1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi on pärjännyt koronan keskellä muuta Eurooppaa paremmin – miksi? Onnistumista ei selitä mikään yksittäinen tekijä, mutta tässä 7 mahdollista syytä

Mikä merkitys on sillä, että Suomi on Euroopan pohjukassa? Entä sillä, että suomalaiset eivät poskisuutele kuten eteläeurooppalaiset? Mahdollisia syitä voidaan toistaiseksi vain arvailla.

koronavirus
Testausta, suppailua järvellä ja etätyötä
Testaaminen, kesä ja halu etätöihin saattavat vaikuttaa Suomen menestykseen koronaviruksen torjunnassa, arvioivat asiantuntijat. Silja Viitala, Mikko Savolainen ja Jarkko Riikonen / Yle

Suomessa on todettu vähiten koronatartunoja 100 000 ihmistä kohden Euroopassa. Tämän voi nähdä esimerkiksi CNN:n taulukosta (siirryt toiseen palveluun), jonka tiedot perustuvat Johns Hopkinsin (siirryt toiseen palveluun) yliopiston dataan.

Suomessa 100 000 ihmistä kohti on todettu 342 tartuntaa. Euroopan maista Suomen perässä tulevat tällä hetkellä Turkki (492), Latvia (511), Norja (512) ja Viro (541).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi torstaina, että Suomi on onnistunut koronan torjunnassa muita Pohjoismaita ja Eurooppaa paremmin. Samalla THL ja sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin muistuttavat, että sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut ja epidemiatilanne voi pahentua nopeastikin.

Yksittäistä syytä Suomen menestykselle epidemian torjunnassa on mahdotonta sanoa.

– Aiemmin kävimme näitä käpi. Kävi ilmi, että hyvin pärjänneillä mailla kautta maailman ei oikeastaan ole mitään yhtä yhdistävää piirrettä, sanoo systeemibiologian professori Tuuli Lappalainen Columbian yliopistosta New Yorkista. Lappalainen on mukana Eroon koronasta -asiantuntijaryhmässä.

Tässä muutamia mahdollisia syitä, joika eri asiantuntijat nostavat esiin.

1. Kesällä meni hyvin – eikä tartuntoja haettu ulkomailta

Kesällä tartuntoja oli Euroopan mittakaavassa vähän, ja tämä on vaikuttanut myös syksyn tilanteeseen, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Tartuntojen määrä saatiin matalaksi, sillä keväällä toimet olivat Suomessa oikea-aikaisia, sanoo Salminen.

Kesällä tartuntoja ei myöskään haettu muualta – Suomesta siis matkustettiin ulkomaille vain vähän. Salmisen mukaan monessa Euroopan maassa juuri kansalaisten lomamatkustaminen on vaikuttanut syksyn tilanteeseen.

– Tšekit ovat esimerkiksi sanoneet, että heillä todennäköisesti kävi niin, että kansalaisten matkailun kautta tuli paljon tapauksia.

2. Suomi on "eristyksissä"

Professori Tuuli Lappalainen pitää Suomen etuna sitä, että Suomi on kuin saari Euroopassa.

– Moneen maahan verrattuna jatkuva, päivittäinen rajaliikenne maasta toiseen on vähäistä. Suomella on kyky olla vähän eristyksissä.

Lappalaisen mukaan yksi hyvin koronan torjunnassa hyvin pärjänneitä maita yhdistävä piirre onkin strategia epidemian tukahduttamiseksi. Eroon koronasta -työryhmä, jossa Lappalainen on osallisena, julkaisi tällä viikolla muistion, jonka mukaan tukahduttaminen on paras keino pysäyttää koronavirus (siirryt toiseen palveluun). (HS)

THL:n Salmisen mukaan Keski-Euroopassa maiden rajoja ylitetään jatkuvasti arjessa, ja silloin tilanne voi pahentua nopeasti monessa maassa yhtäaikaisesti.

Euroopan kärjessä olevia Suomea, Latviaa, Viroa ja Norjaa yhdistääkin se, että ne kaikki ovat hieman syrjässä ja yhteistä rajaa on muiden maiden kanssa vähän.

3. Maksettu karanteeni

Kela korvaa Suomessa ansionmenetyksen karanteenin aikana (siirryt toiseen palveluun) (KELA). Sen merkitystä ei Salmisen mukaan pidä väheksyä.

Monessa Euroopan maassa ei Salmisen mukaan ole vastaavaa käytäntöä, vaan töistä jäädään pois omalla kustannuksella.

– Sen voi arvata, että karanteenia ei noudateta niin hyvin, jos tulot jäävät pois. Erityisesti, jos on vähätuloinen, niin siinä ei juuri ole vaihtoehtoja, kun perheelle pitää saada ruokaa.

4. Ihmiset pidetään etäällä

Väestöntiheys saattaa olla yksi Suomen pärjäämistä selittävä tekijä. Suomessa asuu neliökilometrillä noin 18 henkeä, kun taas esimerkiksi Keski-Euroopassa Belgiassa vastaavalla alueella asuu lähes 400 henkeä.

– Metropoleissa, joissa on tungosta kaikkialla, riskit ovat suuremmat, THL:n Mika Salminen sanoo.

Myös fyysinen etäisyys lienee monelle suomalaiselle ominaista: toiset pidetään käsivarrenmitan päässä, sanoo Helsingin yliopiston tutkija ja dosentti Emilia Palonen, joka on tutkinut esimerkiksi Euroopan politiikkaa ja demokratiaa.

– Asukastiheys yhdistettynä henkilökohtaiseen tilaan ja etäisyys muihin ihmisiin – kyllähän se erottaa suomalaisia selvästi Etelä- ja Keski-Euroopasta.

THL:n Salminen sanoo, että myös esimerkiksi perhekoot ja se, miten perheissä asutaan, voivat vaikuttaa vähäisiin tartuntamääriin.

– Todennäköisesti meitä on suojannut se, että me olemme väestöltään tasa-arvoinen yhteiskunta. Väestön tuloerot ja sosiaaliset erot ovat monessa maassa suurempia ja se näkyy tapausilmaantuvuuksissa.

5. Syksyn täsmäiskut

THL:n Mika Salmisen mukaan yksi syy verrattain alhaisiin lukuihin on se, että suuriakin tartuntaryppäitä on saatu selvitettyä ja niiden leviäminen estettyä. Esimerkiksi Vaasassa tartuntojen määrä nousi hetkellisesti, mutta paikallisilla toimilla Vaasassa ollaan palattu leviämisvaiheesta kiihtymisvaiheeseen.

– Nyt kuitenkin kohtuullisen hyvässä osassa tiedetään, mistä altistus on tullut ja pystytään jäljittämään tartunnan saaneita.

Myös testaus ja jäljitys ovat Salmisen mukaan tärkeässä osassa. Salminen muistuttaa myös, että Koronavilkku-sovellusta on Suomessa ladattu väestöön suhteutettuna enemmän kuin missään muualla.

6. Etätöitä pystytään tekemään – ja niitä halutaan tehdä

Suomessa siirryttiin nopeasti etätöihin, sillä tietoliikenneyhteydet ja luottamus työntekijöiden ja -antajien välillä sen salli. Kaikkia etätyöt eivät koske, mutta se, että osa kansasta jäi kotikonttorille, vähensi viruksen leviämistä.

Yliopistotutkija Emilia Palosen miettii, voisiko erona olla myös se, että Suomessa halutaan jäädä kotiin.

Palonen kertoo osallistuvansa parhaillaan espanjalaiseen konferenssiin, joka siirrettiin verkkoon vasta viime hetkellä, sillä espanjalaiset olisivat tahtoneet mennä paikan päälle.

– Tarve olla muiden kanssa fyysisesti samassa tilassa on muualla ehkä suurempi kuin Suomessa.

7. Tilannetta ei otettu liian kepeästi, vaan toimiin tartuttiin yhdessä

Professori Tuuli Lappalaisen mukaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on halu puhaltaa yhteen hiileen ja myös pitää toisista huolta. Suomalaisilla on myös ollut vahva luotto viranomaisiin.

– Ohjeita noudatetaan. Tällainen on todella tärkeää pandemian keskellä ja ajattelen, että suomalaiset varmaankin onnistuvat tässä paremmin kuin monessa muussa maassa.

Myös THL:n Mika Salminen sanoo, että suomalaiset ovat noudattaneet suosituksia varsin hyvin.

Politiikan tutkija Palonen kertoo, että Espanjan Valenciassa on pohdittu, onko median tavalla viestiä aiheesta vaikutusta siihen, miten ihmiset koronavirukseen suhtautuvat.

– Heillä paikallisissa medioissa ei ole lietsottu pelkoa vaan korostettu selviytymistä positiivisen kääntein. Mietin, onko tämä aiheuttanut sen, että koronaa ei oteta riittävän vakavasti?

Palonen lisää, että Suomessa hallituksen info-tilaisuudet otettiin vakavasti, ja jopa lapsille järjestettiin oma tilaisuus, kun koulut suljettiin.

Mikä on sinun arvauksesi: miksi Suomessa koronavirustautia on todettu suhteellisen vähän? Voit keskustella aiheesta alla 14.11. klo 23:een saakka.

Lue seuraavaksi