Mies oli päässyt eroon huumeista vuosia sitten ja odotti isäksi tuloa – sitten poliisi soitti, että on aika vastata vanhoista teoista Tor-verkossa

Poliisi puhui Silkkitie-tutkinnassa ensin 7 500 suomalaisesta huumeiden ostajasta. Nyt se arvioi, että 2 000 saa syytteen.

Helsinkiläismiehelle kiinni jääminen vanhasta huumausainerikoksesta oli kova järkytys, sillä hän oli päässyt eroon huumeista jo vuosia aiemmin. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsinkiläismiehen puhelin soi helmikuisena perjantaina vuonna 2020. Soittaja oli poliisi.

Neljääkymmentä lähestyvän miehen elämä oli jo jonkin aikaa ollut tukevasti raiteillaan. Mies oli päässyt irti kokaiiniriippuvuudesta vajaa kolme vuotta aiemmin, ja alkoholinkäyttökin oli rajautunut lähinnä pienpanimo-oluihin silloin tällöin.

Vuosi 2019 oli loppunut hienoissa tunnelmissa. Perhe oli saanut tietää, että heille syntyisi kesällä lapsi. Kyseessä oli perheen esikoinen.

Pieni huoli oli tosin kalvanut miestä syksyllä. Uutisissa oli keväällä 2019 kerrottu suuresta Silkkitie-huumevyyhdistä. Vuoden 2019 mittaan Suomessa oli uutisoitu, että Suomen tulli oli yhteistyössä Ranskan viranomaisten kanssa onnistunut takavarikoimaan salatussa Tor-verkossa toimineen Silkkitie-kauppapaikan palvelimen.

Silkkitie teki huumekaupasta niin helppoa, että moni perinteistä katukauppaa kavahtanut ostajakin uskalsi tilata sieltä huumeita.

Yli 2 000 joutuu syyteharkintaan

  • Tutkinnassa ei murrettu Tor-verkon suojausta, vaan epäillyt jäivät kiinni, kun poliisi löysi takavarikoidulta palvelimelta huumeita tilanneiden osoitteita. Tuhannet suomalaiset olivat tilanneet huumeita suoraan sisään postiluukuistaan.
  • Poliisi kertoi aluksi, että se oli eritellyt palvelimelta yli 7 500 suomalaista nimimerkkiä, jotka olivat tilanneet huumeita Silkkitieltä.
  • Tutkinnan yleisjohtajana toimiva rikoskomisario Jari Räty Tampereen KRP:stä kertoo, että lopulta asiassa kirjattiin noin 3 000 rikosilmoitusta.
  • Luvut tarkentuvat myöhemmin, mutta Räty kertoo Ylelle, että yhteensä arviolta 2 000 asiaa etenee syyttäjälle. Suurimmassa osassa tehdään syyteharkinta. Arviolta viidessä prosentissa kyse on syyttäjän vahvistamasta sakosta.
  • Poliisi on suorittanut esitutkinnoista loppuun noin kaksi kolmannesta.

Yksi huumeita Silkkitieltä tilannut oli helsinkiläismies, jolle poliisi soitti helmikuussa. Yle ei julkaise miehen nimeä tai tarkkoja tunnistetietoja, sillä tieto huumeidenkäytöstä ja rikosepäilystä voisi aiheuttaa hänelle ja hänen perheelleen vahinkoa.

Kun mies tapasi nykyisen puolisonsa, hän käytti vielä kokaiinia. Ensin hän pyrki salaamaan sen naisystävältään, mutta lopulta hän kertoi riippuvuudestaan. Naisystävä asettui miehensä tueksi, ja mies hakeutui hoitoon.

Muutaman repsahduksen jälkeen hän onnistui lopettamaan huumeiden käytön.

Helmikuussa 2020 mies oli ollut erossa huumeista jo lähes kolme vuotta. Uutiset palvelintakavarikosta olivat aluksi huolestuttaneet, mutta nyt hän uskoi jo selvinneensä säikähdyksellä.

– Tulin siihen tulokseen, että kyllä ne varmaan olisivat jo ilmoittaneet, mies sanoo.

Epäily ahdisti, mutta poliisi oli asiallinen

Tulli, Keskusrikospoliisi ja syyttäjälaitos järjestivät tiedotustilaisuuden palvelintakavarikosta joulukuussa 2019. Kuva: Yle

Kun puhelin soi, mies oli kotona etätöissä raskaana olevan puolisonsa kanssa. Kun soittaja esittäytyi poliisiksi, mies vetäytyi parvekkeelle puhumaan.

Poliisi oli asiallinen ja ystävällinen, mutta itse asia tuntui musertavalta. Poliisi kutsui hänet kuulusteluun. Häntä epäiltiin huumausainerikoksesta. Kun mies lopetti puhelun, hän päätti, ettei kuormita puolisoaan asialla.

– Myöhemmin samana päivänä sain paniikkikohtauksen.

Silti hän päätti pitää asian omana tietonaan ainakin niin kauan, että selviäisi, nostetaanko häntä vastaan syyte.

Kuulustelussa poliisi oli yhtä ystävällinen kuin puhelimessa. Poliisi kertoi juurta jaksain miehen oikeudet kuten sen, että lain mukaan rikoksesta epäillyn ei tarvitse auttaa oman syyllisyytensä selvittämisessä.

Sitten mentiin asiaan. Poliisin mukaan mies oli ostanut huumeita vuoden 2015 lopulla ja uudestaan loppuvuonna 2016 Tor-verkon Silkkitie-kauppapaikalta. Tullin takavarikoimalta palvelimelta saatujen tietojen mukaan mies oli neljänä eri kertana tilannut yhteensä 11 grammaa kokaiinia. Pienin kertatilaus oli ollut gramman ja suurin viisi grammaa. Ostokset mies oli poliisin mukaan maksanut virtuaalivaluutta bitcoineilla.

Se oli totta, mutta mies kiisti kaiken.

Kun esitutkinta valmistui kesällä, syyttäjä nosti miestä vastaan syytteen kahdesta huumausainerikoksesta. Poliisin esitutkintapöytäkirja paljasti kaiken näytön, joka syyttäjällä oli.

Tuleva perheenisä oli jäänyt kiinni, koska oli antanut huumekauppiaalle kotiosoitteensa.

– Tajusin, että nyt ei auta enää kiistää.

Ensin hän kertoi puolisolleen tulevasta oikeudenkäynnistä. Sitten hän päätti kertoa totuuden myös oikeudelle.

Epäillyissä on koko Suomi edustettuna

Kuluvan vuoden aikana poliisi on pelkästään Helsingissä soittanut kolmisen sataa samanlaista puhelua Silkkitie-vyyhdissä epäillyille.

Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth kertoo, että osa rikoksista oli ehtinyt vanhentua, mutta lukemattomat melko tavalliset suomalaiset ovat saamassa syytteitä.

– Tässä on edustettuna Suomen koko kuva. Ympäri Suomen on eri koulutus- ja ammattitaustoista henkilöitä epäiltynä, Ruuth sanoo.

Hänen mukaansa vyyhti osoittaa, kuinka tehokas myyntikanava internet on.

– Tyypillisesti syrjäseudulla on hankalampi saada katukaupasta huumausaineita. Netti on saattanut huumausaineet kaikkien saataville.

Seuraamuksen kannalta olennaista on määrä, joka epäillyllä on enimmillään ollut hallussaan samanaikaisesti.

Suomessa huumetuomioiden raamit asettelee Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeessa vuonna 2006 tehty taulukko. Kyseessä on tarkka määrittely suositeltavista rangaistuksista huumausaineen lajin ja grammamäärän perusteella.

Taulukon mukaan neljän kokaiinigramman hallussapidosta tuomitaan yleensä vankeusrangaistus.

Syyttäjä vaati tuntuvaa rangaistusta

Helsinkiläismies sai syyttäjän haastehakemuksen nähtäväkseen kesällä.

– Se tarjosi aihetta stressiin, mies sanoo.

Syyttäjä vaati miehelle vähintään 120 päiväsakkoa tai korkeintaan kolmen kuukauden ehdollista vankeutta. Vaatimus oli taulukon mukainen.

Kuvassa on anynoominä esiintyvä mies Helsingissä marraskuussa 2020.
Helsinkiläinen perheenisä oli päässyt huumeongelmastaan eroon jo vuosia ennen kuin poliisi soitti hänelle ja kutsui kuulusteluihin huumausainerikoksesta epäiltynä. Haastateltavan ja hänen perheensä yksityisyyden suojaamiseksi Yle on anonymisoinut haastatateltavan.

