1. yle.fi
  2. Uutiset

Susan koodasi Nokian puhelimiin toiminnon, joka on monella yhä käytössä – yhtäkkiä hänen osaamisensa olikin hyödytöntä ja ammatti vaihtui bussikuskiksi

Kun teknologia kehittyy nopeasti, monen tietotyöläisen osaaminen on vaarassa vanhentua.

koulutus
Susan Lindroos, tekninen konsultti
Välillä linja-autonkuljettajana työskennelleen Susan Lindroosin ei ollut helppo palata koodaajaksi. Hän yllättyi siitä, että työnantajat pitivät jo 40-vuotiasta vanhana oppimaan uutta.Rami Moilanen / Yle

– Olin niin kyllästynyt it-alaan, että päätin toteuttaa toisen unelmani ja ruveta linja-autonkuljettajaksi.

Susan Lindroos teki radikaalin urakäännöksen, kun takana oli vuosikausia koodausta.

Kymmenen vuotta aiemmin hän oli päätynyt töihin Nokian alihankkijalle. Nokia eli kulta-aikaansa ja uskoi Symbian-käyttöjärjestelmään. Lindroos opetteli vaaditun Symbian C++-ohjelmointikielen.

– Siinä vaiheessa tutustuin Symbianiin ja siitä tuli mun kirous. En päässyt siitä enää eroon.

Hän muistelee uran kohokohtana sitä, kun koodasi toiminnon, jossa puhelimeen voi valita eri soittoäänen eri soittajille.

Sitten parhaat loiston päivänsä nähnyt Nokia hylkäsi Symbianin. Lindroos putosi tyhjän päälle. Työnantaja ei keksinyt hänelle tekemistä mutta ei tarjonnut koulutustakaan.

Lindroos opiskeli itsekseen Java-ohjelmointikieltä, mutta siitä ei tullut mitään todistuksia.

Seurasi pätkätöitä ja lomautuksia. Lindroos päätti toteuttaa haaveensa.

– Olen aina tykännyt ajaa. Muistelin HKL:n vanhoja mainoksia, että tule linja-autonkuljettajaksi, ja ajattelin, että se voisi olla todella hauskaa.

Lindroos jutteli mielellään matkustajien kanssa ja hauskuutti heitä hassuilla päähineillä. Tiukat aikataulut eivät häntä haitanneet, mutta vessataukojen vähäisyys oli hankalaa. Ratissa vierähti neljä vuotta. Sitten koodaus alkoi taas houkutella.

Linja-autonkuljettajana Susan Lindroos ilahdutti välillä matkustajia erikoisilla päähineillä.
Linja-autonkuljettajana Susan Lindroos ilahdutti välillä matkustajia erikoisilla päähineillä.Susan Lindroosin kotialbumi

Koodaajista sanottiin olevan pulaa, mutta Lindroos törmäsi ongelmiin.

– Pääsin lähes jokaiseen työhaastatteluun, mutta veikkaan, että enimmäkseen haluttiin tietää, miksi olin ollut bussikuski.

Lindroos järkyttyi siitä, että 40-vuotiaana haastattelijat pitivät häntä vanhana oppimaan uutta.

– He miettivät, että sä varmaan osaat koodata, mutta sulla ei ole mitään portfoliota tekemisistäsi eikä osoittaa minkäännäköistä harrastuneisuutta. Miten sä omaksut näitä uusia asioita?

Lindroos tiesi oppivansa asian, johon panostaa.

– Koodaaminen on koodaamista, vaikka kieli vaihtuu. Perusasiat pysyvät kuitenkin samoina.

Suoraan ei sanota, että markkina-arvosi on huono

Työntekijöiden osaamisen pitäminen ajan tasalla on kynnyskysymys erityisesti tietoalan yrityksille.

Työaika kuluu kuitenkin työtehtäviin, jolloin koulutus valuu työntekijän omalle ajalle. Pahimmillaan työntekijän osaaminen vanhenee, yt-neuvotteluissa hänet irtisanotaan ja tilalle palkataan ulkopuolelta uusi osaaja.

