1. yle.fi
  2. Uutiset

Pieni opinahjo Espoossa valmistaa avaruusteknologian ja kvanttitietokoneiden rakentajia – nyt kellosepistäänkin tunnettua koulua uhkaa lopetus

Kelloseppäkoulun alasajo alkaa ensi vuonna, jos valtion tuki ei kasva, sanoo yli 70-vuotiaan koulun rehtori Tiina Parikka.

kellosepät
Kelloseppä 3. luokka yk , opettaja lehtori Markku Huhtala ja opiskelijoita
Kelloseppäkoulun tulevaisuus on vaakalaudalla.Jaani Lampinen / Yle

Suomen ainoan kelloseppäkoulun tulevaisuus on vaakalaudalla. Alan ammattikunnan ylläpitämä koulu on roikkunut jo pitkään löysässä hirressä. Opinahjosta valmistuu kelloseppiä ja mikromekaanikkoja. Heidän kädentaitojaan tarvitaan esimerkisi kvanttitietokoneiden rakentamisessa ja avaruusteknologiassa. Ja kelloalalla, jolla muutama koulun kasvatti on noussut maailmanmaineeseen.

Kelloseppäkoulun rehtorin Tiina Parikan mukaan opinahjon alasajo joudutaan aloittamaan ensi vuonna, ellei valtio korjaa koulun rahoitusta. Espoossa sijaitseva Kelloseppäkoulu on toiminut viime vuodet tappiolla, koska opetus- ja kulttuuriministeriön (okm) tuki ei riitä koulun pyörittämiseen. Tappiot on maksettu Kelloseppäkoulua pyörittävän säätiön (Kellosepäntaidon edistämissäätiö) varoilla, ja ne ovat hupenemassa.

Ammatillisen koulutuksen vuosia jatkuneet valtakunnalliset leikkaukset ovat johtaneet siihen, että Kelloseppäkoulun rahoituksesta on Parikan mukaan kadonnut kolmannes kahdeksan viime vuoden aikana.

Annika Leppälä, kelloseppäopiskelija 3. luokka
Kelloseppäkoulusta valmistuu kelloseppiä ja mikromekaanikkoja.Jaani Lampinen / Yle

– Olemme vedenjakajalla. Valtion pitää sanoa, aikooko se rahoittaa Kelloseppäkoulua vai ei. Siitä pitää tulla päätös, Parikka toteaa.

Kelloseppäkoulu on saanut valtiolta tänä vuonna toimintaansa 880 000 euroa, josta 200 000 on harkinnanvaraista tukea.

– On kestämätöntä, että joudumme olemaan joka vuosi kerjuulla, Parikka sanoo.

Hän viittaa harkinnanvaraiseen avustukseen, joka pitää perustella opetus- ja kulttuuriministeriölle joka vuosi uudelleen.

Kelloseppäkoulun taloudellinen tilanne on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa, mutta ammatillisesta koulutuksesta vastaava ylijohtaja Mika Tammilehto varoo ottamasta kantaa yksittäiseen opinahjoon. Hän puhuu mieluummin siitä, miten tärkeä kelloseppä- ja mikromekaniikka-ala on suomalaiselle työ- ja elinkeinoelämälle.

– Sehän on pieni ala. Tutkintoja syntyy vuodessa 20–30, mutta nämä osaajat ovat todella tärkeitä alan työelämälle ja yrityksille, Tammilehto toteaa.

Opiskelija Ari Pelkonen, lähikuva looppi
Opiskelu on huipputarkkaa työtä.Jaani Lampinen / Yle

“Meidän täytyisi siirtää tuotantomme Sveitsiin”

Aalto-yliopiston tiloissa Espoon Otaniemessä on startup-yritysten keskus, jossa toimii myös piensatelliittien moottoreita valmistava firma.

Aurora Propulsion Technologies -nimisen yrityksen toimitusjohtaja Roope Takala esittelee firman valmistaman moottorin osia. Itse moottori on tulitikkuaskin kokoinen.

Sen tekemisessä on tarvittu Kelloseppäkoulusta valmistuneiden mikromekaanikkojen osaamista. Mikromekaanikot soveltavat taitojaan esimerkiksi avaruusteknologiassa. Takalan johtamassa yrityksessä tehdään rakettimoottoreita markkinoiden pienimpiin avaruusaluksiin. Kyse on kasvualasta. Yrityksen on tarkoitus testata moottoria piakkoin avaruudessa.

– Pienimmät laitteemme ovat alle sentin mittaisia, ja niiden sisällä on lähes kymmenen osaa. Sellaisia osia eivät pysty tekemään ketkään muut kuin kellosepät. Meillä heitä kutsutaan mikromekaanikoiksi, Roope Takala Aurora Propulsion Technologies -yrityksestä kertoo.

Henkilökuva
Aurora Propulsion Technologies valmistaa moottoreita piensatelliitteihin. Yrityksellä ei olisi toimintamahdollisuuksia Suomessa ilman Kelloseppäkoulua, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Roope Takala.Mikko Koski / YLE

Mikromekaanikot osaavat rakentaa myös itse työkaluja kaikkein pienimpien osien tekemiseen.

Kelloseppäkoulu on Takalan johtaman yrityksen strategian ytimessä.

– Meillä ei olisi toimintamahdollisuuksia Suomessa, ellei meillä olisi ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan näin pieniä mekaanisia osia, Takala sanoo.

Jos Kelloseppäkoulu ajetaan alas, piensatelliitin moottoreita valmistava suomalaisyritys joutuisi muuttamaan ulkomaille. Saksankielisestä Keski-Euroopasta löytyvät seuraavaksi lähimmät alan huippuammattilaiset.

– Meidän täytyisi siirtää tuotantomme todennäköisesti Sveitsiin tai Etelä-Saksaan, Takala toteaa.

Menestyksen salaisuus opettajissa

Mikael Hakuri työnsö ääressä, opiskelija kelloseppäkoulu 3. luokka
Kelloseppäkoulun opetus perustuu lähiopetukseen, eikä ammattikunta halua tinkiä siitä säästöjen toivossa.Jaani Lampinen / Yle

Kelloseppäkoulu lähestyi vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriötä adressilla (siirryt toiseen palveluun) pysyvän rahoituksen turvaamiseksi. Toistaiseksi vetoomus ei ole johtanut mihinkään. Yksi adressin yli 500 allekirjoittaneesta on Sveitsin kelloliitto.

– Saimme asialle laajan poliittisen tuen, ja kaikki olivat sitä mieltä, että rahoitus täytyy turvata, koska tämä on niin keskeistä ydinosaamista suomalaiselle innovaatioteollisuudelle, Parikka toteaa.

Hän luettelee firmoja, jotka työllistävät Kelloseppäkoulun kasvatteja. Niitä ovat muun muassa tässä jutussa mainittu piensatelliittien moottoreita valmistava Aurora Propulsion Technologies sekä Bluefors, joka valmistaa kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä.

Lisäksi Kelloseppäkoulun opiskelijat ovat olleet mukana neurokirurgian projekteissa sekä “antamassa buustia” Euroopan hiukkasfysiikan keskuksen (Cern) hiukkaskiihdytinprojektille Sveitsissä.

– Kun jaettavaa rahaa on vähän, meidän pitäisi miettiä, mitkä ovat ne alat, joilla rahat käytetään parhaiten sellaisiin inhimillisiin taitoihin, joita koneella ei voi tehdä, Parikka sanoo.

lk kellon korjausta
Kelloseppäkoulussa tehdään itse omat työkalut.Jaani Lampinen / Yle

Muutamat Kelloseppäkoulusta valmistuneet kellosepät ovat nousseet kansainväliselle huipulle, kuten Kari Voutilainen ja Stepan Sarpaneva. Ja heidän lisäkseen moni koulun kasvatti on päässyt jatkamaan opintojaan arvostettuun, Sveitsin kelloteollisuuden ylläpitämään instituuttiin (WOSTEP) Sveitsissä.

Kelloseppäkoulun menestyksen salaisuus on rehtori Tiina Parikan mukaan opetuksessa.

– Meillä on huippuopettajat, ja käytämme valtaosan budjetistamme juuri opetukseen.

“Meillä ei ole ymmärretty, miten vaativa ala on”

Kelloseppien ja mikromekaanikkojen koulutusta on yritetty järjestää myös muualla kuin Kelloseppäkoulussa. Valtion ammattiopistostrategiaan on kuulunut ajatus “leveistä hartioista”. Niillä tarkoitetaan isoja ammattioppilaitoksia, joissa myös pienet erikoisalat, kuten kelloseppäkoulutus, voitaisiin turvata.

lähikuva kellon koneisto
Kellon koneisto on monimutkainen järjestelmä.Jaani Lampinen / Yle

Kelloseppäkoulutuksen osalta “leveät hartiat” eivät ole kantaneet pitkälle. Koulutus on lopetettu 2010-luvulla kaikista kolmesta ammattioppilaitoksesta, jossa kello- ja mikromekaniikan koulutusta on järjestetty (Validia, Varia ja Hyria). Tämä on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa.

– Moni koulutuksen järjestäjä on varmaan arvioinut sitä, että volyymi on niin pieni, ettei koulutusta ole kannattanut järjestää, ministeriön ylijohtaja Tammilehto toteaa.

Kelloseppäkoulu on siis ainoa ammattioppilaitos, jossa koulutus toistaiseksi jatkuu. Koulun rehtori ihmettelee, miten kelloseppien ja mikromekaanikkojen koulutuksen erityisyyttä ei vieläkään tunnusteta.

– Meillä ei ole oikeastaan koskaan ymmärretty, miten vaativa ala tämä on ja miten paljon sitä pitäisi erikseen resursoida, Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka sanoo.

Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka.
Meillä ei ole oikeastaan koskaan ymmärretty, miten vaativa ala tämä on, sanoo Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka.Ilkka Klemola / Yle

Ei kiitos oppituntien puolittamiselle

Myös Parikan johtamaa Kelloseppäkoulua on yritetty sijoittaa “leveiden hartioiden” suojiin, mutta tuloksetta. Koulua ei ole kiinnostanut ajatus siitä, että opiskelijaryhmät pitäisi tuplata ja oppituntien määrä puolittaa.

– Ammattikunta ei halua tehdä sitä, koska silloin ei synny osaamista, Parikka sanoo.

Kelloseppäkoulu tarvitsisi Parikan laskujen mukaan vuodessa 1,5 miljoonaa euroa tukea ministeriöltä koulun pyörittämiseen. Kyse on rehtorin mukaan koulutuksen korkean laadun varmistamisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan ammatillisen koulutuksen ensi vuoden rahoitusta. Rahoitusjärjestelmää on lisäksi tarkoitus päivittää, mutta päivityksen vaikutus näkyy vasta vuoden 2022 rahanjaossa.

Kelloseppäkoulun rahoitukseen ylijohtaja Tammilehto ei ota suoraan kantaa.

– Jos koulutuksen järjestäjän omat rahkeet eivät riitä, tietysti viime kädessä on arvioitava se, onko mahdollista löytää kumppania tai fuusioitua.

Juuri nyt vaikuttaa siltä, ettei ministeriö lämpene Kelloseppäkoulun vaatimuksille saada valtiolta nykyistä enemmän tukea toimintansa pyörittämiseen.

– Tällainen iso valtion rahoitusjärjestelmä ei kykene valitettavasti aina reagoimaan yksittäisen koulutuksen järjestäjän tarpeisiin. Eikä se ole tietenkään ihan sen tarkoituskaan, ylijohtaja Tammilehto okm:stä sanoo.

Kelloseppäkouluun otetaan vuosittain 30 uutta opiskelijaa. Heistä 15 aloittaa kelloseppälinjalla ja 15 mikromekaanikkolinjalla. Kolmivuotisesta koulusta valmistuneiden työllistymisaste on lähes 80 prosenttia.

Ella Tuovinen, 27, kouluttautuu alalle, joka on hiljalleen katoamassa – Suomen viimeistä kelloseppäkoulua uhkaa sulkeminen, vaikka töitä riittäisi

Kelloseppäkoulu espoossa, ulkokuva
Suomen ainoa kelloseppiä ja mikromekaanikkoja kouluttava ammattioppilaitos sijaitsee Espoossa.Jaani Lampinen / Yle
Lue seuraavaksi