1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun Jaakko Kuusisto kuuli sairastavansa aivosyöpää, hänen oli pakko pysähtyä - syksyllä säveltäjä palasi töihin ja tunnisti itsessään uuden piirteen

Kulttuurivieras Jaakko Kuusisto on vakiokasvo suomalaisella kulttuurikentällä, muusikkona ja asiantuntijana. Pahanlaatuinen aivosyöpä laittoi elämänarvot uusiksi.

Kulttuurivieras
Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
46-vuotias Jaakko Kuusisto on Suomen työllistetyimpiä klassisen musiikin ammattilaisia.Antti Haanpää / Yle

Jos on jokin musiikkiteos, joka toimii vertauskuvana länsimaiselle arvopohjalle ja jopa koko ihmiskunnan yhtenäisyydelle, niin se on saksalaissäveltäjä Ludwig van Beethovenin yhdeksäs sinfonia.

Moniulotteista, vimmaista ja sankarillista klassikkoa esitetään usein suurten tapahtumien tai mullistusten yhteydessä. Niin Berliinissäkin jouluna 1989, kun kaupungin halkaissut muuri oli juuri murtunut ja itä ja länsi olivat yhdistymässä pitkän kylmän sodan jälkeen. Orkesteria Berliinissä johtanut kapellimestari Leonard Bernstein muutti vuonna 1824 kantaesityksensä saanutta teosta – yhden sanan verran. Oodi ilolle (Ode an die Freude) muuttui Oodiksi vapaudelle (Ode an die Freiheit).

Tulevana jouluna Beethovenin yhdeksännestä kuullaan jälleen harvinainen, alkuperäisestä poikkeava sovitus. Syynä on tälläkin kertaa mullistus, pandemia, ja asialla on suomalaissäveltäjä Jaakko Kuusisto.

Koronapandemia rajoituksineen estää sinfonian esittämisen täysimittaisella orkesterilla ja kuorolla. Siksi Kuusisto sai puhelun Etelä-Koreasta. Soulin filharmonikkojen ylikapellimestari Osmo Vänskä pyysi apuun luottomuusikkonsa.

– Monissa paikoin Kaukoidässä joulua ei tule ilman Beethovenin ysiä. Kun Osmo Vänskä soitti ja kysyi, voinko sovittaa sinfonian pienemmälle kokoonpanolle, naurahdin, että oletteko tosissanne, Kuusisto kertoo.

Alun lievä epäusko johtui siitä, että ikonisia klassisen musiikin teoksia harvemmin muokataan.

– Totta kai Osmo oli tosissaan, Kuusisto hymyilee.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Viime vuodet Kuusisto on työskennellyt enimmäkseen kapellimestarina ja säveltäjänä. – Soittaminen on kulkenut siellä väleissä mukana. Aikaa ei yksinkertaisesti ole riittänyt kaikkeen, viulistina uransa aloittanut Kuusisto sanoo.Antti Haanpää / Yle

Esimerkiksi klarinetteja, huiluja ja muita puupuhaltimia soi teoksessa parhaimmillaan kymmenen kerrallaan. Kuusistolla on käytössään kuitenkin vain neljä kyseisen soitinryhmän muusikkoa.

– Kaikkea polyfonista tekstuuria ei ollut mahdollista sovittaa mukaan, mutta ei versio mielestäni jää kiinni mistään. Totta kai sointi on paikoitellen kapeampi, mutta esimerkiksi jousisoittimien osuuksiin ei tarvinnut hirveästi koskea.

Lievät oireet – vakava sairaus

Sovitustyön aikana Kuusistoa kohtasi elämän mullistava tragedia. Hänellä diagnosoitiin aivokasvain, ja se osoittautui pahanlaatuiseksi.

46-vuotias Kuusisto sai huonot uutiset heinäkuussa mökkeillessään Saimaalla. Hänen kotinsa on Oulussa.