– Kun osaaminen on vanhentunut, se johtaa siihen, että markkina-arvosi on huono. Mutta eihän sitä kenellekään sanota, sen takia ei irtisanota, kertoo alalla pitkään pääluottamusmiehenä toiminut Jari Nevalainen. Hän työskentelee it-palveluyhtiö CGI:ssä, joka Nevalaisen sen mukaan panostaa koulutukseen tuntuvasti.

Nevalaisen mukaan alan tuotannollis-taloudellisin perustein käytävät yt-menettelyt johtuvat pääsääntöisesti siitä, että jokin liiketoiminnan osa ei enää vedä. Teknologia on vanhentunut tai markkinoita ei enää ole. Sitä kautta tulee irtisanomistarve.

Jonkin asiakkaan ohjelmistotyöhön sitoutuneiden ihmisten osaaminen ei olekaan enää sillä tasolla, että heitä voitaisiin valita seuraaviin projekteihin. Tällöin heidät voidaan irtisanoa tuotannollisin perustein.

Koulutustarpeita pitäisi Nevalaisen mukaan pystyä ennakoimaan, eikä tuudittautua siihen, että pitkäaikaiset ohjelmistoratkaisut jatkuvat loputtomiin. Kouluttaminen kannattaa myös siksi, että uusien työntekijöiden löytäminen ja rekrytointi on vaikeaa ja kallista. Koulun penkiltä ei myöskään hypätä suoraan huippukoodariksi.

Alusta aloittaminen näkyy palkassa

Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi sanoo, että asiakkaan projekti voi sitoa työntekijän niin, ettei mihinkään uuteen koulutukseen ole aikaa, vaikka sen tarve olisi näköpiirissä.

– Kun asiakkuus on olemassa, se vie kaiken ajan. Niin kauan kuin lehmä lypsää, siitä pidetään kiinni.

Yhä useammin it-alan koulutus tapahtuu muutoinkin työntekijän omalla ajalla ja videon välityksellä. Luokissa istutaan enää harvoin. Työnantaja saattaa kuitenkin maksaa laskun.

Kopperi korostaa, että yritykset kouluttavat henkilökuntaa paljon. Muutoin ongelma olisi paljon suurempi.

Lisäksi tietoalan työllisyyys on hyvä.

Irtisanotun työntekijän täytyy usein kouluttautua itse, jos hän haluaa pysyä alalla.

Ura ei kuitenkaan pysy nousujohteisena, jos uuden opettelu pakottaa aloittamaan alusta.

– Tulee uusi startti uralle. Jos on ollut seniorikonsultti, lähdetkin junioritasolta. Se näkyy palkassa myös.

Kopperi huomauttaa, että lopulta työntekijällä on vastuu osaamisestaan, muut eivät pidä siitä huolta. Siksi koulutusta pitäisi osata vaatia.

Kaikki eivät halua kouluttautua

Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo, että työnantajan näkökulmasta kouluttaminen on liiketoimintalähtöistä, yritys haluaa pysyä kehityksen kärjessä mukana.

– Jos jokin asiakkuus leikkautuu pois, täytyy arvioida, onko mahdollisuus löytää uutta liiketoimintaa ja mitä mahdollisuuksia henkilöstöllä on tehdä toista liiketoimintaa.

Onko tavallista, että vanhoja osaajia irtisanotaan ja otetaan uusia tilalle?

– Varmasti tällaistakin tapahtuu. Meillä on kuitenkin satoja tietotekniikka-alan yrityksiä ja lisäksi paljon yrityksiä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.

Jos liiketoiminnan väheneminen johtaa yt-menettelyyn, siinä arvioidaan henkilöstön osaamista sekä koulutusmahdollisuuksia ja -edellytyksiä.

Ruohoniemen mukaan jokaisen täytyy miettiä oman osaamisen ylläpitämistä.

