1. yle.fi
  2. Uutiset

Saaressa keskellä merta asui ensimmäisen maailmansodan aikana 300 ihmistä, joista on tiedetty vain vähän – museo sai käsiinsä harvinaiset kuvat

Kymenlaakson museo on julkaissut noin 120 valokuvaa Haapasaaresta 1910-luvulta.

valokuvat
Tyttö katsoo merellä lipuvaa sotalaivaa
Hilppa Haapaniemi seuraa sotalaivaa Haapasaaren rantakalliolla 17.8.1912.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1910-luvulla Suomeen perustettiin uusi kunta.

Kyseessä oli Haapasaari, joka sijaitsee keskellä merta itäisellä Suomenlahdella. Haapasaari itsenäistyi Kymin kirkkopitäjästä, johon se oli kuulunut vuodesta 1642 asti.

Karu ja kallioinen Haapasaari on kooltaan vain viisi neliökilometriä. Se oli vuoteen 1974 asti Suomen pienin itsenäinen kunta. Nykyisin se kuuluu Kotkan kaupunkiin, josta saareen on matkaa noin 25 kilometriä.

Haapasaaren rakennuksia 1912-1919
Haapasaaren rakennuksia, jotka on kuvattu vuosien 1912 ja 1919 välisenä aikana.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Enimmillään Haapasaaressa asui vakituisesti reilut 300 ihmistä. Nykyisin saaressa asuu ympäri vuoden vain muutamia asukkaita, mutta kesäisin se houkuttelee paikalle paljon lomailijoita ja mökkiläisiä.

1910-luvulla saaressa oli muun muassa puukirkko, muutaman vuoden ikäinen kauppa, kirjasto ja koulu. Haapasaaren koulun opettajana oli tuolloin noin 30-vuotias Lauri Haapaniemi. Hän ikuisti kamerallaan saarelaisten arkea.

– Hän oli harrastajakuvaaja, mutta erittäin taitava ja selkeästi innostunut työstään. Se kyllä näkyy kuvista, Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa kertoo.

Nyt kuka tahansa pääsee tekemään aikamatkan yli sadan vuoden taakse keskelle Suomenlahtea ja tutustumaan Lauri Haapaniemen kuvien avulla saaren silloiseen elämään. Kymenlaakson museo on vastikään julkaissut 124 valokuvaa kaikkien nähtäville.

Ihmisiä purjeveneellä
Ihmisiä purjeveneellä eli seilipaatilla Haapasaaren Virluodossa 27.5.1912.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

– Alun perin saimme kuvat lainaksi näyttelyä varten, jolloin ne digitoitiin. Myöhemmin Haapaniemen lapsenlapsi päätti lahjoittaa koko lasinegatiivierän. Lahjoituksia meille tulee melkein viikoittain, mutta näin vanhoja kuvia ja tällaisia negatiiveja harvoin, Elina Pylsy-Komppa sanoo.

Kuvista näkyy, miten Haapasaaren asukkaat hoitivat lehmiään, kävivät hiihtoretkellä, maalasivat tai jopa seurasivat rantakalliolta sota-aluksen lipumista saaren ohi.

Haapasaaren nuorisoseuralaiset hiihtoretkellä
Haapasaaren nuorisoseuralaiset hiihtoretkellä 23.3.1915.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Perhe istuu kalliolla kahvikupit kädessä
Iida, Hilppa ja Lauri Haapaniemi sekä tuntematon tyttö kahvilla Haapasaaressa 31.8.1913.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Saarelaisten arjen lisäksi kuvissa esiintyy myös Lauri Haapaniemen perhe, kuten vaimo Iida ja tytär Hilppa. Joissakin kuvissa näkyy myös Lauri Haapaniemi itse. Tämä oli 1900-luvun alussa mahdollista pitkän lankalaukaisimen avulla.

– Tunnen vähän tekniikkaa, mutta ilmeisesti tällainen on ollut mahdollista tai sitten on ollut avustaja, joka on kuvan ottanut. Lauri on voinut valmistella tilanteen ja sitten käskenyt, mitä tehdään, tutkija Elina Pylsy-Komppa arvioi.

Todennäköisesti Haapaniemi käytti itselaukaisijaa, koska sen naru näkyy joissain kuvissa heikosti.

Tyttö seisoo isänsä kämmenellä
Hilppa Haapaniemi seisoo isänsä Laurin kämmenellä Haapasaaressa. Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Kuvat poikkeavat nykypotreteista esimerkiksi siten, että monet kuvattavista esiintyvät vakavina. Tutkija on havainnut, että harvoin tulee vastaan vanhoja valokuvia, joissa hymyillään.

– Se on varmaan ollut sen verran harvinainen tilanne, kun on otettu valokuvia, ettei siinä ole uskallettu sen kummemmin ilveillä, vaan ollaan oltu vakavia, Pylsy-Komppa sanoo.

Mies maalaa taulua rannalla
Eemil Kymäläinen maalaa Haapasaaren rantakalliolla vuonna 1916.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Valokuvat on digitoitu ja luetteloitu yksi kerrallaan. Jokaisen kuvan tiedot on lisätty kuvan yhteyteen. Tämä helpottaa tutustumista entisajan Haapasaaren elämään, kun kuvassa lukee, missä tilanteessa se on otettu ja ketkä siinä esiintyvät.

Kymenlaakson museolla on hallussaan yli puoli miljoonaa valokuvaa, mutta kaikki eivät päädy samaan tapaan kaikkien nähtäville internetiin.

– Siinä on tekijänoikeusasiat ja eettiset kysymykset, joiden pitää olla kunnossa ennen kuin kuvat laitetaan näin saataville, Elina Pylsy-Komppa sanoo.

Miehiä purjelaivan raakapuulla
Miehiä purjelaivan raakapuulla Haapasaaren Ollinkarilla. Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi

Lauri Haapaniemen kuvat sen sijaan ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, myös kaupalliseen tarkoitukseen.

– Jos joku haluaa painaa vaikka postikortteja, se onnistuu, kunhan mainitsee kuvaajan ja Kymenlaakson museon kuvan lähteenä, Elina Pylsy-Komppa sanoo.

Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa
Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa pitää Haapasaari-kuvalahjoitusta harvinaisena.Jesse Mäntysalo / Yle

Tekstiin lisätty tieto itselaukaisijan käytöstä 16.11. klo 12:00. Lauri Haapaniemen ottamiin kuviin pääset tutustumaan täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi