1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa välillä myös uhrin häpäisyä – tutkija: nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa

Uhrin nöyryyttäminen saatetaan kuvata ja videota levitetään tai ainakin uhataan levittää somessa.

Ruotsi
Kaksi poliisia huomioliivit päällään. Kuvassa mukana myös jalankulkijoita.
Uhrejaan häpäisevät ryöstäjät kuvaavat usein tekonsa, mikä helpottaa poliisia rikoksentekijöiden saamisessa kiinni. Kuvituskuva. Magnus Liljegren / AOP

Suomessa viime päivinä puhuttaneet nuorten toisiin nuoriin kohdistamat ryöstöt ovat olleet Ruotsissa toistuvia uutisia jo vuosien ajan. Esimerkiksi sanomalehti Svenska Dagbladet (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti ilmiöstä jo vuonna 1999.

– Kyse on lähes täysin toisia poikia ryöstävistä pojista. He varastavat näiden kännykät, kellot, vaatteet. Monet pelkäävät kostoa, eivätkä uskalla sen [ryöstön] jälkeen mennä kouluun. Osa ei kerro edes vanhemmilleen. He tuntevat olonsa todella nöyryytetyiksi, lehti kirjoitti tuolloin.

Pienet rikosuutiset lehdissä ovat tuon jälkeen toistuneet hyvin samanlaisina. Joukko nuoria on ryöstänyt uhrin päältä esimerkiksi hienoa merkkiä olevan talvitakin tai korvista kalliit kuulokkeet. Usein uhria on uhattu esimerkiksi puukolla ja häntä on saatettu hakata ja potkia.

Viime vuosien aikana näihin rikosuutisiin on kuitenkin ilmestynyt toisinaan myös maininta ryöstäjien uhriin kohdistamasta häpäisystä. Kun Aftonbladet (siirryt toiseen palveluun) lokakuun lopussa listasi esimerkkejä tällaisista rikostuomioon johtaneista "häpäisyryöstöistä", oli mukana 19 tuomittua vuosilta 2018–2020.

Tapauksissa keinot uhrin nöyryyttämiseen vaihtelivat alastomaksi riisuttamisesta ryöstäjän kenkien suutelemiseen ja sian esittämisestä uhrin päälle virtsaamiseen. Myös muun muassa Expressen (siirryt toiseen palveluun) ja Ruotsin televisio SVT (siirryt toiseen palveluun) ovat uutisoineet tällaisista nöyryytystä sisältävistä ryöstöistä.

Tutkija: Ryhmäpaine keskeinen tekijä

Uhrejaan joukolla nöyryyttävät rikoksentekijät ovat yleensä poikia ja nuoria miehiä, jotka ovat asemaltaan yhteiskunnan pohjalla. Tapauksia Aftonbladetille ja Svenska Dagbladetille kommentoinut kriminologi Sven Granath kuvailee tekijöiden olevan monilla mittareilla epäonnistuneita. Useilla heistä on turvaton kasvuympäristö, heikko koulumenestys ja erilaisia persoonallisuushäiriöitä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekijöiden joukossa Granathin mukaan ilmeisen yliedustettuina. Hän kuitenkin painottaa, ettei etnistä taustaa voi pitää yksittäisenä selittävänä tekijänä, vaan ryhmäpainetta tällaisiin rikoksiin voi olla kaikenlaisissa ryhmissä.

Ryhmäpaine on Granathin arvion mukaan merkittävä tekijä taustalla, sillä yksin tekonsa tekevä ryöstäjä ei toimi niin. Yleensä ryhmässä on muutama johtava toimija ja joukko passiivisempia mukana olijoita. Päätekijät ovat usein rikollisen uransa alussa.

Jonkin verran poliisin tietoon on tullut myös tyttöjen tekemiä ryöstöjä, joissa uhria on nöyryytetty joukolla.

Poliisi seisoo pistooli vyöllään poliisiauton vieressä.
Poliisin mukaan nuorten tekemien ryöstöjen tutkintaa hankaloittaa asiasta tietävien vaikeneminen vasikaksi leimautumisen pelossa. Kuvituskuva.Magnus Liljegren / AOP

Ryöstösaaliilla on tällaisissa teoissa vain vähäinen merkitys, ja tärkeämpää näyttää olevan se, että tekijät pääsevät nostamaan statustaan ja osoittamaan valtaansa.

Tekijät haluavat usein tapahtuneesta "muiston", jolla he voivat kerskua. Uhrin nöyryytyksestä kuvatut videot toimivat sekä häpäisyn että kiristyksen välineinä. Videot saatetaan jakaa heti sosiaalisessa mediassa tai sitten niiden julkaisemisella uhataan, jotta uhri ei kertoisi tapahtuneesta.

Kuvaaminen toimii kuitenkin helposti raskauttavana todisteena rikoksentekijöitä vastaan ja auttaa poliisia selvittämään rikokset helpommin.

Tilastot ja tutkimus laahaavat perässä

Nöyryyttämistä sisältäneitä ryöstöjä ei tilastoida Ruotsissa omana rikoslajinaan, joten on vaikea sanoa lisääntyvätkö ne. Useat tiedotusvälineet ovat uutisoineet useista tällaisista rikoksista ja johtavat poliitikot ovat nostaneet niitä esille. Toisaalta monet asiaa kommentoineet poliisit pitävät julkisuudessa syntynyttä kuvaa liioiteltuna.

Kun Svenska Dagbladet kysyi helmikuussa kaikilta Ruotsin poliisialueilta häpäisyryöstöjen yleistymisestä, ei yksikään alue sanonut niiden määrän olevan sen paremmin nousussa ja kuin laskussakaan. Monet asiaa kommentoineet sanovat ongelman tulleen nyt näkyvämmäksi kännykkäkameroiden ja sosiaalisen median vuoksi.

Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin poliisialueella oli kyselyn tekohetkellä käynnissä "viisi–kuusi esitutkintaa" häpäisyä sisältäneistä ryöstöistä. Vastaajien mukaan nöyryyttämistä on rikosten teon yhteydessä esiintynyt "aina".

Nuorisorikoksia selvittävien poliisien mukaan nuorten ryöstäjien käyttämä väkivalta on raaistunut ja uhrien uhkailu vaikenemaan on lisääntynyt.

– Niitä on yhä vaikeampi tutkia. Ihmiset eivät halua tehdä yhteistyötä. He pelkäävät, että heitä nimitetään vasikoiksi, jos he kertovat poliisille tapahtuneesta, Tukholman eteläpuolella sijaitsevassa Haningen kunnassa poliisina työskentelevä Susanne Thornberg sanoi helmikuussa SVT:lle.

Rikostentorjunnasta vastaava viranomainen Brottsförebyggande rådet (siirryt toiseen palveluun) (Brå) on aloittanut tutkimuksen häpäisyryöstöistä. Brån tutkimuksen, joka selvittää nöyryyttämistä sisältävien ryöstöjen yleistymistä ja niiden keskittymistä tietyille asuinalueille, on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Brån mukaan alle 18-vuotiaisiin kohdistuneista ryöstöistä tehdyt rikosilmoitukset 2,5-kertaistuivat vuosina 2014–2019. Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 2 489 rikosilmoitusta alle 18-vuotiaisiin kohdistuneista ryöstöistä. Näihin ryöstöihin liittyvän uhrin häpäisemisen yleisyyttä Brå ei Ylen asiasta kysyessä vielä halua arvioida tutkimuksen keskeneräisyyden vuoksi.

Ruotsin koulujen yhdeksäsluokkalaisille viime vuonna tehdyn rikoksia kartoittaneen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan peräti 48 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa edellisen vuoden aikana jonkin rikoksen uhriksi. Kyselyssä mainittuja rikoksia olivat ryöstön lisäksi varkaus, seksuaalirikos, pahoinpitely ja uhkaus.

Lue myös:

Kysyimme aseman nuorilta jengiytymisestä, ryöstelystä, väkivallasta ja maahanmuuttajien syyttelystä – "Kuka tahansa voi tehdä rikoksia, at the end of the day"

"Kai heillä on paha olo", kommentoi kasiluokkalainen keskustelua vaarallisista nuorista – lähiökoutsi uskoo levottomuuden johtuvan epävarmuudesta

Nuorisotutkija varoo leimaamista: nuorten rikollisuutta on ollut aina – "Olemme taas tässä samassa keskustelussa"

Nuorisoväkivalta leimahti puheenaiheeksi – Oppositio: Ongelma ei ole uusi, puututtava ripeästi ennen kuin pahenee

Sisäministeri Ohisalo: Asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – “Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan”

Nuorten häiriökäyttäytyminen herättää keskustelua pääkaupunkiseudulla, poliisi kuitenkin rauhoittelee tilannetta: "Valtaosa nuorista käyttäytyy hyvin"

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Tilastot todistavat: ilmoitukset alle 15-vuotiaiden tekemistä pahoinpitelyistä lisääntyneet – poliisilla jälleen uusi tutkinta, yläkoululaiset ottivat yhteen Espoossa

Lue seuraavaksi