Samuli Arkko etsi shamaania, mutta saikin Amazonilla perinteistä lääkettä: ayahuasca on Suomessa laiton psykedeeli, jonka rituaalikäytöstä moni hakee apua ongelmiinsa

Ayahuasca on pyhä rituaali, mutta myös psykedeeli. Suomessa aine on laitonta, mutta Tulli löytää viitteitä siitä vuosittain.

Ayahuasca on liemenä nautittava, psykedeelisiä kokemuksia tuottava aine. Kuva: Taisto Lapila / Yle

– Mitähän naapurit olisivat sanoneet, jos konttaa pihalla miehensä kanssa ja oksentaa ja paskantaa? Se on just se: mitähän ne naapurit nyt ajattelee?

Tutkija, kirjailija Samuli Arkon kalju pää näkyy hämärän mökin tummaa taustaa vasten videokamerassa. Hän puhuu tekemistään haastatteluista, joissa suomalaiset kertovat kokemuksistaan ayahuascan kanssa.

Oksentaminen ja paskantaminen, kuten Arkko kuvailee, ovat osa ayahuasca-nimisen psykedeelin vaikutusta. Kyseessä on kuitenkin paljon mutkikkaampi kokonaisuus kuin päihde. Ayahuasca on toisille lääke, toisille huumausaine, avuste, rituaali, seremonia, hupikokeilu, tutkimusmatka, hengellinen kokemus, uskonto.

Se voi olla mullistava kokemus, painajainen, mutta voi myös jättää kokijan vaille minkäänlaista elämystä.

Suomessa on ilmestynyt tasan yksi tietokirja ayahuascasta, sielunköynnöksestä. Se ilmestyi kesällä 2020, keskellä koronavuotta, ja se on Arkon käsialaa. Nyt hän valmistelee jo toista teosta aiheesta. Kerrottavaa on ilmeisen paljon.

Sielunköynnös

Ayahuasca-sana viittaa liemeen, jota Amazonin altaan alkuperäiskansojen jäsenet ovat käyttäneet perinteisesti henkisiin tarkoitusperiin ja parantamiseen (siirryt toiseen palveluun)(Psychological medicine -julkaisu).

Sitä saadaan sekoittamalla tiettyjä kasveja keskenään. Koska komponentit vaihtelevat perinteistä ja ihmisistä riippuen, Arkko itse pitää ayahuascaa lähinnä kattokäsitteenä.

Useimmiten liemi koostuu kahdesta kasvista (siirryt toiseen palveluun). Pääosassa on liaanimainen köynnös, jonka mukaan Arkon kirjakin on nimetty: sielunköynnös, Banisteriopis caapi, suomeksi amazoninajahuaskaliaani. Toisena osana sekoituksessa on kasvi nimeltään Psychotria viridis, shamaanikahvikki.

Lääkeaineopillisesta näkökulmasta ayhuasca-sekoite sisältää MAO-estäjiä – harmaliinia, harmiinia ja tetrahydroharmiinia – sekä psykedeeliä nimeltään dimetyylitryptamiini eli DMT. Lääketieteessä MAO-estäjiä käytetään muun muassa masennuksen hoidossa. DMT taas voi aiheuttaa voimakkaita aistiharhoja.

Perinteisestä, henkisestä näkökulmasta ayahuascaa ja siihen liittyvää seremoniaa pidetään pyhänä ja parantavana (siirryt toiseen palveluun) (Voima). Osa etsii tästä Suomessa laittomasta aineesta ratkaisua melkein mihin tahansa elämänsä osa-alueeseen, mielenterveysongelmista oman paikkansa löytämiseen kosmoksessa.

Ulostamalla ja oksentamalla?

Miksi?

Profe Armando valmistelemassa Samuli Arkon ensimmäisen ayahuasca-oton keitosta vuonna 2016. Kuva: Samuli Arkko

Vuonna 2016 eteläsavolainen Samuli Arkko väitteli kirjallisuuden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa (siirryt toiseen palveluun). Samana vuonna hän näki unta, joka tulisi johdattamaan hänet ayahuascan pariin. Sitä Arkko ei kuitenkaan vielä tiennyt itse.

– Päätin, että minun pitää saada unelle shamanistinen selitys, Arkko sanoo.

Lokakuussa 2017 hän oli matkailemassa Amazonin sivujoella, kun paikallisen hotellin omistaja kysyi, mikä oli Arkon matkan tarkoitus. Arkko kertoi unestaan ja tarpeestaan etsiä käsiinsä shamaani.

– Se ukko katsoi minua ja sanoi, ettei kukaan tarvitse shamaania selittämään omia unia. Hän totesi, että tarvitsen lääkettä. Kun kysyin, mitä lääkettä, vastaus oli: ayahuascaa.

Kävi ilmi, että hotellin omistaja, nimeltään profe Armando eli opettaja Armando, oli itse ayahuascan valmistaja. Armando lupasi Arkolle, että ayahuascan oton aikana uni jatkuisi.

Niin kävi. Arkko kuvailee sitä teoksessaan elämänsä tähänastisista voimakkaimmaksi kokemukseksi. Aineen vaikutuksen aikana hän muun muassa koki muuttuvansa jaguaariksi.

Ayahuasca-rituaalia voi kutsua seremoniaksi, otoksi, parannukseksi, matkaksi – Arkko luettelee asialle synonyymejä. Perinteet vaihtelevat: joissakin traditioissa ainoastaan parantaja juo aineen ja sen vaikutuksen alaisena tekee tulkinnan parannettavan henkilön tilasta ja avuntarpeesta. On myös kulttuureja, jossa ayahuascaa voi nauttia periaatteessa kuka tahansa.

Myös motiivit juoman käyttöön vaihtelevat. Arkko kertoo, että yksi perinteinen käyttötapa on loisten häätäminen elimistöstä: ayahuasca sisältää aineita, jotka saavat ihmisen oksentamaan ja ulostamaan.

Siis paskomaan ja konttaamaan. Itse asiassa tämä lopputulos on Arkon mukaan olennainen osa käyttöä – hän kutsuu sitä fyysiseksi puhdistumiseksi.

Ayahuasca on siitä erikoinen aine, että sen käytön ympärillä toimii uskontojakin, kuten brasilialainen Santo Daime -niminen ryhmä. Arkko ei kuitenkaan kuvailisi omia kokemuksiaan ayahuascan parissa uskonnolliseksi.

– Uskonnollisuuteen liittyy sana "usko". Ne ovat enemmänkin kokemuksia kuin uskomuksia. Kaikki, mitä sieltä saa, on mielestäni kokemusperäistä tietoa.

Ensi vuoden ayahuasca-rituaaleja on jo tiedossa

Moni julkisuuden henkilö on kertonut ayahuasca-kokemuksistaan. Heihin lukeutuvat ainakin koomikko Ali Wong, näyttelijä Lindsay Lohan (siirryt toiseen palveluun) sekä muusikot Stingja Paul Simon (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian). Suomessa ayahuascaa ovat tehneet tunnetuksi ainakin Madventuresin Riku Rantala (siirryt toiseen palveluun) ja Tunna Milonoff (siirryt toiseen palveluun) (MTV3).

Suomessa ayahuasca-rituaaleja järjestetään tiettävästi jokseenkin säännöllisesti. Ayahuascaa pro gradu -työssään (siirryt toiseen palveluun) tarkastellut Aatu Poutanen kertoo tietävänsä, että vuodelle 2021 on jo sovittu seremonioita.

Arkko kertoo, että ayahuasca-piirit laajenivat Suomessa vuosien 2014–2015 tienoilla. Eräs "taho", kuten Arkko ilmaisee, järjesti tuolloin joka viikko suurseremonian tai kaksi. Vuoden aikana niitä kertyi vähintään 60 kappaletta.

– Siellä kävi paljon uusia ihmisiä, ja moni heistä innostui siitä ja rupesi järjestämään omia sessioita itse.

Arkko ei tiedä, onko edellämainitun tahon toiminta varsinaisesti hiipunut, mutta sessioita järjestetään ilmeisesti huomattavasti vähemmän.

Rituaalien lukumääriä on ylipäätään vaikea arvioida. Arkko uskoo, että seremonioita järjestetään esimerkiksi pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun tienoilla. Varmasti pohjoisempanakin. Tieto kulkee hiljaisesti, tai sitten ei.

– Osa saattaa järjestää sessioita sähköpostililistan avulla, jonka kautta he levittävät tietoa aika surutta. Sitten saattaa olla pieniä ystäväporukoita, jotka pelkäävät sosioekonomisen asemansa ja maineen menetystä, ja haluavat harrastaa tätä suljetuissa pikkupiireissä, Arkko toteaa.

Ayahuascan käytön tai rituaalien laskeminen on vaikeaa siksikin, että osa ihmisistä hakeutuu rituaaleihin vain muutamia kertoja, osa useammin.

Ayahuasca on liemimäinen seos kahdesta tai joskus useammasta kasvista. Kuva: Brian Van Tighem / AOP

Perinteisessä rituaalitilanteessa on tradition hyväksymä seremoniajohtaja, joka ohjaa tilannetta. Arkko kertoo, että mitä ammattitaitoisempi henkilö on kyseessä, sitä enemmän ohjausta voi tulla.

– Jos hän aistii, että ihmisillä on vaikeaa, hän pystyy muuttamaan ihmisten energioita tietynlaisella laululla. Se on äärimmäisen tärkeä elementti, Arkko toteaa.

Hän myös arvioi, että ammattitaitoiset seremonian vetäjät tuntevat, mitä ihmisille tilanteessa tapahtuu. Kirjassaan Arkko kuvailee, että juoma nautitaan tiettynä hetkenä, esimerkiksi kuukierron mukaan, ja seremoniaan valmistaudutaan tyhjentämällä elimistö kevyemmällä ruoalla sekä olemalla selibaatissa. Myös ulkotilat ovat Arkon mielestä olennainen osa asiaa.

Suomessa tilanne vaikuttaa olevan koko lailla toisenlainen. Arkko kuulostaa kriittiseltä. Hän ei ole itse osallistunut Suomessa järjestettävään ayahuasca-rituaaliin, vaikka kutsu onkin käynyt, mutta haastatteli kirjaansa varten 25 suomalaista heidän ayahuasca-kokemuksistaan.

– Suomessa sessioita järjestävät edelleen ulkomailta kutsutut henkilöt, olivatpa he parantajia, shamaaneja, pellejä, klovneja tai ihan mitä tahansa, Arkko sanoo.

Lisäksi sessioita järjestävät kotimaiset henkilöt, joilla voi olla tietotaitoa tai ei, mutta on kova halu "kokeilla ja kikkailla".

Arkko toteaa, että Suomessa ayahuascaan tunnutaan suhtautuvan erittäin kemiallisesti ja lääkeaineopillisesti. Moni vaikuttaisi ynnäävän kemialliset komponentit yhteen ja päätyvän siihen tulokseen, että toisenlaiset kasvit voivat olla tehokkaampiakin kuin ayahuasca. Lopputuloksena on seos, joka on samankaltaista kuin ayahuasca, mutta ei alkuperäistä ainetta.

Sitten on tahoja, jotka eivät hanki mitään kasvia. He hankkivat käsiinsä synteettisen MAO-estäjän ja synteettisen DMT:n. Tällaista ainetta voidaan kutsua farmahuascaksi.

– Sen perusteella, mitä olen tuttujen ja muiden kanssa puhunut, monille suomalaisille tällä ei ole mitään, ei mitään väliä, Arkko sanoo.

Arkon mukaan jotkut suomalaiset käyttäjät haluavat farmahuascaa, koska se ei okseta.

Pro gradunsa ayahuascasta kirjoittanut Aatu Poutanen kertoo myös, että osa suomalaisista ayahuasca-intoilijoista on jättänyt tilailun sikseen, ja päätynyt valmistamaan kotimaisista kasveista oman versionsa. Sitä kutsutaan fennohuascaksi.

