1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun taiteilijakoti Lallukka rakennettiin, pelättiin että boheemitaiteilijat pistävät ranttaliksi – kuvat näyttävät mitä kuuluisat asukkaat saivat aikaiseksi

Helsingin taidemuseon uusi näyttely esittelee Lallukan taiteilijakodin kuuluisien taiteilijoiden teoksia.

kuvataide
Toija muotoilee savesta patsasta.
Lallukassa asuva kuvanveistäjä Tommi Toija on yksi Helsingin taidemuseon uusimaan näyttelyn taiteilijoista. Jussi Koivunoro / Yle

Lähes yhdeksän metriä korkea Pissaava poika seisoo Helsingin Jätkäsaaressa. Se on kuvanveistäjä Tommi Toijan kuuluisin veistos.

Samankaltaisia teoksia, mutta huomattavasti pienempiä, syntyy hänen ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä. Toija kutsuu niitä ukkeleiksi.

– Ensin muovailen punasavesta ja sitten teos poltetaan. Sen jälkeen jatkan sen maalaamista ja hinkkaamista.

– Ennakkoon en tiedä, mitä siitä syntyy, Tommi Toija kuvailee vaaleanpunaisten pikku-ukkeleidensa keskellä.

Samassa 80 neliön suuruisessa ateljeessa on ennen häntä työskennellyt Tove Janssonin isä, Viktor Jansson, Ben Renvall sekä Laila Pullinen, jotka olivat myös kuvanveistäjiä.

Viktor Jansson (Faffan) ateljeessaan Lallukassa, 1951
Tove Janssonin isä, kuvanveistäjä Viktor Jansson (1886-1958) työskenteli aikoinaan samassa ateljeessa kuin Tommi Toija nykyisin.Per Olov Jansson | Moomin Characters

– Täällä on asunut paljon ansioituneita tekijöitä. Arvostan heitä suuresti, Toija sanoo edeltäjistään.

Työskentelytilan yhteydessä on myös kaksi asuinhuonetta ja keittiö.

– Kauhean mukavaa. Mitä siitä muuta voisi sanoa, kun on hienot tilat, asunto samassa ja lyhyt työmatka.

Tove Jansson: Ennen naamiaisia, 1943
Myös Tove Jansson on asunut Lallukassa. Kuvan teos Ennen naamiaisia (1943) on esillä taidemuseossa.HAM/Yehia Eweis

Helsingin Töölössä sijaitseva Lallukka on koonnut eri alojen taiteilijat saman katon alle jo vuodesta 1933. Tuolloin moderni funkkisrakennus nousi liikemies- ja mesenaattipariskunta Maria ja Juho Lallukan testamenttivaroilla.

Sen jälkeen talossa on asunut musiikin ja näyttämötaiteen edustajien lisäksi yli 130 kuvataiteilijaa. Kuuluisien taiteilijoiden joukossa ovat muun muassa Ellen Thesleff, Venny Soldan-Brofeldt, Eero Nelimarkka, Kain Tapper, Kuutti Lavonen ja Outi Heiskanen.

Ellen Thesleff: Kevät (Erämaan tyttö), 1935
Ellen Thesleffiä pidetään yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista. Kuvassa hänen maalauksensa Kevät (1935).HAM/Hanna Kukorelli

– Lallukka on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Ihan vastaavaa ei ole missään muualla, sanoo taidehistorioitsija Marja Lahelma.

Hän on koonnut taiteilijakodissa asuneiden ja työskennelleiden teoksista näyttelyn Lallukka – Elämää taiteilijakodissa Helsingin taidemuseoon. (siirryt toiseen palveluun)

– Se oli aika vaikea tehtävä. Ongelmana oli runsaudenpula, hän sanoo nauraen.

Marja Lahelma HAM:n näyttelyssä "Lallukka - elämää taiteilijakodissa".
Taidehistorioitsija Marja Lahelma valitsi näyttelyyn yhteensä 61 teosta 43 kuvataiteilijalta.Nella Nuora / Yle

Taidemuseossa on esillä öljyvärimaalauksia, grafiikkaa, akvarelleja, piirroksia ja veistoksia. Ne ovat Helsingin taidemuseon, Lallukan ja taiteilijoiden omista kokoelmista sekä Kansallisgalleriasta.

Marja Lahelmalle talon asukkaiden taide ja elämä ovat tuttuja. Häneltä ilmestyi aiheesta kirja (Lallukka - Elämää taiteilijakodissa) lokakuussa.

Birger Carlstedtin taulu Näkymä Lallukan ikkunasta HAM:ssa.
Taidemaalari Birger Carlstedt maalasi Näkymän Lallukan ikkunasta vuonna 1944.Nella Nuora / Yle

Lallukan henki ja tunnelma ovat syntyneet taiteen ihmisiä yhdistävästä voimasta. Marja Lahelma toteaa, että vaikka jotkut asukkaat ovat luonteeltaan erakkoja ja toiset sosiaalisia, heidän on silti ollut helppo ymmärtää toistensa työtä.

Ja työtä Lallukassa on tehty, hän painottaa.

– Kun Lallukka valmistui, pelättiin, että siellä boheemitaiteilijat pistävät ranttaliksi, on vain juhlia ja ryyppäjäisiä. Kaikki talossa asuneet ovat sanoneet, ettei se ole missään vaiheessa ollut niin, vaan siellä on aina tehty paljon työtä.

Myös taiteilija Tommi Toija sanoo samaa.

– Olemme kuin iso perhe, jossa vallitsee yhteenkuuluvuus.

– Siitä huolimatta tiedämme naapureistamme loppujen lopuksia aika vähän. Kaikilla on työskentelyrauha, eikä ovikello soi koko ajan.

Gösta Diehl: Ihmisen vaellus, 1954
Näyttelyn Lallukka - Elämää taiteilijakodissa yksi pääteoksista on Gösta Diehlin Ihmisen vaellus (1954).HAM/Sonja Hyytiäinen

Lallukasta joutuu jonottamaan asuntoa jopa vuosia. Vaihtuvuus on pientä ja asumisoikeus on elämän mittainen.

Tommi Toija sanookin, että oli "onnenkantamoinen" saada talosta koti neljä vuotta sitten. Hän aikoo asua ja tehdä töitä Lallukassa vielä pitkään.

– Loppuun saakka, niin kauan kuin henki pihisee. Ei ole aikomustakaan muuttaa pois.

Lallukka – Elämää taiteilijakodissa on avoinna Helsingin taidemuseossa 13.11.2020-24.10.2021.

Lue myös: Pissaava poika ihmetytti Helsingissä, Riihimäellä patsaan päälle vedettiin kondomi – Tommi Toijan pikku-ukot kummastuttavat: "Minusta se on hienoa"

Abstrakteja kokeiluja, kubismia ja ekspressionismia – Birger Carlstedt seurasi eurooppalaisia taidevirtauksia, mutta Suomessa häntä ei aina ymmärretty: "Piirustuksen lysähtävää löysyyttä ja muodon surkeutta"

"Minä maalaan kuin jumala" – Ellen Thesleff käyttäytyi miesten maailmassa kuin mies, rikkoi normeja ja teki mitä huvitti

Lue seuraavaksi