– Toisaalta yrityksen täytyy oman menestyksen näkökulmasta miettiä myös osaamisen hallintaa, että mikä on se tulevaisuuden osaaminen, jota tarvitaan. Myös yhteiskunnalla pitää olla tarjolla koulutusmahdollisuuksia.

Ruohoniemen mukaan työpaikoilla on jo totuttu jatkuviin muutoksiin, mutta joukossa on aina henkilöitä, jotka eivät halua kouluttautua.

Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Sitra
Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo, että parhaimmillaan työntekijöiden koulutus lisää tuottavuutta.Rami Moilanen / Yle

Työhön suoraan liittyvä työnantajan koulutus lisää tuottavuutta

Tieto- ja teknologia-aloilla muutos on nopeaa ja koulutustarve kiihtyy. Mutta koulutustarve koskee miltei kaikkia aloja, kun digitalisaatio muuttaa työtehtäviä.

Kuka vastaa siitä, että työntekijän osaaminen pysyy ajan tasalla?

– Voi ajatella, että sellainen osaaminen, joka liittyy suoraan työtehtävään, hyödyttää enemmän työnantajaa. Siksi on perusteltua, että työnantaja huolehtii siihen liittyvistä kuluista, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta sanoo.

Jos taas työntekijä hankkii yleisempää osaamista, jota hän voi käyttää minkä tahansa työnantajan palveluksessa, se on Rankin mukaan enemmän hänen itsensä kustannettavaa. Hän toteaa, että rajanveto on vaikeaa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuottaa tietoa ministeriöiden elinikäisen oppimisen hankkeen tueksi.

Ranki kertoo, että tutkimusten mukaan työnantajien järjestämä koulutus liittyy usein läheisesti työtehtäviin ja organisaation toimintaan ja lisää tällöin yrityksen tuottavuutta. Tätä kautta syntyy myös palkanmaksuvaraa, joten työntekijätkin hyötyvät.

Työkokemuksen myötä syntyy parhaimmillaan myös muita taitoja kuin oman alan asiaosaamista.

– Kokeneempi työntekijä voi osata rakentaa liiketoiminnan kannalta tärkeitä verkostoja tai hän voi olla se, joka luo oppimiselle myönteistä ilmapiiriä.

Osaamista kehitetään Rankin mukaan työpaikoilla paljon työn lomassa.

Suurilla yrityksillä on yleensä varaa kouluttaa, mutta pienemmät yritykset tarvitsevat yhteiskunnalta tukea pitääkseen henkilöstön kehityksessä mukana.

Susan Lindroos, tekninen konsultti
Susan Lindroos työskentelee nyt teknisenä konsulttina. Opiskelu oli hänestä innostavaa.Rami Moilanen / Yle

"Haluan vain koodata"

Susan Lindroos pääsi työvoimatoimiston kautta puolen vuoden kurssille opettelemaan SAP-toiminnanohjausjärjestelmää.

– Sinnekin taisi hakea yli sata ja 14 valittiin. Siinä vaiheessa oli voittajafiilis, että ryhmähaastattelujen perusteella joku näki mussa jotain.

Tuhansien eurojen kurssit olisivat työttömälle vaikeita kustantaa itse. Lindroosin mukaan kurssilla oli it-alan ihmisiä, joiden työnsaantia oli haitannut ikä tai osaamisen puutteet.

– Firmat panivat mieluummin vanhoja työntekijöitä pois ja ottivat uusia tilalle, ne vetosivat siihen, että et osaa tätä teknologiaa.

Lindroos sai kurssiin liittyen harjoittelupaikan CastorIT-ohjelmisto ja it-palveluyhtiössä, joka nykyään on osa suomalaista Bilot-konsernia. Hän koodaa erilaisia lomakepohjia, tutkii ja testaa.

– He tarvitsivat koodaajan ja sanoin, että haluan vain koodata. Sain paikan ja siellä olen edelleen.

Korjattu klo 9.13: SAP on toiminnanohjausjärjestelmä eikä ohjelmointikieli kuten jutussa ensin luki..

Lue seuraavaksi