1. yle.fi
  2. Uutiset

IMF:n blogisti: Pandemia muutti kulutusta ja viralliset inflaatioluvut näyttävät siksi liian pieniltä

Inflaatiolukuja painavat alaspäin myös tuotteet, joita ei pandemian aikana käytä juuri kukaan. Tilastokeskuksen mukaan hyödykkeiden painotuksen pitäminen ennallaan on tietoinen valinta.

inflaatio
bensamittari.
Muun muassa polttonesteiden halpeneminen hillitsi inflaatiota lokakuussa. Henrietta Hassinen / Yle

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asiantuntija (siirryt toiseen palveluun) katsoo blogikirjoituksessaan, ettei inflaatio ole välttämättä nyt niin alhainen kuin virallisen inflaatioseurannan luvut kertovat. Väitettä perustellaan muun muassa maksukorttitietojen avulla tehdyillä laskemilla.

Käytännössä inflaatiota saattaa painaa alaspäin sellaisten tuotteiden ja palvelujen halpeneminen, joita ei korona-aikana käytä juuri kukaan. Koska inflaatiolukuja käytetään päätöksenteossa, on niiden rajoitteet näissäkin oloissa silti syytä huomata.

Varsinaisena syynä tilanteeseen on se, että hyödykekorin kulutusrakennetta päivitetään vain kerran vuodessa.

EU-tason päätös

Suomessa kuluttajahintaindeksin laskennasta huolehtivassa Tilastokeskuksessa korostetaan, että kyse on EU-maiden tekemästä valinnasta.

– Kuluvan vuoden inflaatiolaskennassa mukana olevat hyödykkeet ja niiden painotukset päätettiin vuonna 2019, sanoo yliaktuaari Hannele Markkanen Tilastokeskuksesta.

EU-maat päättivät yhdessä koronapandemian alussa, ettei painotuksia lähdetä kesken vuoden muuttamaan.

– Tämä on perusteltua muun muassa kuluttajahintaindeksin laskentatavan kannalta, toteaa Markkanen.

Tilastokeskus kertoi myös j (siirryt toiseen palveluun)o keväällä, että koronapandemia torjuntatoimineen vaikuttaa monella tavalla kuluttajahintaindeksin laskentaan.

Muun muassa hintatietojen keruu perinteiseen tapaan kauppaliikkeitä kiertelemällä ei tavallisessa laajuudessaan ole ollut mahdollista. Ympäri maata hintatietoja kerää yhteensä noin 30 henkilöä. Puutteita on paikkailtu muun muassa poimimalla hintatietoja yritysten nettisivuilta.

Tiedonhankinnassa korvaavia keinoja

Joissakin tilanteissa laskennassa on jouduttu esimerkiksi imputoimaan puuttuvia tietoja karkeamman tason tiedoilla.

Tilastotieteessä imputointi tarkoittaa puuttuvien tai virheellisten arvojen menetelmällistä täydentämistä korvikearvoilla, joiden tulee olla mahdollisimman oikeita.

Markkasen mukaan myös tähän on vahvistettu säännöt EU-tasolla, jotta inflaatiotietojen vertailukelpoisuus säilyy EU-maiden välillä.

Suomessa Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 0,2 prosenttia.

Lue myös:

Miten koronakriisi vaikuttaa hintoihin? Hintaekspertti Ilkka Lehtinen pohtii (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi