1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asuntopolitiikka

Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen voimistuu suurimmissa kaupungeissa – Helsinki hillitsee segregaatiota uudella asunto-ohjelmalla

Helsingin uuden asumisen ja maankäytön ohjelman tavoitteena on rakentaa vuosittain 7 000–8 000 uutta asuntoa.

asuntopolitiikka
Övergivna kundvagnar vid köpcenter
THL:n tutkimuspäällikön Timo Kauppisen mukaan asuntopolitiikka ei yksin riitä pysäyttämään segregaatiokehitystä.Mikael Crawford / Yle

Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen näyttäisi yhä voimistuvan Suomen suurimmissa kaupungeissa. Segregaatiokehitys nousi esiin myös Helsingin kaupunginvaltuustossa keskiviikkoiltana.

Helsinki on iskemässä segregaatiota vastaan myös uudella asumisen ja maankäytön ohjelmalla, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) kuvasi asumisen ja maankäytön ohjelmaa kunnianhimoiseksi hankkeeksi, jolla lisätään asuntotuotantoa monipuolisesti ja pyritään hillitsemään alueellista eriytymistä.

Ohjelmakauden uudet kaupunkikehitysalueet ovat Malminkartano-Kannelmäen alue, Malmi ja Mellunkylä, joihin suunnitellaan runsaasti uusia omistusasuntoja. Kaikkiaan uusille kaupunkikehitysalueille varmistetaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja.

Kaupungin tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä asuntojen omistus- ja rahoitusmuotojakauma olisi muuttunut uusilla kaupunkikehitysalueilla siten, että se jarruttaa alueellista eriytymistä.

Helsingin Myllypuroa on pidetty hyvänä esimerkkinä, miten kaupungin investoinneilla sekä runsaalla asuntorakentamisella on voitu lisätä asuinalueen vetovoimaa ja muuttaa sen kehitystä.

Vasemmistoliiton valtuutoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki korosti sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon että segregaation hillitsemisen merkitystä.

– Jos huono-osaisuus keskittyy tietyille alueille, tulee vain lisää ongelmia.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma piti tärkeänä, että pitkän korkotuen ARA-asuntotuotantoa kasvatettiin 30 prosenttiin eli 5 prosenttia aikaisempaa suuremmaksi.

– Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja ARA-vuokra-asunnot ovat keskeinen osa tätä kokonaisuutta.

Heinäluoma korosti tasa-arvoista kaupunki- ja yhteiskuntakehitystä, jossa vuokra- ja omistusasumista sekoittava asuntopolitiikka on keskeisessä roolissa.

– Näin voimme välttää alueiden eriytymistä ja siitä usein koituvia lieveilmiötä.

Perussuomalaisten valtuutettu Jussi Halla-Aho puolestaan totesi, että asumisen ja maankäytön ohjelma ei toimi ratkaisuna alueellisen eriytymisen hillitsemiseksi.

– Asumismuotojen sekoittaminen ei ratkaise ongelmaa. Halla-Aho latasi.

Helsingin tavoitteena rakentaa 7 000–8 000 asuntoa vuosittain

Asumisen ja maankäytön ohjelman tavoitteena on, että Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa.

Kokoomuksen valtuutetun Jenni Pajusen mukaan paras lääke asuntojen hintojen nousun jarruttamiseksi on rakentamisen määrän lisääminen. Pajunen toivoi, että myös rakennusalan toimijoiden määrä olisi suurempi, koska tämä parantaisi rakentamisen laatua.

Vasemmistoliiton valtuutetun Paavo Arhinmäen mielestä sääntelemätöntä asuntorakentamista tulisi vähentää ja kohtuuhintaista tuotantoa lisätä.

– Pelkkä tavoite ei riitä, vaan tämän toteutumista pitää seurata, Arhinmäki painotti.

Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on ohjelman mukaan 1 500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 25 prosenttia toteutuvasta asuntotuotannosta.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen sanoo segregaation hillitsemisen olevan Helsingin asuntopolitiikan aivan keskeisimpiä tavoitteita kestävän asuntotuotannon kasvattamisen lisäksi.

– Tavoitteenamme on, että kaupunkiuudistusalueiden viihtyisys kasvaa ja täydennysrakentamisen myötä alueille saadaan uusia paveluita.

Tutkimuspäällikkö: Suurta repeämää ei ole nähtävissä

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikön Timo Kauppisen mukaan Suomessa tilanne hyvä- ja huono-.osaisten alueellisen eriytymisen suhteen on edelleen eurooppalaisittain suhteellisen hyvä.

– Suurta ja nopeaa repeämistä ei ole havaittavissa.

Kauppinen on tutkinut segregaatiota Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Helsingissä kehitys näyttäisi Kauppisen mukaan olevan jopa Turkua ja Tamperetta suotuisampi.

– Kehitys on samanlaista kuin muissakin Euroopan kaupungeissa, eli hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen on hienoisesti voimistunut.

Alueellista eriytymistä vauhdittaa muun muassa kaupungistuminen, eli kiihtyvä muuttovirta maalta kaupunkeihin.

Kauppisen mukaan aivan viime aikoina kehitys on vahvistunut niin, että alueet ovat eriytyneet asukkaiden koulutustaustan mukaan yhä selvemmin.

– Vaikka tilanne nyt on Suomessa selvästi parempi kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, niin suunta voi muuttua nopeastikin, jos mitään ei tehdä.

Asuntopolitiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Segregaatiokehitykseen vaikuttavat myös muut kuin asuntopoliittiset toimenpiteet. Kauppinen perää maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia.

– Tarvittaisiin koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa, joka tukee heikompiosaisten työllistymistä, tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen sanoo.

23.31 lisätty SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Eveliina Heinäluoman kommentti.

Lue seuraavaksi