1. yle.fi
  2. Uutiset

Opiskelijat arkailevat puhua mielenterveysongelmista: "Nähdään liian usein omana heikkoutena" – katso keskustelu jaksamisesta korona-aikana

Opiskelijoiden tarve mielenterveyspalveluille on kasvanut neljänneksellä vuonna 2020.

mielenterveys
Miksi opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella?
Miksi opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella?

Korona-aika on heikentänyt opiskelijoiden jaksamista. Yliopisto-opiskelijoille on tehty hoidon tarpeen arviointeja mielenterveyspalveluihin tammi–lokakuussa 24 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verratessa. Palveluiden kysyntä oli viime vuotta korkeampaa jo alkuvuonna.

  • Katso tallenne keskustelusta Turun AMK:n kampukselta Yle Areenassa. YTHS:n ylilääkäri Tommi Väyrynen, Turun ammattikorkeakoulun opintopsykologi Satu Salmi sekä opiskelijakunta TUOn hallituksen puheenjohtaja Jade Tähtinen ja varapuheenjohtaja Carl Åberg puivat mielenterveyspalveluiden korkeaa kysyntää. Toimittajana lähetyksessä on Saana Sjöblom-Hasselblatt.

– Opiskelijat ovat tehneet tänä vuonna jo 72 076 käyntiä mielenterveystyöhön. Suoraa syy-yhteyttä koronavirusepidemiaan ei pystytä tilastoista osoittamaan, mutta ajallinen yhteys asioiden välillä on joka tapauksessa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen kommentoi.

Väyrynen totesi Yle Turun suorassa lähetyksessä, että jo ennen varsinaista korona-aikaa, tammi-helmikuussa oli nähtävissä selvää kysynnän kasvua.

– Se on jatkumoa pitkään jatkuneelle trendille. Mielenterveysongelmat, tai ainakin avun hakeminen niihin on lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa.

Eristäytyminen ja etäopiskelu käyvät raskaaksi

Tommi Väyrysen mukaan koronasta aiheutuva sosiaalinen eristäytyminen ja itsenäinen opiskelu voivat aiheuttaa opiskelijoille ongelmia mielenterveydessä. Hän arvioi jo keväällä opiskelijoiden kokeman stressin pahenevan koronatilanteen pitkittyessä.

Turun AMK:n opiskelijakunta TUO on tehnyt jo vuosia työtä opiskelijoiden mielenterveysongelmien auttamiseksi. Opiskelijat voisivat puhua ongelmistaan rohkeammin, liian usein ne koetaan yhä liian usein omana heikkoutena.

– Olisi todella tärkeää saada normalisoitua sitä, että meillä kaikilla varmasti tulee jossakin kohtaa ongelmia mielenterveyden kanssa, ja on ihan OK hakea apua. Olen huomannut usein, että miesten keskuudessa se on merkki heikkoudesta, jos myönnät että nyt on rankkaa, en kykene hoitamaan näitä asioita, pohtii TUOn hallituksen varapuheenjohtaja Carl Åberg.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien (siirryt toiseen palveluun)teettämän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin puolet AMK-opiskelijoista onkin kokenut jaksamisen huonontuneen, motivaation laskeneen ja stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä.

Opiskelijakunta TUOn puheenjohtaja Jade Tähtisen mukaan AMK-opiskelijat ovat suhtautuneet ymmärtävästi tilanteeseen. Oppilaskunta pyrki jo keväällä pitämään yhteishenkeä yllä järjestämällä erilaisia etätapahtumia, ja antamalla vinkkejä kotiopiskeluun.

Uusien opiskelijoiden ryhmähengen syntymistä on syksyllä avitettu niin ikään etänä. Tutoreille on annettu koulutusta hoitaa tutorointia verkon yli.

– Hybridiopiskelu on koettu todella hyväksi. Se mahdollistaa kuitenkin ajasta ja paikasta riippumattomuuden, mutta onhan se selkeästi vaikuttanut opiskelijoiden ryhmäytymiseen, jota normaalisti pystytään fyysisenä järjestämään, sanoo Tähtinen.

Ruuhkaa opintopsykologille

Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa opintopsykologien palveluille on tällä hetkellä runsaasti kysyntää.

Ajanvaraus on jouduttu sulkemaan, eikä aikoja enää loppuvuonna anneta uusille asiakkaille. Opintopsykologi Satu Salmen näin tapahtuu yleensä loppuvuodesta, tänä vuonna se vain tapahtui entistä aikaisemmin.

Satu Salmi toteaa poikkeustilanteen olevan hankalaa paitsi kaikille opiskelijoille, erityisesti opintojaan aloittaville. Monet opiskelijat ovat kertoneet hänelle muun muassa keskittymisvaikeuksistaan.

– Arjen hallinta on tällaisessa tilanteessa haastavaa, kun ei ole normaaleja rakenteita. Ei lähdetä luennoille, ei kokoontumisiin, kaikki täytyy rakentaa omassa kodissa. Onneksi alkusyksystä oli enemmän läsnäoloa, ehkä syntyi ystävyyssuhteita, ainakin löytyi opiskelukavereita, sanoo Salmi.

"Hoitoonpääsy ei ole huonontunut"

Turussa jonotusajat psykologin ja psykiatrin vastaanotolle ovat hieman valtakunnallista keskiarvoa suuremmat. Hoitoonpääsy ei ole kuitenkaan huonontunut sittemmin kysynnän selvästä kasvusta huolimatta.

Tilastoja mitataan T3-luvulla, joka kertoo kuinka monen päivän päästä on kolmas vapaa aika tietylle ammattiryhmälle.

– Sekä Turussa että koko maassa T3-luvut olivat maalis–huhtikuussa psykologien ja psykiatrien osalta korkealla, mutta ovat selvästi laskeneet kesän ja syksyn aikana. Mielenterveysongelman hoito alkaa tavallisesti terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai yleislääkärin vastaanotolla, joten pääsy psykologin tai psykiatrin vastaanotolle ei kerro kuin osan totuudesta, Väyrynen huomauttaa.

AMK-opiskelijat YTHS:n piiriin

Ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin vuoden 2021 alusta, kun laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta astuu voimaan. Laajentumisen ei kuitenkaan pelätä hidastavan opiskelijoiden pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin.

– YTHS:n henkilöstö lisääntyy ja käyttöön tulee uusi palvelumalli, minkä vuoksi ei ole lähtökohtaisesti syytä pelätä palveluiden ruuhkautumista, Väyrynen toteaa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.11. kello 23.

Juttuun tarkennettu tieto kello 12.26: ammattikorkeakoulujenopiskelijakunnat teettivät etäopiskelukyselyn opiskelijoille.

Lue lisää:

Korona vei opiskelijoilta bileet ja sosiaalisen elämän: "Ryyppäämisellä ja remuamisella on syvempi tarkoitus"

Lue seuraavaksi