1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkin tuki auttoi Azerbaidžaninia valtaamaan Armenialta alueita – syyrialaiset palkkasotilaat joutuivat etulinjaan

Presidentti Vladimir Putinin määräämä "totaalinen tulitauko" korostaa Venäjän voimaa alueella

Vuoristo-Karabah
Azerbaidzanilaiset juhlivat tulitaukoa voittonaan Bakun kaduilla.
Azerbaidzanilaiset juhlivat tulitaukoa voittonaan Bakun kaduilla.Tofik Babayev / AFP

Syyskuussa alkanut Azerbaidžanin ja Armenian välinen sota Vuoristo-Karabahin hallinnasta on päättynyt – ainakin toistaiseksi.

Aiempien tulitaukoyritysten epäonnistuttua Moskova päätti ottaa tilanteen haltuun isännän ottein. Rauhaan pakottaminen varmistetaan alueelle lähetettävällä kahden tuhannen sotilaan osastolla.

Tulitauosta sovittiin alkuviikolla. Sen mukainen rajankäynti on määrä suorittaa vielä marraskuussa.

Panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja puretaan Il-76 -rahtikoneesta Erebunin lentotukikohdassa Jerevanin lähellä Armeniassa.
Panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja puretaan Il-76 -rahtikoneesta Erebunin lentotukikohdassa Jerevanin lähellä Armeniassa.Venäjän puolustusministeriö / EPA

Presidentti Vladimir Putin puhui "totaalisesta tulitauosta", mikä kertoo Venäjän hankkeen luonteesta. Yleensä sotia on luonnehdittu totaalisiksi.

Syyskuussa aloittamallaan hyökkäyksellä Azerbaidžan onnistui valtaamaan takaisin alueita, jotka Armenia otti sotimalla haltuunsa 1990-luvun alussa.

Kartta Vuoristo-Karabahin alueesta.
Harri Vähäkangas / Yle

Vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin taustalla ovat jo Stalinin Neuvostoliitossa vedetyt mielivaltaiset rajat, jotka eivät ole helpottaneet alueen kansojen elämää. Nyt päättyneen sodan tuloksena kartta on kohta entistä vaikeaselkoisempi.

Venäläisjoukkojen on nyt määrä pitää auki kaksi käytävää, joiden kautta armenialaiset ja azerit joutuvat kulkemaan.

Sodan korkea hinta

Sodan hinta muodostui kovaksi. Armenian puolella on sen ilmoituksen mukaan kaatunut yli 1 300 sotilasta. Vuoristo-Karabahin siviilikohteiden pommituksissa on lisäksi kuollut Armenian mukaan yli 50 ihmistä. Vahvistamattomien tietojen mukaan siviiliuhrien määrä on voinut kohota jopa satoihin.

Azerbaidžan ei ole julkistanut surmansa saaneiden sotilaiden määrää. Armeniassa julkaistun nimilistan mukaan myös Azerbaidzanin tappiot nousevat toiselle tuhannelle. Siviileitä on Azerbaidžanin mukaan kuollut 93.

Armenian Moskovan suurlähetystön aidalle on tuotu kukkia ja kuvia kaatuneista sotilaista.
Sodan hinta. Armenian Moskovan suurlähetystön aidalle on tuotu kukkia ja kuvia kaatuneista sotilaista.Natalia Kolesnikova / AFP

Venäjän presidentti Vladimir Putin arvioi jo lokakuun loppupuolella BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun), että sodassa olisi kaikkiaan kuollut lähes viisi tuhatta ihmistä, yli kaksi tuhatta molemmin puolin. Putin ei täsmentänyt, mistä hänen korkea arvionsa on peräisin.

Syyrialaiset "turvamiehet" joutuivat rintamalle

Lyhyttä mutta rajua sotaa värittivät väitteet palkkasotilaiden käytöstä molemmin puolin. Kansainvälisten lähteiden mukaan Azerbaidžanin puolella taisteli merkittävä määrä syyrialaisia, jotka Turkki oli värvännyt Syyrian opposition tukiseuduilta.

Toimettomia nuoria miehiä oli houkuteltu "turvamiehiksi" vartioimaan öljyputkia. On epäselvää, tiesivätkö Turkkiin lähteneet olevansa matkalla kohden Azerbaidžania ja rintamaa Vuoristo-Karabahissa.

Vapaaehtoinen taistelija istuu auton takakontilla.
Kalashnikovilla aseistautunut taistelija istuu Ladan takakontilla. Aris Messinis / AFP

Jo sodan alkuvaiheessa raportoitiin kansainvälisessä lehdistössä Azerbaidžanin sotakentälle lähteneistä syyrialaisista.

Myöhemmin arviot sotaan lähteneistä ja myös taisteluissa kaatuneista kasvoivat. Samoin hahmottui värväyksen kaava.

Syyrian hallitusta vastaan taistelleita nuoria miehiä oli värvätty kylissä turkkilaisten turvallisuusfirmojen palvelukseen. Uutiskanava CNN raportoi lokakuun alussa (siirryt toiseen palveluun), että lähtijöille oli luvattu 1500 dollarin kuukausipalkka ja kolmen kuukauden sopimus.

Värväyksestä ja sitä kautta saatavista rahoista on jo tullut osa sisällissodan raunioittamien kylien taloutta, kuvaa The New York Review (siirryt toiseen palveluun). ** **

Köyhyys pakottaa palkkasotilaaksi

Turkkilaisten turvallisuusfirmojen palkkiot ovat ehkä kymmenkertaisesti niin paljon, kuin mitä Syyriassa asejärjestön rivimiehelle maksetaan.

Yhdysvaltalaisen Foreign Policy Research -instituutin tutkija Elizabeth Tsurkov muistuttaa (siirryt toiseen palveluun), että köyhyys ja nuorten miesten perheiden toivoton asema ovat tärkein syy siihen, miksi palkkasotilaat saadaan taistelemaan Turkin etujen puolesta.

Lähtijöitä oli kerätty maan hallitusta vastaan taistelevan Turkin tukeman "Syyrian kansallisen armeijan" (SNA) riveistä. CNN:n haastattelema syyrialainen asemies arveli, että sotaan olisi jo tuolloin lähtenyt tuhatkunta taistelijaa.

Tykistötulessa syntynyt kraateri Shushin kaupungissa 29. lokakuuta.
Tykistötulen tekemä kraateri Shushin kaupungissa Vuoristo-Karabahissa 29. lokakuuta.Hayk Baghdasaryan / EPA

Myös Guardian-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Turkin värvääminen syyrialaisten palkkasotilaiden määrä oli jo lokakuun alussa noin tuhat.

Kotikyliin kuolinviestejä ja ruumispusseja

Rajujen taisteluiden jälkeen kotikyliin saapui synkkiä viestejä. Sanomalehti Guardian vahvisti jo syyskuun lopussa muutamien syyrialaisten kuoleman (siirryt toiseen palveluun). Syrian Observatory for Human Rigts -organisaation mukaan Vuoristo-Karabahin taisteluissa olisi kuollut jopa 250 syyrialaista.

Myös Armenian on väitetty käyttäneen riveissään kurditaistelijoita ja muualta tulleita armenialaisia. Näitä tietoja ei ole vahvistettu.

Syyrialaisten palkkasotilaiden käyttö nousi aiemmin esille myös Libyan sisällissodassa.

Turkin ohella näitä on lähettänyt sotakentälle myös Venäjä, joka on värvännyt taistelijoita Syyrian johtajan Bashar al-Assadin asejoukkojen parista. Välittäjänä on käytetty yksityistä venäläistä Wagner-turvallisuusyhtiötä, raportoi The New York Review -julkaisu (siirryt toiseen palveluun).

Turkin ja Venäjän asema vahvistui

Sekä Turkin että Venäjän asema vahvistui sodan myötä. Turkin julkinen tuki Azerbaidžaninille korosti sen roolia.

Tämä muistetaan kauan Armeniassa, joka joutui väistymään valvomiltaan alueilta. Tappio sodassa on johtanut maan pääkaupungissa Jerevanissa mielenosoituksiin, jotka huojuttavat maan hallituksen asemaa.

Tulitaukosopimus teki selväksi myös Venäjän vaikutusvallan kasvun. Uutistoimisto AFP raportoi, että Moskovan rauhaanpakottamistehtäviin lähettämien parin tuhannen sotilaan ennakoidaan viipyvän alueella jopa viisi vuotta.

Lue myös:

Vuoristo-Karabahin rauhansopimuksen aiheuttamat levottomuudet jatkuvat Armeniassa, opposition edustajia pidätetty

Vuoristo-Karabahin sota päättymässä Armenian tappioon – Suuri osa alueista Azerbaidžanille

Vuoristo-Karabahin sodan osapuolet allekirjoittivat sopimuksen sodan lopettamisesta – protestoijat valtasivat Armenian parlamentin

Lehti: Turkki lähettää syyrialaisia palkkasotilaita Vuoristo-Karabahiin – Kolmen taistelijan kuolema on vahvistettu

Lue seuraavaksi