120 päiväsakkoa on Suomen oloissa kova rangaistus. Helsinkiläismiehen tuloilla se olisi tarkoittanut noin 4 000 euron sakkoa.

Mies päätti kirjoittaa oikeudelle kirjelmän, jossa hän tunnustaisi kaiken ja pyytäisi oikeutta huomioimaan hänen elämäntilanteensa.

”Olen tulossa käräjäoikeuteen myöntämään asiaani koskevat syytteet. -- Hölmöilyistäni on vuosia, ja elän nykyään täysin eri elämää”, mies kirjoitti.

Mies kertoi, että oikeudenkäynnin alkaessa hän oli ollut ilman huumeita yli kolme vuotta.

Hän myönsi tekonsa mutta huomautti, että hän oli hakenut ja saanut apua. Hänen esikoisensa laskettu aika oli samalla viikolla, jolloin syyte oli nostettu. Vaikka odotusajan piti olla hienoa aikaa, hän ei ollut päässyt hetkeksikään eroon ahdistuksestaan.

Tuomio yllätti syytetyn

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa lokakuussa. Istunnossa mies myönsi molemmat huumausainerikokset. Käräjätuomari oli lukenut hänen kirjelmänsä, miestä kuultiin oikeudessa myös suullisesti. Syyttäjä oli sitä mieltä, että mies oli tuomittava johonkin rangaistukseen.

Tuomari julisti tuomion jo samana päivänä.

Käräjäoikeus katsoi, että ensimmäisessä syytekohdassa kyse oli huumausaineen käyttörikoksesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut. Oikeus jätti syytekohdan sillensä.

Toisessa syytekohdassa miehen hallussa oli ollut kerralla yli viisi grammaa kokaiinia. Sitä ei oikeuden mukaan voinut pitää vähäisenä määränä. Tästä syystä mies oli syyllistynyt huumausainerikokseen.

Oikeus myönsi, että miehen elämäntilanne oli oikeudenkäynnin alkaessa ehtinyt jo useamman vuoden olla hyvin erilainen kuin rikoksen tekoaikaan.

Rikoslain 50. luvun seitsemäs pykälä mahdollistaa, että huumausainerikokseen syyllistynyt jätetään rangaistukseen tuomitsematta, jos hän on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Käräjäoikeus totesi, että tätä voi soveltaa, vaikka rikos ei kokonaisuutena arvostellen ollut vähäinen.

Oikeus jätti tuoreen perheenisän rangaistukseen tuomitsematta.

– Tuomio oli huikea yllätys. Myöhemmin olen jäänyt miettimään, kuinka brutaali huumausainetuomio voi joillekin olla, mies sanoo.

– Onko siellä joukossa esimerkiksi opettajia, joilta menee työpaikka alta?

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä määrää, että lasten parissa työskentelevien on näytettävä työnantajalle rikostaustaote. Otteeseen merkitään tieto ehdolliseen vankeusrangaistukseen johtaneesta huumausainerikoksesta.

Tarkoitus on suojella lapsia, mutta myös tuomitun oikeudet otetaan huomioon. Ehdollinen vankeusrangaistus poistuu rikosrekisteristä viidessä vuodessa, eikä se tämän jälkeen näy myöskään rikostaustaotteessa.

Aika lasketaan kuitenkin tuomion antamisesta, ei rikoksen tapahtuma-ajasta.

Helsinkiläismiestä oli huolestuttanut, estävätkö neljän vuoden takaiset teot hänen toimimisensa lasten parissa vielä vuosia eteenpäin.

Miehen rikosrekisteriin ei kuitenkaan tule merkintää, sillä häntä ei tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan tuomio ei myöskään näy rikostaustaotteessa.

Erikoissyyttäjä Ruuth kertoo, että kattavaa tietoa muista vyyhdin ratkaisuista ei ole. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että samanlaisia perusteita on otettu huomioon joissakin muissakin tapauksissa.

– Jo esitutkinnassa on jo saatettu ottaa tällaisia perusteita huomioon, ja syyttäjä on saattanut päätyä siihen, että syytettä ei nosteta.

Helsinkiläismiehen tapauksessa myös helsinkiläinen aluesyyttäjä tyytyi tuomioon, joten se jäi lainvoimaiseksi.

Lue myös: