1. yle.fi
  2. Uutiset

Korona kasvatti hammashoidon hoitovelkaa – yli 1,3 miljoonaa hoitokäyntiä siirtyi kuukausilla eteenpäin

Hoitovelan purku vie vuosia, arvioi Helsingin kaupungin johtava ylihammaskääkäri Sebastian Kaste.

hammashuolto
hammaslääkäri ja hoitaja paikkaavat potilaan hampaita
Pandemian alussa koronaviruksen epäiltiin leviävän herkästi pisaratartuntana. Sen vuoksi kiireetön hammashoito ajettiin alas lähes koko maassa kuukausiksi. Antti Haanpää /Yle

Myös suun terveydenhoito on kärsinyt hoitovelasta koronapandemian seurauksena. Hammashoidossa kiireetön hoito ajettiin valmiuslain aikana alas ja henkilöstö siirtyi koronatehtäviin. THL julkaisi viime viikolla laajan raportin koronapandemian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Satojen tuhansien ihmisten hammashoito siirtyi. THL:n arvion mukaan kaikkiaan suun terveydenhoidossa hoitovelkaa kertyi yli 1,3 miljoonaa käyntiä, kun hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien kiireettömät ajat peruttiin.

Koronapandemia kuormitti eniten pääkaupunkiseutua, mutta odotusajat ovat pidentyneet myös muualla Suomessa, paikoin jopa kaksin-kolminkertaisiksi. Helsingissä hoitoa siiryi odottamaan noin 100 000 asiakasta. Vantaalla noin 30 000 ja Espoossa 60 000.

Helsingissä kiireetön hoito ajettiin alas maalis-huhtikuussa. Asiakkaat joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä tällä hetkellä jopa puoli vuotta. Tilanne ei ole harvinainen muuallakaan Suomessa. Hammashoidon mittaviin jonoihin on varauduttava pitkään, sanoo Helsingin kaupungin johtava ylihammaskääkäri Sebastian Kaste.

– Kyllä työsarkaa riittää hyvin pitkäksi aikaa. Ei tätä ihan vuodessa tai kahdessa hoideta.

Hoitovelan kustannuksista ei ole vielä arviota

1,3 miljoonan hammashoitokäynnin siirtymisen kustannukset tai seuraukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua. Ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona annettava kiireetön hammashoito on ennen koronaakin kärsinyt hoidon viiveistä.

– Vielä on liian aikaista arvioida mitä tästä seuraa hoitokustannuksina ja hammasterveyden kannalta, sanoo Espoon ylihammaslääkäri Annamari Nihtilä.

Tarkastusten ja hoidon odotusajat ovat pidentyneet paikoin jopa kaksin-kolminkertaisiksi. Esimerkiksi Helsingissä kiireettömään hoitoon joutuu odottamaan puoli vuotta. Kyseessä on Helsingin kaupungin johtavan ylihammaslääkärin mukaan kuitenkin arvio, sillä ajanvarauskirjat on avattu vain vuodenvaihteeseen saakka.

Espoossa kiireettömiä hammashoitoaikoja jaetaan tällä hetkellä 4 kuukauden päähän.

–Jos asiakkaat ovat huolehtineet hyvin suuhygieniastaan, niin ajan siirtymisestä ei välttämättä ole haittaa. Mutta potilailla, joilla hoito on keskeytynyt tai varhaishoitoa ei päästä tekemään riittävän ajoissa, on asia tottakai merkittävä, sanoo Nihtilä.

Vantaalla jokainen asiakas pyritään jonosta huolimatta ottamaan tarkastukseen, vaikka varsinainen hoito-operaatio menisikin useamman kuukauden päähän.

– Pahempi asia on se, että jos nämä pitkäaikaiset suun infektiot jäävät hoitamatta, niillä on vaikutusta muun muassa sydänsairauksiin, Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi muistuttaa.

Hoitosumaa on eri puolilla Suomea yritetty purkaa muun muassa lisätöitä teettämällä, yksityisen hammashoidon ostopalveluilla ja palveluseteleitä lisäämällä. Näin on tehty muun muassa Helsingissä.

– Palveluseteleitä on myönnetty kaksinkertainen määrä verrattuna aikaisempaan. Uusi palveluseteli tulossa ja olemme lisänneet ostopalvelukapasiteettia, Kaste kertoo.

mies hammashoidossa
Kiireetön hammashoito on ollut ruuhkautuneena jo ennen koronaa. Erityisesti sydänoireisille hammashoito on erityisen tärkeää.Antti Haanpää/Yle

Hoitoon on turvallista tulla

Kiireelliset tapaukset hoidetaan kaikkialla Suomessa saman päivän aikana. Vaikka kiireetöntä hoitoa joutuukin odottamaan pitkään, on hammashoidossa turvallista käydä, vakuuttavat hammaslääkärit. Erityisesti riskiryhmien toivotaan ottavan yhteyttä hammashoitoon.

Riskiryhmiin kuuluville, kuten vaikeista perussairauksista kärsiville ja ikääntyneille on kunnissa omia erityisjärjestelyjä, jotta heidän tartuntariskinsä olisi mahdollisimman pieni. Esimerkiksi Espoossa riskiryhmille ohjataan tietyille terveysasemille, Vantaalla puolestaan riskiryhmiin kuuluvat asiakkaat hoidetaan aamuisin, ennen muita potilaita.

– On todella tärkeää, että kaikki joilla nyt on hoidon tarvetta tulisivat hoitoon. Tänne on turvallista tulla, sanoo Nihtilä.

Kasteen mukaan Helsingissä suojautuminen on toiminut hyvin. Tiedossa ei ole tartuntoja henkilökunnan kesken eikä henkilökunnan ja asiakkaiden välillä.

Turvallisuus on haluttu varmistaa sillä, että odotus- ja vastaanottotiloissa kaikilla on käytössä maskit tai visiirit ja asiakkaat purskuttavat suunsa desinfioivalla suuvedellä. Ihmisten ja tilojen suojautuminen ja puhdistaminen vie aikaa, siksi potilaitakin pystytään ottamaan vastaan vähemmän kuin ennen.

– Vastaanottoajat ovat pidentyneet puolesta tunnista 45 minuuttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaita voidaan ottaa aiempaa vähemmän päivässä vastaan, mutta vastaavasti samalla kertaa yritetään tehdä hieman enemmän kuin aikaisemmin, sanoo Salusjärvi-Juopperi.

Pääkaupunkiseudulla arvioidaan, että hoitojonoja päästään purkamaan vähitellen ensi keväänä. Kaikki riippuu kuitenkin pandemiatilanteesta, joka voi vielä tuoda viiveitä hoitoon.

– Tässä on koko ajan vaarana, että pandemiatilanne pahenee ja joudumme keskeyttämään kiireettömän toiminnan. Näillä näkymin ei ole onneksi sellaista tilannetta näköpiirissä, sanoo Salusjärvi-Juopperi.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Lue seuraavaksi