1. yle.fi
  2. Uutiset

Jatkuvat riidat pikkuasioista kertovat vaikeudesta luottaa kumppaniin – Psykologi Saara Salo: "Lapsuuden ihmissuhdehaavat aktivoituvat parisuhteessa"

Kehityksellinen trauma saattaa tehdä kumppaneista takertujia ja välttelijöitä.

parisuhde
Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo
Psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo kannustaa parisuhteessa olevia puhumaan omista lapsuuden ihmissuhteista.Markku Pitkänen / Yle

Maitopurkki pöydällä. Tyhjä vessapaperihylsy telineessä. Monelle tuttuja arkielämän kokemuksia, jotka ärsyttävät, mutta joista ei yleensä tarvitse nostaa suurta äläkkää.

Paitsi silloin, jos kumppanin kotitöiden laiminlyönti osuukin kehitykselliseen traumaan. Silloin aikuinen meissä katoaa ja tilalle astuu hädissään oleva lapsi.

Psykologi ja psykoterapeutti Saara Salon mukaan kehityksellinen trauma syntyy varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteissa. Tällöin arkisessa riidassa voikin olla kyse jostain syvemmästä kuin siivoamisesta.

– Ulkoisesti pieni ärsyke voi laukaista voimakkaan tunnereaktion. Voi tuntua, että kumppani ärsyttää tai kiusaa tahallaan. Myös hylkäämisen pelko voi aktivoitua.

Kehityksellinen trauma syntyy vauvan hädästä

Psykoterapeutti Lotta Heiskasen kirjoittaman artikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan traumalla tarkoitetaan sellaista henkisen sietokyvyn ylittävää tapahtumaa, jota ei voi paeta. Kyseessä voi olla yksittäinen pelottava tapahtuma kuten väkivalta tai onnettomuus.

Trauma voi syntyä myös pitkäaikaisissa ihmissuhteissa, ja tällöin niitä kutsutaan kehityksellisiksi traumoiksi.

Varhaislapsuudessa kehityksellinen trauma voi aiheutua paitsi suoranaisesta kaltoinkohtelusta myös vanhempien epäsuoremmista käyttäytymistavoista.

– Vanhemman poissaolevuus ja saavuttamattomuus esimerkiksi masennuksen tai alkoholismin takia voi luoda lapselle kehityksellisen trauman, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo.

Salo puhui aiheesta Parisuhdekeskus Katajan (siirryt toiseen palveluun) Parisuhdepäivien verkkoseminaarissa.

Lapsuuden ihmissuhdehaavat aktivoituvat parisuhteessa

Lapsuudessa opittujen ihmissuhdemallien tiedostaminen auttaa ymmärtämään paremmin myös parisuhteessa leimahtavia erimielisyyksiä tai riitoja. Kehityksellinen trauma kun kulkeutuu usein aikuisuuden ihmissuhteisiin.

– Kehityksellinen trauma on syntynyt lapsuuden tärkeimmissä ihmissuhteissa. Siksi se myös aktivoituu parisuhdenäyttämöllä, Salo selittää.

Kun vanhempi vastaa vauvan tarpeisiin, vauvalle syntyy mielikuva toisen ihmisen turvallisuudesta ja saatavilla olemisesta hädän hetkellä.

Legoja lattialla
Lapsuuden kokemukset heijastuvat myös ihmisen aikuisuuden ihmissuhteisiin.Toni Pitkänen / Yle

Jos vanhempi ei syystä tai toisesta pysty vastaamaan vauvan tarpeisiin tai vastaa niihin epäjohdonmukaisesti, vauva ei opi luottamaan läheiseen ihmiseen.

– Tällöin aikuinen, jonka puoleen vauva kääntyy hädässään, aiheuttaa itse toiminnallaan traumaattista stressiä lapselle. Vauvalle kehittyy pelkotila, joka ei tule ratkaistuksi.

Jatkuvasti toistuessaan tällaiset kokemukset luovat kehityksellisen trauman. Lapsi saattaa alkaa käyttäytyä epäjohdonmukaisesti tai kaoottisesti kokiessaan olonsa turvattomaksi.