Suomessa sessiot järjestetään Arkon käsityksen mukaan usein sisätiloissa. Jos mielii saada aikaan rituaalille ominaisen pimeän ympäristön, etenkin kesäaikaan, on ikkunat teipattava jätesäkeillä umpeen. Se ei ole erityisemmin houkutellut Arkkoa.

Naapurien valvova silmä pelottaa kuitenkin monia. Sosiaalinen stigma on ymmärrettävä, sillä ayahuasca on laitonta Suomessa sen sisältämän DMT:n vuoksi.

Olipa kyseessä itse kasviayahuasca tai sen korvike-versiot, Tulli on ollut valppaana jo vuosia.

Ketkä käyttävät Suomessa?

Tullikemisti Emma Grünilla on lukuja DMT:n ja harmiinin maahantuonnista vuodesta 2015 alkaen. Ayahuascasta on kylläkin oltu tietoisia kauemmin: Grün on itse työskennellyt tullikemistinä vuodesta 2012 lähtien, ja ainakin siitä asti asiaan liittyviä aineita on esiintynyt jonkin verran. Samuli Arkon arvion mukaan ayahuascaa on voitu käyttää Suomessa jo 90-luvulla.

Grün kertoo, että DMT on luokiteltu Suomessa laittomaksi huumausaineeksi. Harmiini taas on luokitukseltaan kuluttajamarkkinoilta kielletty psykoaktiivinen aine. Harmaliini on puolestaan luokittelematon.

Melkoinen keitos, mutta ei mahdotonta jäljittää.

Määrät ovat pieniä, mutta sekä DMT:tä että harmiinia jää Tullin haaviin kiinni tasaisesti. Havainnot perustuvat Tullin ottamiin näytteisiin, joissa tavaraa on tilattu ulkomailta.

Vuonna 2015 DMT- ja harmiininäytteitä todettiin yhteensä yli 8 kg edestä, josta osa oli nestemäistä. Tuon nesteen voisi Grünin mukaan tulkita valmiiksi ayahuascaksi. Kuluvana vuonna 2020 DMT:tä ja harmiinia on jäänyt Tullin näytteissä kiinni selvästi vähemmän, runsaat kolme kilogrammaa. Nesteitä ei ole näkynyt pariin vuoteen.

Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio tietää myös ayahuascasta. Sekä DMT:tä, harmiinia että harmaliinia on todettu rikosteknisen laboratorion näytteistä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia löydöksiä. Vuosittain näytteitä niistä löytyy vain 5–25 kappaletta, kun näytteitä kaikkiaan tutkitaan 17 000.

Kaikkien näiden aineiden näytemäärät ovat rikosteknisen laboratorion mukaan tänä vuonna hienoisessa kasvussa. Trendistä ei kuitenkaan voida puhua, sillä havainnot ovat niin vähäisiä.

Aineita tilataan Suomeen useista eri maista. Tullikemisti Emma Grünin koko lista on pitkä, mutta kärkimaat ovat erittäin Eurooppa-keskeisiä.

– Alankomaat, Saksa, Espanja, Britannia, Portugali, Espanja. Siinä ovat yleisimmät lähtömaat, Grün kertoo.

Etelä-Amerikassa ayahuascaa saatetaan seremonioiden yhteydessä kutsua nimellä "yagé". Kuva: Samuli Arkko

Samuli Arkko muistelee, että hänen haastattelemiensa ayahuascaa käyttäneiden suomalaisten ikä oli keskimäärin yli 35. Puolet heistä ovat korkeakoulutettuja, ja kaikki alun perin agnostikkoja tai ateisteja.

Toisia kiinnosti shamanismi, toisia tietoisuuden laajentaminen, osaa psykedeelit. Erästä käyttäjää kiinnosti mielensä hajottaminen uudelleenrakentamista varten.

Eniten ayahuascan pariin hakeutuneita kiinnosti erilaisten ongelmien ratkaisu: terapia ja mielialalääkkeet tuntuivat vain puheilta ja pillereiltä. Ayahuascasta haetaan parannusta.

Voiko lupaus sellaisesta olla liian hyvää ollakseen totta?

Mielenterveysongelmien ratkoja ja lievä kuolemanriski

Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n varapuheenjohtaja, tohtoritutkija Samuli Kangaslampi kertoo, että vielä 2000-luvun alussa Suomessa tehtiin ayahuascaan liittyvää tutkimusta, etenkin Kuopion yliopistossa. Sittemmin siihen keskittyminen on hiipunut, mutta joitain opinnäytetöitä on julkaistu.

Käynnissä olevien tutkimusten tulokset psykedeelien käytöstä mielenterveysongelmien hoitamisessa näyttävät Kangaslammen mukaan erittäin hyviltä. Hän kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksiin valikoituu motivoituneita ihmisiä, ja tutkimusympäristö on harkittu. Psykedeelien käyttö yleisempänä hoitomuotona ei välttämättä toteutuisi samanlaisena.

Psykedeelien itsekäytössä taas on riskinsä; ayahuascassakin.

Aineiden laittomuus lisää riskejä, sillä monet käyttäjistä eivät tiedä, mitä varsinaisesti saavat. Esimerkiksi ayahuascan vahvuutta tai tarkkaa sisältöä voi olla vaikea ennakoida, sillä kyseessä on seos.

Suurimmat ei-fyysiset psykedeelien riskit liittyvät psyykkiseen puoleen, joskin tapaukset ovat Kangaslammen tietojen mukaan harvinaisia. Kuten muut psykedeelit, myös ayahuasca voi laukaista psykoosin tai psykoottisen episodin. Sellaisia tapauksia on raportoitu Euroopassakin, kuten Saksassa ja Espanjassa.

Ensisijainen riski on ihmisillä, joilla on alttiutta psykoosiin muutenkin. Kangaslampea mietityttää, miten niin sanotusti maan alla tapahtuvassa toiminnassa voidaan varmistaa, ettei käyttäjällä ole psykoosialttiutta. Myös pysyviä mielenterveydenhäiriöitä voi saada, ainakin teoriassa. Todella voimakas kokemus voi laukaista esimerkiksi suvussa periytyneen skitsofrenian.

Kangaslampi korostaa, että tapaukset ovat harvassa.

– Brasiliassa ja muissa maissa, jossa ayahuascaa on käytetty järjestäytyneen uskonnon osana, on tehty laajoja tutkimuksia kirkkojen jäsenistä. Minkään mielenterveyshäiriön esiintyminen ei ole merkittävästi suurempaa ayahuasca-kirkkojen keskuudessa, hän toteaa.

Kenties suurin riski ayahuascan käytössä on kuolema. Samuli Arkko kirjoittaa Sielunköynnös-kirjassaan, että joissakin tapauksissa ayahuasca voi aiheuttaa akuutin hengenvaarallisen myrkytystilan, joskin muuttujia on lukuisia. Osa perinteenjatkajista taas on sitä mieltä, että kuolemanvaara on hyvin todellinen, mutta ei niinkään lääkeaineiden vaan henkimaailman aiheuttaman värähtelyn vuoksi.

Ayahuasca-turismiakin on jo syntynyt psykedeelisen juoman käytön ympärille. Kuva: All Over Press

On mahdollista, että ihmiset pyrkivät hieman aikaisempaa enemmän ratkomaan mielenterveysongelmiaan itse psykedeeleillä. Useissa maissa niiden käyttö on Samuli Kangaslammen mukaan hieman lisääntynyt.

Häntä harmittaa, että vuosikymmeniä on mennyt tyystin hukkaan, kun psykedeelien mahdollisuuksia mielenterveysongelmien hoitamisessa ei ole tutkittu.

Mutta on Kangaslammella asiasta kysymyksiäkin.

– Joillekin ihmisille käytöstä näyttää seuraavan pysyviä myönteisiä vaikutuksia. Mutta kuinka suurelle osalle? Kuinka suuret, merkitykselliset ja erikoiset kokemukset pystytään yhdistämään omaan elämään ja elämiseen? Mitä ne lopulta tarkoittavat? Kangaslampi luettelee.

Lisäksi häntä itseään askarruttaa ayahuascaan liittyvä seremoniallinen ja henkinen ulottuvuus. Osa ihmisistä saattaa löytää elämälleen hengellisen suunnan käytön kautta; jotkut heistä voivat jopa alkaa uskoa henkimaailman olemassaoloon, mystisiin energioihin tai maagiseen ajatteluun. Rationaalinen ateismi voi olla taaksejäänyttä elämää.

– Itselleni se näyttäytyy aika epätoivottavana, haitallisenakin muutoksena.

Kun psykedeeli nostetaan julkisuuteen, monen käyttöinto herää

Samuli Arkko aikoo palata ayahuascan käyttökokemusten pariin. Tulevassa kirjassaan hän haluaa lisäselvittää ihmisten ayahuasca-kokemuksia niin, että asiaan vihkiytymättömätkin ymmärtävät. Arkko haluaa myös selventää käsitteitä: hänen mielestään jopa kansainvälisessä tutkimuksessa on paljon harhaanjohtavaa terminkäyttöä.

– On pakottava tarve tehdä toinen tutkimus, toisen tyyppinen, hän toteaa.

Lisäksi hänellä on teoria, jota haluaa testata, mutta se voi myös olla "täyttä paskaa".

– Perinteiset DMT-teoriat kertovat, miten aine materiaalisesti vaikuttaa. Mutta se ei selitä kokemuksia ja kokemusten vaikutusta ihmisen maailmankatsomuksellisiin asioihin, jopa elämäntapamuutoksiin, Arkko sanoo.

Laittomuudesta ja jonkinasteisista käyttöriskeistä huolimatta ayahuasca on myös myyvä aine. Arkko puhuu jopa ayahuasca-turismista (siirryt toiseen palveluun) (Voima).

Hän haluaisi ihmisten ymmärtävän eron kokeilulla täällä ja alkuperäismaissa. Ne ihmiset, joita hän on Suomessa haastatellut ja kuullut, tuntuvat menevän seremoniaan itsensä takia. Arkon mukaan sellaisissa maissa, jossa ihmiset ovat yhteydessä luontoon, ayahuascan luo hakeudutaan löytämään laajempi yhteys kaikkeuden kanssa.

Moni täkäläinen kokeilija myös kyseenalaistaa omaa kokemustaan. Arkko kertoo, että ayahuascan vaikutukset ja kokemukset henkimaailmasta saatetaan pyrkiä kuittaamaan henkilöpsykologiana, muistoina, traumana tai oman alitajunnan tuotoksina.

– Eihän tämmöisistä asioista voi puhua ääneen. Jokuhan voi leimata sinut hulluksi.

Hän aikoo jatkaa ihmisten haastatteluja talven aikana sekä analysoida vanhaa aineistoa. Aihe ei siis ole loppuunkäsitelty, monessakaan mielessä.

Tullikemisti Emma Grün toteaa, että median käsiteltyä päihdeaiheita aineet usein alkavat näkyä myös Tullin tilastoissa. Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi taas toteaa, että kun hän kommentoi psykedeelejä julkisuudessa, hän saa yhteydenottoja ihmisiltä, jotka toivovat niistä hoitoa ongelmiinsa.

Mahdollisten riskien, oman mielenterveyden ja laittomuuden huomioonottamisen lisäksi on hyvä muistaa vielä yksi olennainen asia. Samuli Kangaslampi toteaa, että lääketieteellinen tutkimus ammattilaisten auttamana ja omaehtoinen sessio satunnaisessa ympäristössä ovat perustavanlaatuisesti eri asioita.

– Kokemuksen luonteeseen ja todennäköisesti myös lopputuloksiin vaikuttaa äärimmäisen voimakkaasti se, missä ympäristössä ja minkälaisilla valmisteluilla asia tapahtuu.

Korjaus 30.11.2020 klo 08:47: korjattu virheellinen tieto DMT:stä dimetyylitereftalaattina oikeaan termiin dimetyylitryptamiini.

Lue lisää: