1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomessa on yksi poikkeuksellinen asia, jolla nuorisorikollisuutta on saatu kitkettyä – tämän takia Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä

Suomalaisella nuorisotyöllä on pitkät perinteet ja se on onnistunut tukahduttamaan aiemminkin nuorisoväkivallan.

nuorisotyö
Nuorisoa kaupungilla.
Viime aikojen esiin nousseista ongelmista huolimatta suomalainen nuorisotyö on poikkeuksellisen onnistunutta.Henrietta Hassinen / Yle

Nuorten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivalta on herättänyt viime päivinä jälleen huolta ja laajaa keskustelua.

Keskustelu nuorisoväkivallasta alkoi, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Helsingin ydinkeskustassa ja osassa pääkaupunkiseutua liikkuu 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta (siirryt toiseen palveluun), joista valtaosa on ulkomaalaistaustaisia.

Helsingin poliisin nuorisoryhmän tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Forssin mukaan näistä nuorista 10–20 olisi syyllistynyt vakavimpiin rikoksiin. Forssin mukaan näiden nuorten joukossa on sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia nuoria.

Kriittisimmin maahanmuuttoon suhtatuvat ovat verranneet Suomea usein Ruotsiin. Tässä keskustelussa esimerkiksi on nostettu esiin uutiset ruotsalaiskaupunkien vaarallisista lähiöistä ja nuorisojengeistä.

Sosiaalihistorioitsija kuitenkin muistuttaa, että suomalainen nuorisotyö on onnistunut aiemminkin kitkemään nuorten keskuudessa ilmenneitä vakavia ongelmia muita maita ja jopa Ruotsia paremmin.

Suomen nuorisotyöntekijät ovat koulutetumpia kuin muualla

Suomalaisesta nuorisotyöstä tekee poikkeuksellista ennen kaikkea se, että suomalaiset nuorisotyöntekijät ovat koulutetumpia kuin monissa muissa maissa.

Suomessa nuorisotyön ammattilaisia koulutetaan korkeakoulujen lisäksi jo toisella asteella, kun esimerkiksi Ruotsissa koulutuksesta vastaavat pääsääntöisesti paikalliset kansanopistot.

– Suomessa lähdettiin jo aikaisessa vaiheessa rakentamaan omaa nuorisotyön koulutuksen perustaa, johon kuuluivat olennaisesti myös korkeakoulut, kertoo Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Aikaisella vaiheella Kiilakoski viittaa 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvaan Suomeen, jossa kaikki nuoret eivät kiinnittyneet yhteiskuntaan enää perinteisten järjestöjen ja seurakuntien kautta.

– Ruotsiin ei ole siis tässä mielessä syntynyt nuorisotyöhön samanlaista ammatillista kulttuuria kuin Suomessa.

Tomi Kiilakoski  Vastaava tutkija FT
Nuorisotutkimusseura ry:n vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken mukaan suomalaisen nuorisotyön vahvuus on se, että siihen osallistuvat kuntien ja järjestöjen lisäksi myös poliisi.Janne Körkkö / Yle

Nuorisotyölle on mudostunut Suomessa myös vahva taloudellinen perusta, jossa nuorisotyön rahoitus on taattu. Esimerkiksi joissain Euroopan maissa nuorisotyö voi perustua puhtaasti vapaaehtoisuuteen.

– Suomessa siihen on luotu vahvat tukirakenteet. Silloin kyse ei ole enää ainoastaan siitä, mitä yksilöt osaavat ja haluavat tehdä, Kiilakoski toteaa.

– Suomalainen nuorisotyö on aidosti eurooppalainen menestystarina.

Suomessa nuorisotyöhön osallistuu myös poliisi

Suomalaiseen nuorisotyöhön osallistuvat monet eri toimijat eikä se ole siiloutunut pelkäksi omaksi toimialakeseen kuten monissa muissa Euroopan maissa.

Nuorisotyössä yhteistyötä tekevätkin laaja-alaisesti kunnat, koulut, kirjastot, urheiluseurat, järjestöt, seurakunnat ja poliisi. Yhteiskunnassa pysytään siis hyvin perillä siitä, mitä nuorten elämässä tapahtuu.

– Suomen nuorisotyötä on määrittänyt moniamatillisuus, jossa on luotu tiimejä erilaisten ilmiöiden ympärille, Kiilakoski kertoo.

– Ne voivat koskea koulutusta, työllistymistä tai yleisempää hyvinvointipolitiikkaa. Väkivaltaan liittyen on tehty ankkuritoimintaa.

Ankkuritoiminnassa poliisi ja kaupungin sosiaalialan ammattilaiset esimerkiksi kiertävät kaupungilla keskustelemassa nuorten kanssa heidän kohtaamistaan ongelmista ja tarjoavat heille apua.

Nyt uutisoitu nuorisorikollisuus ei ole vielä pysyvä ilmiö

Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo on Kiilakosken kanssa samoilla linjoilla: Suomi on onnistunut nuorisotyössä muita maita paremmin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi voisi välttyä kokonaan esimerkiksi nuorten väkivallalta tai huumerikoksilta. Nuorisotyön vaikuttavuus mitataankin siinä, saadaanko nämä ilmiöt tukahdutettua niin, että niistä ei muodostu laajempia ja pitkäaikaisempia ilmiötä.

Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo.Jorge Gonzalez / Yle

– Aina välillä tulee tällaisia tulipaloja, jotka syttyvät. Sadan vuoden aikana Suomessa on puututtu samanlaisiin ilmiöihin ja niissä on onnistuttu, Salasuo kertoo.

– Tämä on kuitenkin hyvä muistutus, että meillä on huonosti voivia nuoria ja heidän oirehtiminen ei jää ainoastaan marginaaliin, vaan nousee isommaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

Salasuo pitääkin erittäin tärkeänä, että tällaiset ilmiöt nousevat esiin julkisessa keskustelussa. Hän varoittaa kuitenkin keskustelun politisoitumista.

– Huoli nuorista on terveen yhteiskunnan merkki. Vielä parempi asia olisi, että ratkaisuksi ei tarjottaisi rajojen sulkemista tai kovempia rangaistuksia nuorille. Ne eivät yksinkertaisesti puutu siihen ongelmaan, että meillä on huonosti voivia nuoria, Salasuo toteaa.

Sekä Salasuo että Kiilakoski olisivatkin siis varovaisia puhuttaessa Helsingin nuorisoväkivallasta pitkäaikaisena trendinä tai pysyvänä ilmiönä.

– Kun katsoo tilastoja sadan vuoden ajalta ja ottaa huomioon, kuinka paljon paremmat valmiudet meillä on nykyisin puuttua tällaisiin ilmiöihin, niin en näe, miten tämä tapaus olisi mitenkään erilainen kuin 50 tai 100 aiempaa tapausta, Salasuo sanoo.

Kuuntele alta Salasuon haastattelu aiheesta Radio Suomella:

Nuorisorikollisuus on ollut ennenkin otsikoissa. Miten keskustelu Helsingin vaarallisista nuorisorikollisista eroaa aiemmista? Radio Suomen Päivässä tilannetta avaa nuorisotutkija Mikko Salasuo.

Aiheesta voi käydä keskustelua 13.11. klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Nuorisotutkija varoo leimaamista: nuorten rikollisuutta on ollut aina – "Olemme taas tässä samassa keskustelussa"

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Juttua tarkennettu 16.11.2020 klo 11:08: Jutussa kerrottiin aiemmin, että nuorisotyön ammattilaisia koulutetaan Suomessa toisella asteella. Kohtaa tarkennettu lisäämällä tieto, että nuorisotyön ammattilaisia koulutetaan lisäksi korkeakouluissa.

Lue seuraavaksi