1. yle.fi
  2. Uutiset

Hoitajien aika kului aivan muuhun kuin potilaisiin – ylilääkäri purki hoitojonot teollisuusprosessin avulla: "Miksi fiksut ihmiset toimivat tyhmästi?"

Akuutin mielenterveys- ja päihdevastaanoton ylilääkärinä työskentelevä Juha Kemppinen yhdisti tutkimuksessaan onnistuneesti kaksi täysin eri alaa.

Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisen osaston sisäänkäynti.
Etelä-Karjalassa mielenterveys- ja päihdepoliklinikan palvelut saa samasta paikasta.Jaakko Mäntymaa / Yle

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten akuutin mielenterveys- ja päihdevastaanoton ylilääkärinä työskentelevä Juha Kemppinen oli mukana, kun Eksotea perustettiin vuonna 2010.

Etelä-Karjalassa päätettiin tuolloin yhdistää maakunnan hajallaan olleet mielenterveys- ja päihdevastaanotot yhdeksi yhteiseksi poliklinikaksi.

– Sellaista integroitua järjestelmää ei siihen aikaan ollut Suomessa missään tehty. Silloinen esimieheni sanoi, että sinulla on kaksi kuukautta aika perustaa poliklinikka, sanoo Kemppinen.

Kemppinen kertoo tarttuneensa työhön innokkaasti.

– Minua turhautti, että potilaiden asiat eivät tule hoidetuksi. Toinen minua askarruttava kysymys oli, miksi tunnetusti fiksut ihmiset toimivat niin tyhmästi eri organisaatioissa. Tehottomuutta oli valtavasti, esimerkiksi jonot hoitoon olivat pitkiä.

Ruuhkat helpottivat

Kymmenen vuotta sitten lappeenrantalainen Juha Kemppinen valitsi kollegoidensa kanssa yhdistettävien poliklinikoiden kolme ydintehtävää.Käsittelyyn valikoituivat aikuisten ADHD:n hoito, psykiatrinen työkyvyn arviointi ja opioidikorvaushoito.

– Mietimme näiden prosessien työnkulkua, mitä kukakin työryhmän jäsenistä tekee, ja sijoitimme tiedot tietokoneohjelmaan.

Poliklinikalla kerätyn datan mukaan hoitoa saatiin tehostettua merkittävästi.

– Hoitajat esimerkiksi sanoivat alussa, että heille ei mahdu yhdelle päivälle yhtään enempää potilasta. Tarkastellessamme dataa huomasimme, että heillä oli noin 2,4 käyntiä per päivä. Suurin osa työpäivästä kului siis johonkin muuhun.

Määrä saatiin Kemppisen mukaan nostettua helposti noin 4,5 potilaskontaktiin päivässä.

– Se tarkoitti 12 prosenttia enemmän potilaita ja 16 prosenttia enemmän käyntejä. Vastaväittelijäni totesi, että teollisuudessa ollaan tyytyväisiä, jos tuottavuus nousee muutamia prosentteja ja tässä puhutaan kuitenkin kymmenien prosenttien noususta.

Palveluiden ruuhkautuminen helpottui, kun lähetteiden käsittely jätettiin pois.

– Perinteisesti lähetteitä käsiteltiin neljä kertaa ennen kuin kukaan tapasi edes potilasta. Potilaan pitää ensin jonottaa lähetettä paria viikkoa terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä ja lähetteen käsittelyyn jälkeen hoitoon pääsyä kolmesta viiteen viikkoa. Kun jätimme lähetteet pois, jonot katosivat.

Kemppinen kehitti kollegoineen ydintehtäviä paremmiksi tuotantotalouden prosessien kehittämisen ja prosessiajattelun kautta.

"Nukun neljä tuntia yössä"

Tuloksista syntyi ylilääkärin työn ohessa tuotantotalouden alan väitöskirja.

Oma kiinnostus aihetta kohtaan auttoi Juha Kemppistä yhdistämään työn ja tutkimuksen tekemisen.

– Olen aikoinaan valmistunut yhtäaikaa lääkäriksi ja sosiologiksi, joten "out of the box" -ajattelu on minulle tyypillistä. Nukun 4–5 tuntia yössä, ja jotkut ovat sanoneetkin, että helppohan sinun on, kun sinulla on kaksi päivää meidän muiden sijasta.

Yhteenvetona väitöksen mukaan teollisuudesta tuttuja tuotannonkehittämistyökaluja käyttämällä voidaan ratkaista myös mielenterveys- ja päihdehoidon ruuhkia.

Kemppinen yllättyi tutkimusta tehdessään datan tuloksista.

– Kun näin hoitokäyntien määrän per hoitaja, luulin, että siinä on virhe. Luku ei voinut pitää paikkansa, mutta totta se oli.

Edistyksellinen malli käyttöön muuallakin

Juha Kemppisen mielestä Etelä-Karjalan mielenterveys- ja päihdehoito on nykyäänkin hyvällä tolalla. MTPA-malli eli mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden yhdistelmä, jossa potilas voi jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena hetkenä kävellä poliklinikalle sisään, on edelleen hyvin edityksellinen Suomessa.

Kehitetävääkin Eksotessa kuitenkin löytyy.

– Kehitettävää on esimerkiksi moniongelmaisten auttamisessa eli heidän, jotka tarvitsevat muun muassa Kelan, työvoimaviranomaisen ja päihdepuolen palveluja. Näihin palvelujen suurkuluttajiin panostaminen saisi paljon hyvää aikaan.

Kemppinen toivoo, että MTPA-malli otettaisiin käyttöön laajemminkin. Sen käyttöönottoa jarruttaa kuitenkin erilaiset toimintakulttuurit, joiden muuttaminen on hankalaa.

– Ja kaikki haluavat keksiä pyörän itse.

Kemppisen väitöskirja Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen ja implementointi integroituun mielenterveys- ja addiktiohoitoon tarkastettiin LUT-yliopistossa Lappeenrannassaviime viikolla.

Juttua muokattu 23.11.2020 klo 8.54: Korjattu kohta Juha Kemppinen valmistui sosiologiksi, ei sosionomiksi.

Lue seuraavaksi