Takertujat ja vetäytyjät parisuhteessa

Aikuisena kehityksellinen trauma näkyy ihmissuhteissa kolmella tavalla: vaikeutena luottaa kumppaniin, läheisyyden ja intiimiyden pelkona sekä liiallisena takertuvuutena tai välttämisenä.

Riidan alkaessa takertuja syyttää, haastaa ja hakee siten huomiota ja tukea itselleen. Vetäytyjä puolestaan vaikenee, mököttää ja ehkä fyysisestikin poistuu paikalta.

Osapuolten käyttäytymisen takana on syviä, piilotettuja kiintymystarpeita. Takertujan piilotettu tunne saattaa olla syvä arvottomuus, kokemus ettei kukaan voi häntä rakastaa. Vetäytyjän kokemus riitatilanteessa voi olla täysi avuttomuus, kuin vauvalla, jonka hätään ei vastata.

Saara Salo painottaa, että takertuvaa tai välttelevää käytöstä esiintyy parisuhteissa myös ilman kehityksellistä traumaa. Tällöin roskapussiriidan takana olevat pettymykset kuitenkin pystytään tunnistamaan ja ne osataan ilmaista ja siten myös ratkaista.

Arkisista riidoista kasvaa luonteeltaan vakavampia, jos takana on kehityksellistä traumaa.

– Roskapussin ulos viennin unohtaminen voidaan tulkita tahallisena emotionaalisena hylkäämisenä. Siitä huomauttaminen puolestaan voidaan kokea hyökkäyksenä omaa kelpaavuutta kohtaan, Saara Salo sanoo.

Eteisessä raivoava kumppani saattaa olla riidan hetkellä hyvin yksinäinen ja haavoittuva. Hänen voi olla vaikea rauhoittua ja päästää irti roskapussipettymyksestä. Siksi kumppanin vakuuttelu roskien viemisestä "ihan kohta" ei rauhoita tilannetta.

Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo
Psykologi Saara Salon mukaan parisuhteessa on tyypillistä kuvitella, että toinen tietää sanomattakin toisen tunteet.Markku Pitkänen / Yle

Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen avuksi

Mikä sitten avuksi, jotta suhde ei kaadu riitoihin roskapusseista erityisesti silloin, kun suhteen osapuolen taustalla on kehityksellistä traumaa? Psykologi Saara Salo nostaa esiin mentalisaatiokyvyn parantamisen.

Mentalisaatio eli mielentäminen on kykyä tunnistaa ja sanoittaa omia kokemuksia ja tunteita. Lisäksi siihen liittyy taito nähdä toisen näkökulma sekä hahmottaa asioiden syy-seuraus-suhteita.

Ensin on hyvä tunnistaa omat tai kumppanin vaikeat varhaiset ihmissuhdekokemukset. Sen jälkeen niiden vaikutusta omaan tai kumppanin käytökseen voi alkaa ymmärtää paremmin. Tämä jaettu ymmärrys lisää parisuhteessa koettua turvallisuuden tunnetta.

Parisuhteessa perusturvaa voi lisätä puhumalla. Kukaan ei pysty lukemaan toisen ajatuksia tai tunteita, joten niiden sanoittamista kannattaa harjoitella, tarvittaessa vaikka ammattilaisen avulla.

– Parisuhteessa on tyypillistä kuvitella, että "kyllä toisen pitäisi tietää, että minulla on paha mieli koska hän teki noin." Ei toinen tiedä. Ei hän jaksa kantaa asiaa mielessään tullessaan väsyneenä töistä kotiin. Pitää uskaltaa kertoa, mitä tarvitset, Saara Salo rohkaisee vastikään julkaistussa psykologi Ilona Rauhalan podcastissa (siirryt toiseen palveluun).

Aiheesta lisää:

Pahoititko mielesi töissä tai kotona? Opettele mielentämään, neuvovat psykoterapeutit

Lue seuraavaksi