1. yle.fi
  2. Uutiset

Onko tässä Wilman haastaja? Viisi kaupunkia rakentaa koulujen yhteistä digialustaa – kysyimme, mikä muuttuu ja keneen uusi alusta vaikuttaa

Alustan tarkoituksena on koota samaan paikkaan kaikki kouluun ja opetukseen liittyvä materiaali, kuten kokeet, arvioinnit ja yhteydenpito vanhempien kanssa.

digitalisointi
Läksyjen tekoa tietokoneella.
Alkuvaiheessa alustalla tulee olemaan 350 000 käyttäjää ja tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä käyttäjiä olisi yli miljoona.Yle

Viisi kaupunkia alkaa rakentaa Vantaan johdolla kouluille uutta digitaalista oppimisen alustaa, joka sisältää muun muassa nykyistä Wilma-järjestelmää kehittyneemmän version yhteydenpitoon.

Vantaa lisäksi mukana ovat Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Kuntien Tiera.

DigiOne-alustan tarkoituksena on koota samaan paikkaan kaikki kouluun ja opetukseen liittyvä materiaali, kuten kokeet, arvioinnit ja yhteydenpito vanhempien kanssa. Ensimmäiset käyttäjät alustalle on tarkoitus saada vuonna 2023.

Vantaalaiset opettajat, oppilaat ja vanhemmat ovat jo päässeet osaksi kehitystyötä, ja tätä on tarkoitus jatkaa. Etenkin vanhempia kiinnostaa, millaisen viestintäväylän alusta mahdollistaa kodin ja koulun välille. Useimmissa kouluissa nykyisin käytössä oleva Wilma on ajoittain herättänyt tunteita.

Kokosimme vastauksia seitsemään keskeiseen kysymykseen uudesta kehitteillä olevasta alustasta.

1. Mitä nyt käytännössä rakennetaan?

Digitaalista palvelualustaa, jossa on koottuna käyttäjäystävällisesti kaikki opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut.

– Tavoitteena on parantaa oppimista ja hyvinvointia. Alustan mahdollistaman datan ja uusien palveluiden avulla helpotetaan arkea kouluissa, sanoo hankkeen johtajana Vantaan kaupungilla toimiva Kirsi Lehto.

2. Korvaako uusi järjestelmä nykyisen Wilman?

– Kyllä olemme rakentamassa uutta palvelua kodin ja koulun yhteistyöhön, ja tulemme kilpailuttamaan tämän kokonaisuuden. Nykymuodossa Wilma ei ole yhteensopiva meidän alustan vaatimusten kanssa eli Wilmasta pitäisi tulla olla aika paljon kehittyneempi versio, jos se haluttaisiin mukaan, sanoo Lehto.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on vain yksi alustan vaikutteisista kaupallisista palveluista, jotka kaikki kilpailutetaan ja kehitetään yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa hankkeen aikana.

3. Kenen käyttöön uusi alusta on tulossa?

Alustan käyttäjiä ovat oppijat ja heidän huoltajansa, opettajat, rehtorit, muu koulujen ja oppilaitosten henkilökunta sekä opetustoimen hallinnossa työskentelevät.

– Alkuvaiheessa alustalla tulee olemaan 350 000 käyttäjää ja tavoitteena on, että 2030 mennessä meillä olisi yli miljoona käyttäjää, sanoo Lehto.

Ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat perusopetus ja lukio. Suunnittelussa otetaan kuitenkin huomioon myös varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus, jotta niihin liittyvät palvelut voidaan liittää alustaan myöhemmin.

Kaupunkien tiedotteen mukaan tarkoituksena on luoda kokonaisuus, joka laajentuu valtakunnalliseksi ratkaisuksi.

4. Miten uusi digitaalinen alusta helpottaa opettajan arkea?

– Meidän tavoite on se, että opettaja voisi keskittyä itse oppilaaseen ja tukea hänen tekemistään arjessa. Tämän mahdollistaa se, että rutiinitöitä automatisoitaisiin niin, ettei niihin menisi niin paljon aikaa, sanoo Lehto.

Tarkoituksena on, että DigiOnen palveluilla opetuksen suunnittelu helpottuu ja kehittyy.

– Nykyään esimerkiksi oppimisen tukemiseen liittyvät asiakirjat ovat aika työläitä, ja niissä oleva tieto ei siirry suoraan kaikkien opettajien käyttöön, jos opettajat eivät näe paljon vaivaa asiakirjoihin tutustumiseen. Helpottaisi paljon opettajan arkityötä, jos tämä prosessi nopeutuisi, sanoo perusopetuksen aluepäällikkö Merja Kuokka Vantaan kaupungilta.

Oppilaat tekevät englannin tehtäviä
Ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat perusopetus ja lukio. Mikko Savolainen / Yle

5. Entä oppilaan koulutyötä?

Alusta kokoaa oppijaan liittyvät tiedot kokonaisuudeksi, joka on sitä tarvitsevien toimijoiden käytössä reaaliaikaisesti. Tämän tavoitteena on parantaa esimerkiksi oppilaan saamaa henkilökohtaista tukea sekä auttaa esimerkiksi arjen aikataulutuksessa.

– Tavoitteena on, että oppilas löytäisi jatkossa helposti, mitä hänen odotetaan tekevän, mihin hän on menossa seuraavaksi ja mitä tehtäviä millekin tunnille on pitänyt tehdä, kuvailee Lehto.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on myös oppimistulosten parantaminen esimerkiksi oppimistahtia säätämällä. Tietotekniikan avulla saadaan tehtyä myös opetustuokioita.

6. Miten viestintää koulun ja kodin välillä halutaan kehittää nykyisestä?

Päivittäistä tiedottamista halutaan sujuvoittaa ja nopeuttaa.

– Jos esimerkiksi luistelutunti muuttuukin huonojen sääolosuhteiden takia sisäliikunnaksi, niin tieto voisi mennä oppijalle ja vanhemmalle automaattisesti samalla, kun opettaja merkitsee sen tuntilukujärjestykseen. Näin erillistä viestintää asiasta ei tarvitsisi tehdä, sanoo Kuokka.

– Lisäksi nykypäivänä viestintävälineiden tulisi tarvittaessa olla aika notkeita ja nopeita eli enemmän chätti-tyyppisiä, hän jatkaa.

7. Miksi tällaiselle uudelle palvelualustalle on tarve?

Kehitystarpeen taustalla ovat opetussuunnitelmien edellyttämät muutokset ja digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi nykyiset järjestelmät eivät tahdo taipua opetussuunnitelman edellyttämään jatkuvaan arviointiin.

– Emme ole nähneet sitä mahdollisuutta, millaista apua digitalisaatio voisi meidän arkityöhön tuoda. Esimerkiksi opettajat korjaavat oppilaiden kokeita edelleenkin tosi paljon. Voisiko teknologiaa hyödyntää niin, että tästä vapautuisi aikaa johonkin muuhun, sanoo Kuokka.

Tulevaisuudessa on myös entistä tärkeämpää, että tieto kulkee palveluiden välillä, mikä korostui viime kevään poikkeusolojen aikana.

Voit keskustella aiheesta 12.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tekoäly korjaa pian koulutehtävät – Vantaa kokoaa myös arvioinnin ja yhteydenpidon koteihin yhdelle digitaaliselle alustalle

Helsinki luopuu koulujen Wilma-järjestelmästä muutaman vuoden sisällä – parin miljoonan käyttäjän Wilma ei lähtenyt mukaan kaupungin kilpailutukseen

Negatiivinen viestintä koulujen Wilmassa aiheuttaa mielipahaa ja turhautumista – näin vältät pahimmat sudenkuopat sähköisessä viestinnässä

Lue seuraavaksi