauttaaa, ettei leskeneläkkeiden osuus eläkemenoista ole merkitsevä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.

– Vuonna 2019 perhe-eläkkeitä maksettiin kaikkiaan 1,8 miljardia euroa, mikä oli vain 6 prosenttia eläkemenoista.

Valtaosa kannattaa

Perhe-eläkeuudistuksen lausuntokierros päättyi 5. marraskuuta ja pääosa lausunnon jättäneistä kannatti uudistusta. Kiittelijät olivat lähinnä työmarkkinajärjestöjä, joista suuri osa oli itse mukana valmistelemassa eläkeuudistusta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kannattaa esitettyjä muutosehdotuksia ja perustelee niitä samalla kuin moni muukin: yhteiskunnan muutoksella.

SAK:n lausunnon mukaan nykyinen perhe-eläkejärjestelmä luotiin aikana, jolloin naisten työssäkäynti oli nykyistä vähäisempää. Tänä päivänä avoliitot ovat yleistyneet ja yhä useampi nuori on taloudellisesti pitempään riippuvainen vanhemmistaan.

– Eläkejärjestelmää pitää katsoa kokonaisuutena ja nyt on ajateltu, että parannetaan lapsiperheiden asemaa ja samalla huolehditan leskistä. Kymmenen vuotta on kohtuullisen pitkä aika saada leskeneläkettä, kun ottaa huomioon, että keskimäärin perhe-eläkkeen saaja on tänään keskimäärin 75-vuotias, korostaa työura- ja eläkeasioiden päällikkö *Sinikka Näätsaari *SAK:sta.

Henkilökuva
SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.Mikko Koski / YLE

Eläketurvakeskus muistuttaa lausunnossaan, että eläkemuutoksen kohdentamisella 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin pyritään siihen, että nuoremmat ikäluokat ehtivät kartuttaa omaa vanhuseläkettä lain voimaantulon jälkeen.

Eläketurvakeskus huomauttaa myös, että leskeneläkkeitä on muutettu määräaikaisiksi myös muiden Euroopan maiden eläkejärjestelmissä.

Työeläkevakuuttajat TELA kannattaa lakiluonnostta, mutta huomauttaa, että eläkeläisköyhyyden ehkäisyyyn on panostettava, mikäli se lisääntyy perhe-eläkkeen muutosten myötä.

Säästöihin vuosikymmeniä

Toteutuessaan leskeneläkeuudistus kasvattaa aluksi hieman leskeneläkkeeensaajien määrää muun muassa avopuolisoiden mukaanoton kautta. Leskeneläkkeen määräaikaisuus alkaa vähentää leskeneläkkeen saajien määrää 2040-luvulta lähtien ja merkittäväksi lasku nousee 2060-luvulla. Säästöihin pääsy vie siis kauan.

– Näin se on, että kun näitä parannuksia tehdään, alussa se maksaa enemmän ja taloudelliset hyödyt tulevat vasta tulevina vuosikymmeninä, sanoo Näätsaari.

Muutosten arvioidaan kasvattavan työeläkemenoa vuoteen 2048 asti. Vaikutus olisi vuositasolla suurimmillaan noin 51 miljoonaa euroa.

Uusia leskeneläkkeitä laitetaan vuosittain maksuun noin 13 000 kappaletta ja 80 prosenttia heistä on naisia. Keskimääräinen leskeneläke on noin 600 euroa kuussa.

Leskeneläkettä saa yhteensä reilut 250 000 leskeä ja lapseneläkettä noin 17 000 lasta.

Lue lisää:

Aikansa eläneisiin perhe-eläkkeisiin luvassa täysremontti: leskeneläke rajataan 10 vuoteen ja avopuolison asema paranee

Lue seuraavaksi