Hyppää sisältöön

Päivi Happonen: Täytyykö sinun pelätä, jos kannat Louis Vuittonin laukkua Helsingin kaduilla?

Tässä blogissa ei haukuta eikä puolustella maahanmuuttajia, lupaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

Kaikki maahanmuuttajanuoret ovat rikollisia!

Kaikilla rikkailla on Louis Vuittonin laukut!

Mitä yhteistä näillä kahdella lauseella on?

Aivan oikein. Ne molemmat ovat täyttä potaskaa.

Viime päivinä on puhuttu paljon maahanmuuttajanuorista ja myös merkkituotteista.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Helsingin kaduilla kulkee runsaan sadan rikollisen nuoren (siirryt toiseen palveluun)joukko, josta suurin osa on maahanmuuttajanuoria.

HS oikaisi otsikkoaan, mutta kohu oli jo syntynyt.

Pilkun tarkkaa määrää maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea saada, koska tilastointitapojakin on monenlaisia.

Poliisiministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi viime keskiviikkona Ylelle, että "asiantuntijoiden mukaan" Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia.

Tilastot eivät tue ministerin puhetta.

Iltalehden julkaisema Tilastokeskuksen tilasto (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että alle 20-vuotiaiden tekemistä ryöstöistä koko Suomen alueella 24,2 prosenttia on ulkomaalaistaustaisten tekemiä.

Ministeri Ohisalo tarkensi myöhemmin Ylelle, että "asiantuntijat" ovat poliisi.

Yle kysyi Helsingin poliisin rikoskomisario Marko Forssilta, millainen nuorisoporukka Helsingissä tekee rikoksia.

– Helsingissä on vuosittain 10-20 kärkiasiakasta, jotka ovat yleensä vakavassa päihdekierteessä ja tekevät rikoksia. Heistä osa on kantasuomalaisia, osa maahanmuuttajia, Forss kertoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi huumausaineiden käyttörikoksissa korostuvat kantasuomalaiset, kun taas ryöstöissä korostuvat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat.

Forssin mukaan kärkiasiakkaiden "liepeillä hengaa" 100-200 nuorta, jotka ovat yleensä paikalla, kun jotain tapahtuu. Monet heistäkin ovat viranomaisten tiedossa. Kyse ei ole kuitenkaan yhtenäisestä porukasta, vaan yksittäisistä henkilöistä ja ryhmistä.

Pilkun tarkkaa määrää maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea saada, koska tilastointitapojakin on monenlaisia.

Toivottavaa tietenkin olisi, että edes ministeri puhuu täsmällisesti.

Jos kotona on joutunut olemaan poliisi, voi käydä niin, että kadulla muuttuu rosvoksi.

Ei kai lopulta suurin kysymys ole se, onko maahanmuuttajia 22,4 vai kenties 34,2 prosenttia rikosten tekijöistä.

Eikö tärkeintä ole, että jokaista yritetään auttaa? Niin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisiakin.

Parhaiten auttaminen onnistuu, kun tunnetaan autettava ja hänen taustansa.

Voi olla, että maahanmuuttajanuori on ollut koko ikänsä vanhempiensa tulkki ja Kela-kaveri.

Voi olla, että hän on ollut perheensä poliisi, joka on vahtinut siskonsa kunniaa. Kynsin ja hampain, joskus jopa nyrkein.

Voi olla, että kantasuomalainen nuori on ollut perheensä poliisi, joka on repinyt isää irti äidistä. Ehkä hän on soittanut kotiin sitä oikeaa poliisia.

Jos kotona on joutunut olemaan poliisi, voi käydä niin, että kadulla muuttuu rosvoksi.

Rikoksia tekemällä kavereilta voi saada sitä hyväksyntää ja arvostusta, jota aiemmin ei ole missään saanut.

Muutaman kerran on viety tennarit jalasta.

Jos nuori tuijottaa somessa päivästä toiseen ihailemiaan ihmisiä, jotka peittävät tai paljastavat itseään merkkivaatteilla, niin jossain vaiheessa niitä alkaa ehkä itsekin haluta.

Poliisin mukaan viime aikaisissa nuorten tekemissä ryöstöissä uhreilta on usein varastettu merkkituotteita.

– Esimerkiksi vöitä. Muutaman kerran on viety tennarit jalasta, kertoo rikoskomisario Marko Forss.

Voiko maahanmuuttajanuori ryöstää kadulla ohikulkijan, joka kantaa Louis Vuittonin laukkua?

– Jos liikut normaalisti päiväsaikaan, todennäköisyys on hyvin pieni, että maahanmuuttaja tai kantasuomalainen ryöstäisi sinut, vastaa Forss.

Joku on voinut ajatella, että huumekauppiaana voisi saada sen kaiken.

Ei kukaan yksittäinen ihminen voi olla tietenkään vastuussa kaikista muista.

Mutta moni nuori on seurannut viime kuukausina Instagramista, kuinka Katiska-jutun toinen pääsyytetty ja raskaat huumesyytteet pääosin myöntänyt Niko Ranta-aho lentelee yksityiskoneella ja poseeraa merkkivaatteissa.

Joku on voinut ajatella, että huumekauppiaana voisi saada sen kaiken.

Poliisin mukaan ryöstöt ja huumeet linkittyvät usein toisiinsa.

Helsingissä oli viime vuonna ankkuritoiminnassa 1000 nuorta, joista 75 prosenttia luopui rikollisesta toiminnasta.

Ihan mahtava uutinen on se, että alaikäisten nuorten rikoksia tutkiva poliisi ei ole menettänyt toivoaan.

Päinvastoin.

– Olen tavannut näitä nuoria paljon. Vähissä ovat he, joista olen ajatellut, että hän olisi ikuisesti turmion tiellä, rikoskomisario Marko Forss sanoo.

Forssin mukaan moni nuori jättää rikokset, kun vanhenee.

Sisäministeri Maria Ohisalo sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että Helsingissä oli viime vuonna ankkuritoiminnassa 1000 nuorta, joista 75 prosenttia luopui rikollisesta toiminnasta.

Iso peukku kaikille mukana olleille!

Yle kertoi alkuvuonna tässä jutussa tutkija Tanja Äärelästä, joka meni vankilaan tekemään tutkimusta nuorista vangeista.

– Oot varmaan eka, joka on kiinnostunut mun elämästä, sanoi yksi vanki Äärelälle.

Syrjäytyä voi tehokkaasti kantasuomalaisessa perheessä ja maahanmuuttajaperheessä.

Mitä tapahtuisi, jos Charlotten ja Muiston kaltaisia naisia olisi jokaisella syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla maahanmuuttajaperheellä?

Yöpöydälläni on kirja, joka kertoo yhdestä Suomen tunnetuimmasta turvapaikanhakijasta.

Hän on Nasima Razmyar.

Ei jokaisesta turvapaikanhakijasta tarvitse tulla kansanedustajaa ja Suomen suurimman kaupungin apulaispormestaria. Mutta jotain tärkeää Razmyarin elämästä voidaan oppia.

Oletko kuullut, kuinka hänen perheensä integroitui Suomeen?

Oli kaksi naista.

Pieni Charlotte, joka pyysi koulussa uuden luokkakaverin mukaan leikkeihin.

Ja Muisto, joka koputti eräänä päivänä vastaanottokeskuksen ovelle Rovaniemellä. Muisto vei Razmyarin perheen kotiinsa, sienimetsään ja moneen muuhun paikkaan.

On vaikea integroitua, jos ei edes ymmärrä koko sanaa, eikä paljoa muitakaan suomen kielen sanoja.

Sulje hetkeksi silmät ja ajattele yhtä asiaa.

Mitä tapahtuisi, jos Charlotten ja Muiston kaltaisia naisia olisi jokaisella syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla maahanmuuttajaperheellä?

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka on seurannut useita niin maahanmuuttajiin kuin kantasuomalaisiinkin kohdistuneita rikosprosesseja.

Lue myös:

.
.