– Olin ihmetellyt lievää väsymystä, päänsärkyä ja pieniä hajanaisia oireita. Niitä jatkui sen verran pitkään, ettei asiaa voinut kuitata pikkuvaivana.

Ennen kohtalokasta diagnoosia Kuusisto oli ollut lääkärissä, mutta hän epäili vielä tuolloin oireidensa johtuvan rankan koronakevään tuomasta stressistä. Kolme viikkoa myöhemmin hän sai lähetteen pään magneettikuvauksiin Lappeenrantaan.

– Siihen se mökkeily jäi. Seuraavana aamuna olinkin takaisin Oulussa ja ensimmäisellä sairaalakäynnillä, Kuusisto kertoo.

Arvostettu viulisti, tuottelias säveltäjä ja kiireinen kapellimestari oli yhtäkkiä uuden edessä. Oli pakko pysähtyä.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Tällä hetkellä Jaakko Kuusisto työskentelee muun muassa Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.Antti Haanpää / Yle

“Inhoan löysää puhetta”

Nyt Kuusisto istuu vitivalkoiseksi sisustetussa asunnossa pyöreän pöydän ääressä ja kertaa viime aikojen tapahtumia. Ollaan Suomen Kansallisoopperan jykevässä rakennuksessa Helsingin Töölönlahden rannalla. Talossa on kaksi kalustettua asuntoa oopperassa työskenteleville vierailijoille.

Kuusisto suhtautuu tilanteeseensa järki edellä, vaikka taustalla pauhaa tunnemyrsky.

Haastattelussa tunnelma on vähän samanlainen kuin Kuusiston säveltämässä Jää-oopperassa, jonka säveltäjä itse sovitti koronarajoituksille sopivaksi ja jonka hän johtaa Kansallisoopperassa haastattelupäivän iltana.

Teoksessa vaaran tunne syntyy ulkosaariston vellovaa, pian jäätyvää merta kuvaavasta musiikista. Kuusiston omaa elämää uhkaa nyt syöpä.

Kuten Jäässä, myös tässä pyöreän pöydän ääressä on helpompi uskoa tulevaan kuin pelätä pahinta. Kännykän näyttö kertoo, että Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Joe Bidenin äänimäärä on kääntymässä voitolliseksi tarvittavissa osavaltioissa. Kuusisto tarkastaa tilanteen uudestaan valokuvaajan viritellessä laitteitaan. Muusikko toteaa malttamattomana, etteivät vaalit vieläkään ole ratkenneet. (Biden julistettiin voittajaksi pari päivää haastattelun jälkeen.)

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Kuusisto ei kuuntele klassista musiikkia vapaa-ajallaan juuri koskaan. Lähivuosina häntä on alkanut kiinnostaa erityisesti uusi kotimainen jazz. Musiikkijuhlien johtajana hän on ollut tuomassa jazzia Ouluun.Antti Haanpää / Yle

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat Kuusistolle neljän vuoden välein toistuva herkkupala, jota hän seuraa intohimoisesti. Perinne alkoi, kun Bill Clinton valittiin presidentiksi ensimmäistä kertaa vaaleissa vuonna 1992. Jaakko Kuusisto seurasi valintaa paikan päällä Amerikassa yhdessä veljensä Pekan kanssa, kun he opiskelivat viulunsoittoa Indianan yliopistossa.

– Niitä jatkuvia suoria lähetyksiä ja vaaliväittelyitä mediassa! Meininki on kaikkiaan Amerikassa ihan omalla tasollaan. Olen ollut asian harrastaja siitä saakka, Kuusisto hymähtää.

Myös Suomen politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat huippumuusikkoa. Kuusisto ottaa mielellään kantaa ja oikoo usein populistisia väittämiä. Paikkana on sosiaalinen media.

– Tiedä sitten, jos somea ei olisi, kuinka aktiivinen tulisi oltua, mutta voi sitä kai harrastukseksi sanoa.

Tässä esimerkki Kuusiston osallistumisesta keskusteluihin sosiaalisessa mediassa:

Yksi syy aktiivisuuteen on Kuusiston mukaan se, että mielipiteet ja faktat menevät kiihkeissä väittelyissä sekaisin. On harhaa ajatella, että kaikki mielipiteet olisivat samanarvoisia, hän manaa.

– Inhoan löysää puhetta, ymmärtämättömyyttä ja sitä, että aivan tietoisesti väitetään täyttä potaskaa. Disinformaatio on yhteiskunnallisena ilmiönä suurimpia ongelmia, ja siihen törmää joka päivä. Se leviää somessa älyttömän nopeasti ja tehokkaasti.

Silloin tällöin Kuusisto joutuu myöntämään tappionsa, ja vaikka somessa yrittänyttä toisinaan todellakin laitetaan, siis moititaan pahemman kerran, muusikko on välttynyt vihakampanjoilta ja muilta lieveilmiöiltä.

– Ei siellä pysty ketään ihmisenä muuttamaan kuitenkaan, hän toteaa.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Kuusistolla on haastattelupäivän iltana töitä kapellimestarina. Valmistautumisessa tärkeintä on hänen mukaansa se, ettei rasita itseään liikaa.Antti Haanpää / Yle

Varjo, joka kulkee mukana

Lontoossa tehtiin vuoden alussa leikkaus, jonka aikana 53-vuotiaalta potilaalta poistettiin aivoista kasvain. Tapaus sai laajaa julkisuutta (siirryt toiseen palveluun), sillä potilas soitti toimenpiteen aikana viulua.

Soittaminen antoi kirurgeille ajantasaista tietoa siitä, ettei operaatio vahingoittanut aivojen niitä osia, jotka ohjailevat vasemman käden liikkeitä ja koordinaatiota.

Kuusistolle tehtiin mittava aivoleikkaus elokuussa. Hänen tapauksessaan operoitava alue oli laaja, ja leikkaus tehtiin nukutuksessa.

– Sinne mennessä en oikein uskaltanut ajatella, millaisena tulen ulos. Olen onnekas, ettei leikkaus vaurioittanut minua millään tavalla. Päähäni tehtiin iso reikä, ja sieltä poistettiin aika paljon tavaraa.

Leikkauksen jälkeen vuorossa oli kolmen kuukauden sairausloma, sädehoitoa ja sytostaatteja. Nyt Kuusisto odottaa seuraavaa kontrollia ja tulevia arvioita tilanteesta.

– Voin ihan hyvin. Aktiivisia hoitoja ei ole menossa, vain pientä peruslääkitystä. Toisaalta sairaus on varjo, joka kulkee mukana joka päivä. Lähinnä sitä pyrkii tietoisesti ohjaamaan ajatukset muualle. Lähtökohtaisesti parantumaton sairaus ei ole helppo taakka kannettavaksi.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Kuusiston kasvain löytyi verrattain ajoissa. – Monilla vaikeat sairaudet etenevät oireettomina niin pitkään, ettei mitään ole tehtävissä, hän toteaa.Antti Haanpää / Yle

Prosessin positiiviseksi puoleksi Kuusisto listaa suomalaisen terveydenhuollon. Siitä hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa. Hänen tilanteensa havaittiin alun perin yksityisellä vastaanotolla Savonlinnassa. Sieltä hän siirtyi julkiselle puolelle.

– Koko ketju on toiminut todella hyvin. Järjestelmä on osoittanut parhaat puolensa. Hoidot ovat järjettömän kalliita, mutta Suomessa se ei ole henkilökohtainen katastrofi. Maksamme siitä veroina etukäteen.

Läheiset viulistiveljekset Jaakko ja Pekka

Moni suomalainen tuntee Kuusistojen musiikkisuvusta ehkäpä etenkin Jaakon pikkuveljen Pekka Kuusiston. Hän on kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun historian ainoa suomalainen voittaja. Pekka-veli tekee maailmalla näyttävää uraa konserttiviulistina ja saa veljeään enemmän medianäkyvyyttä.

Isoveli Jaakko on työskennellyt orkesterimuusikkona ja suuntautunut säveltäjäksi ja kapellimestariksi, mutta myös hän on esiintynyt konserttiviulistina Suomessa ja maailmalla. Pikkuveli Pekka voitti Sibelius-kilpailun 19-vuotiaana 1995. Jaakko oli tullut samassa kilpailussa neljänneksi viisi vuotta aiemmin, vain 16-vuotiaana.

Jaakko on työskennellyt erilaisissa asiantuntijatehtävissä, muun muassa Sibelius-viulukilpailun tuomaristossa ja Taiteen edistämiskeskuksen Taideneuvoston varapuheenjohtajana sekä valtionosuusjärjestelmän (VOS) asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Tulevaisuutta on parasta olla ajattelematta sikäli kuin se on mahdollista, Kuusisto pohtii.Antti Haanpää / Yle

Kiinnostus taidekentän rakenteisiin on ehkä peruja isältä, säveltäjä Ilkka Kuusistolta, joka työskenteli muun muassa Kansallisoopperan johtajana vuosina 1984–1992.

– Varmaan se vaikuttaa, kun lapsesta saakka on tullut tavattua yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä. Esimerkiksi jo edesmennyt Matti Ahde, joka vaikutti voimakkaasti tämän oopperatalon rakentamiseen, oli faijalle hyvin tuttu ihminen. En tiedä, onko esikuva oikea sana, mutta häntä tuli nähtyä lapsena ja myöhemminkin.

Viulistiveljekset olivat läheisiä soittaessaan Ylen Joulupukin Toivejoulu -ohjelmassa 1983, ja he ovat läheisiä nyt, kun isoveli elää vaikeita aikoja. Jaakko Kuusiston puoliso, Oulu Sinfonian intendentti Maija Kuusisto ja Pekka-veli ovat hänelle tuki ja turva.

Jaakko ja Pekka Kuusisto esittävät Seitsemän seinähullun veljeksen säestämänä kappaleen Kissa vieköön (Jeepers Creepers) ohjelmassa Joulupukin Toivejoulu vuonna 1983.

Sairaana on pakko olla itsekäs

Sairaus vaikuttaa kaikkeen, mutta eniten oman pään sisällä, Kuusisto toteaa. Hän on huomannut ajattelevansa uudella tavalla arkisesta elämästä. Kuusisto kertoo kysyvänsä itseltään usein, mitä hän ihan oikeasti haluaa tehdä ja mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita.

– Olen aina ollut sopeutuvainen ihminen, halunnut olla lojaali ja pitää lupaukseni, mutta tämä tilanne pakottaa esiin itsekkyyden. Koska aikani on luultavasti rajallisempi kuin toivoin, haluan käyttää sen itseni kannalta hyvin.

Kuusistolle yksi hyvistä ajankäyttötavoista on taiteen, siis töiden, tekeminen. Siksi hän on tälläkin hetkellä Helsingissä, töissä.

– Loppuvuoden konsertit ovat osa sitä, miten aikaani mielellään käytän.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Kolme vuotta Indianan yliopistossa 1990-luvulla opetti Kuusistolle sen, että maailma on pullollaan hyviä soittajia. – Joka kerta, kun käveli käytävällä, vastaan tuli kilpailuvoittaja-aineista. Ei päässyt nousemaan hattuun.Antti Haanpää / Yle

Järki sanoo, että olisi vain jatkettava eteenpäin murehtimatta ja toivoa parasta, Kuusisto pohtii, mutta kukapa pelkällä järjellä eläisi? Tunteet vievät voiton erityisesti kotona. Elämän rajallisuus tuntui Kuusistosta ennen kaukaiselta ajatukselta, mutta enää ei.

– Kotona puhumme paljon esimerkiksi siitä, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia minä voin tai minun kannattaa tehdä.

Toisaalta Kuusisto muistuttaa itseään siitä, että elämä on täynnä sattuman kauppaa. Kenelle tahansa voi tapahtua minä hetkenä hyvänsä mitä tahansa.

– Ihmisiä kuolee päivittäin täysin odottamatta. Siitä voin olla onnellinen, ettei minulle ole käynyt niin.

The Who -yhtyeen kitaristi ihastui Kuusiston musiikkiin

Keväällä 2019 ensi-iltansa saanut Jää-ooppera sai kiitosta yleisöltä ja kriitikoilta, ja teoksen menestyksen puolesta puhuvat myös tänä syksynä nähdyt uusintaesitykset.

Kuusiston musiikki on tehnyt moneen vaikutuksen, sillä hänen sävelkielensä on persoonallista ja tunnistettavaa. Inspiraation hän kertoo saavansa muun muassa luonnosta. Hän lisää samaan hengenvetoon, että niin taitavat kyllä monet muutkin säveltäjät saada.

Toisinaan lukko aukeaa täysin yllättäen. Niin kävi, kun Kuusisto kirjoitti musiikin Timo Koivusalon ohjaamaan Täällä Pohjantähden alla -elokuvaan (2009). Aikataulu oli tiukka.

– Yritin keksiä pääaihetta, mutta inspiraatiota ei vain tullut. Lähdin tekemään pihatöitä. Kolmen minuutin päästä harava lensi seinään, että tämä se on.

Parin tahdin mittainen aihe on sellaisenaan elokuvassa, osana pääteemaa.

Jaakko Kuusisto, Helsinki, 05.11.2020
Kuusiston mielipiteet ovat usein vihreitä, ja ilmastonmuutos yksi someväittelyiden kestoaiheista. – En ole minkään asian suhteen fanaatikko, edes ympäristöasioissa, mutta lähtökohtaisesti katson asioita tutkitun tiedon valossa.Antti Haanpää / Yle

Pari vuotta sitten Kuusisto sai aivan erityistä sähköpostia. Lähettäjänä oli legendaarisen brittiläisen The Who -rockyhtyeen kitaristi Pete Townshend. Ensialkuun Kuusisto luuli, että kyseessä on jonkin sortin huijaus, mutta niin vain viesti oli täyttä totta.

Townshend oli kuullut autoradiosta Kuusiston viulukonserton ja ihastunut siltä istumalta. Alkoi kahdenkeskinen kirjeenvaihto, jonka aikana kitaristi pyysi Kuusistoa lähettämään hänelle lisää kuunneltavaa.

– Hän ilmeisesti tunsi radio-ohjelman toimittajan ja tonki jostain sähköpostiosoitteeni. Asia tuli julkisuuteen, kun hän itse mainitsi siitä vuotta myöhemmin Helsingin Sanomien haastattelussa.

Jos Kuusisto on sairastumisensa jälkeen alkanut valita aiempaa tarkemmin sen, mihin ryhtyy, yksi varma rasti olisi musiikillinen yhteistyö Townshendin kanssa. Nyt, kun Beethovenin sinfoniakin on sovitettu, työpariksi voisi sopia ikoninen rokkari.

– Olen varovaisesti tiedustellut yhteistyön mahdollisuutta, eikä sitä ole tyrmätty, mutta konteksti puuttuu. Mitä, missä, milloin? Toivottavasti siihen tulee jonain päivänä mahdollisuus.

Jää-ooppera on katsottavissa Yle Areenassa:

Suomen Kansallisoopperan Jää perustuu Ulla-Lena Lundbergin vuonna 2012 Finlandia-palkittuun romaaniin. Libretisti Juhani Koivisto, säveltäjä Jaakko Kuusisto.
Lue seuraavaksi