1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuorisotutkija varoo leimaamista: nuorten rikollisuutta on ollut aina – "Olemme taas tässä samassa keskustelussa"

Tutkija Mikko Salasuo kytkee ilmiön osaksi laajempaa jatkumoa.

nuoret
Kuvassa on maahan piirtyviä varjoja Helsingin keskustassa elokuussa 2020.
Nuorisotutkijan mukaan nuorisopolitiikassa on oltava koko ajan tuntosarvet herkkinä ja reagoitava heti mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Isoksi puheenaiheeksi leimahtaneessa nuorisorikollisuuskeskustelussa ei varsinaisesti ole kyse uudesta ilmiöstä, sanoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi eilen tiistaina, että pääkaupunkiseudulla liikkuu nyt 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta. He eivät ole yksi yhtenäinen joukko, mutta kyseisillä nuorilla on lehden mukaan taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla ja käydä käsiksi muihin ikäisiinsä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tänään Ylen aamussa, että asiantuntijanäkemysten mukaan Helsingissä liikkuvat rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia. Poliisin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin vain osa heistä olisi ulkomaalaistaustaisia. Yle ei ole vielä pystynyt varmistamaan, kuinka suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia.

Tutkija Salasuo kytkee tämänhetkisen keskustelun osaksi laajempaa historiallista jatkumoa. Hän muistuttaa, että kyse ei ole tiettävästi joukkorikollisuudesta vaan yksittäisten nuorten tai muutaman hengen porukoiden tekemistä samankaltaisista rikoksista.

– Nuorten tekemiä väkivallan tekoja on ollut sadan viime vuoden aikana muutaman vuoden välein. Sanotaanko, että tällaisia vakavampia tapauksia on ollut ehkä viiden vuoden välein. Se, mikä on ollut hyvä asia, on se, että järkevällä yhteiskunta- ja nuorisopolitiikalla niihin on aina pystytty reagoimaan.

Salasuo puhui asiasta Radio Suomessa. Voit kuunnella koko haastattelun tästä:

Nuorisorikollisuus on ollut ennenkin otsikoissa. Miten keskustelu Helsingin vaarallisista nuorisorikollisista eroaa aiemmista? Radio Suomen Päivässä tilannetta avaa nuorisotutkija Mikko Salasuo.

Tutkija: Taas sama keskustelu

Nuorisorikollisuus nousee siis aika ajoin puheeksi. Aiemmista tapauksista Salasuo mainitsee esimerkiksi sakilaiset sadan vuoden takaa, 1900-luvun alkupuolelta.

– He asuivat Kallion alueella. Heihin liitettiin erittäin paljon väkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä. Nuoriso-ongelmaa pidettiin todella vakavana.

1970- ja 1980-luvuilla puhuttiin jengitappeluista. Vuoden 1990 syksy muistetaan Oulun kristalliyönä tunnetusta poikkeuksellisesta tapahtumasta, jossa nuorisojoukko mellakoi kaupungin keskustassa.

2010-luvun alussa uutisissa kerrottiin nuorisoporukasta, joka liikkui muun muassa Espoossa ja ryösteli muita nuoria, Salasuo luettelee.

– Olemme taas tässä samassa keskustelussa. Tässä ilmenemismuodot ovat vain olleet todella rajuja, hän sanoo viitaten tuoreimpiin uutisiin.

Salasuo huomauttaa kuitenkin kokonaiskuvan olevan, että tilastoissa nuorisorikollisuus on vähentynyt ja nuorten hyvinvointi lisääntynyt. Myös poliisi on muistuttanut samasta asiasta.

"Populistisella lähestymistavalla ei saada mitään aikaiseksi"

Mistä aika ajoin toistuva keskustelu sitten kertoo? Salasuon mukaan ainakin siitä, että modernissa, teollistuneessa yhteiskunnassa on aina nuoria, jotka ovat marginaalissa eivätkä kenties eri syistä koe olevansa osa yhteiskuntaa.

– He ovat jollain tavalla sellaisella reuna-alueella, mikä johtaa tällaiseen käyttäytymiseen.

Hän toteaa, että yleensä nuorisopolitiikassa ollaan koko ajan tuntosarvet herkkinä ja pyritään reagoimaan erilaisin toimin.

– Tässä on tärkeää huomata, että pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan yleensä paremmin nuorisotyöllä tai järjestötoiminnalla kuin vain sillä, että lähdettäisiin etsimään rikollisia nuoria ja panemaan heitä kaltereiden taakse.

Mikko Salasuo
Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo sanoo, että yleisessä keskustelussa nuoret ovat olleet aina joko enkeleitä tai pahantekijöitä.Mikko Ahmajärvi/Yle

Tämänkertaisessa nuorisorikollisuuskeskustelussa puhutaan etenkin siitä, että ainakin osa nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Onko ongelma erilainen kuin ennen? Salasuo näkee tässäkin yhtymäkohtia muutaman vuoden takaiseen keskusteluun: ilmiö politisoituu ja typistyy helposti maahanmuuttajakeskusteluksi.

– Tällaisella populistisella lähestymistavalla ei tietenkään saada mitään aikaiseksi.

Salasuo sanoo olevansa asiassa lehtitietojen varassa, mutta toteaa nuorisojoukkoa kuvatun niin, että nämä eivät koe olevansa osa yhteiskuntaa eivätkä pääse osallisiksi muiden nuorten arvostamiin vapaa-ajanviettotapoihin, ehkä siis harrastuksiin, elokuviin, pukeutumiseen.

– Puhutaan marginaalissa olevista nuorista, joille alkaa muodostua sellaisia käyttäytymismalleja ja -tapoja, joilla he pyrkivät saavuttamaan arvostusta omassa kaveripiirissään ja sosiaalisessa maailmassaan.

Salasuon mukaan nyt olisi vältettävä yleistyksiä ja selvitettävä, mitä on taustalla, ja puututtava siihen.

– En näe mitään syytä, miksi emme pystyisi tekemään niin nyt, koska olemme pystyneet tekemään niin sadan vuoden aikana kymmenissä vastaavan kaltaisissa tilanteissa: reagoimaan asianmukaisilla tavoilla.

Lue seuraavaksi:

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Tilastot todistavat: ilmoitukset alle 15-vuotiaiden tekemistä pahoinpitelyistä lisääntyneet – poliisilla jälleen uusi tutkinta, yläkoululaiset ottivat yhteen Espoossa

Keskustelu on avoinna 12.11. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi