1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria

Hyvin sanottu -hankkeen taustalla on tuore tutkimus, jonka mukaan neljäsosa suomalaisista vaikenee ajatuksistaan pelon takia.

keskustelu
Keskutelijatyyppikavalkadi
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yli puolet suomalaisista (60 %) kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Asia selviää Ylen teettämästä tutkimuksesta. Sen perusteella käynnistetty uusi Hyvin sanottuBra sagt -hanke pyrkii parantamaan suomalaisten tapaa keskustella.

– Vihapuhe, negatiivinen keskustelusävy ja tahallinen väärin ymmärtäminen ovat asioita, jotka ovat nousseet esiin kaikkialla. Ne huolestuttavat ja ihmisille on alkanut tulla mitta täyteen, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo.

Viisi vuotta kestävä hanke pyrkii innostamaan ihmisiä toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hanke tulee näkymään Ylen kanavien lisäksi laajasti yhteiskunnassa. Siihen on lähtenyt mukaan jo kymmeniä yhteistyötahoja. Niihin kuuluvat muiden muassa Tasavallan presidentin kanslia, Palloliitto ja Puolustusvoimat.

Ylen kanssa hanketta vetää Erätauko-säätiö, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman parhaiten keskusteleva kansa.

Joka neljäs pelkää kertoa ajatuksistaan

Iso osa tutkimukseen vastanneista (79 %) oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Hallitseva mielipide (68 %) oli, että jotkin näkemykset jäävät keskusteluissa jyrän alle.

Peräti joka neljäs (24 %) suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen.

Keskustelun koventuminen näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Ylä-Anttilan mukaan syy on siinä, että kyseessä on uusi ilmiö.

– Se on lähtenyt liikkeelle vähän kuin villi länsi. Nyt me koitetaan, että voitaisiinko jokainen tykönänsä miettiä, millä tyylillä haluaa keskustella.

Tutkimuksesta käykin ilmi, että suomalaisten ihanne hyvästä keskustelusta on kaunis. Vastaajista lähes kaikki (98 %) olivat sitä mieltä, että kuunteleminen kuuluu hyvään keskusteluun. Melkein yhtä moni (97 %) piti keskustelukumppanin kunnioittamista osana keskustelua.

Lähes kaikki (95 %) kokivat, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Toisaalta miltei kaksi kolmesta (61 %) vastaajasta oli samaan aikaan sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa.

"Peili ensin oman nenän eteen"

Tutkimustulosten perusteella suomalaiset kuuluvat keskustelijoina viiteen eri ryhmään. Niitä ovat huomaavaisesta keskustelusta nauttivat, rakentavampaa keskustelua kaipaavat, epävarmat sivuun jäävät, kehitykseen tyytyväiset ja mielipiteeleen tilaa vaativat keskustelijat.

Oman keskustelijatyypin tunnistaminen on ensimmäinen askel tiellä kohti parempia keskusteluja. Tästä klikkaamalla pääset testiin, jossa voit selvittää, mitä keskustelijatyyppiä sinä edustat.

– On tärkeä tiedostaa, miten voi tuoda oman mielipiteen esiin ilman että haavoittaa toista osapuolta tai pahoittaa tämän mieltä. Minusta se lähtee meistä jokaisesta. Sen oivaltamisesta, että näin olemme ihmisiksi toistemme kanssa, Ylä-Anttila sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan peili pitää aina ensiksi nostaa oman nenän eteen.

– Olen itsekin kohtuullisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja olen päättänyt, että en halua sanoa enää yhtään pahasti. Napakasti voi sanoa, mutta ei tarvitse sanoa pahasti.

Ylä-Anttila toivoo hankkeen näkyvän yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun Yle reilun viiden vuoden päästä täyttää sata vuotta.

– Koitetaan jos silloin olisi jo kyselyssä toisenlaiset tulokset ja meillä vähän toisenlainen tapa kohdata toisemme.

Tästä alta voit lukea lisää eri keskustelijatyypeistä:

Huomaavaisesta keskustelusta nauttivat

Nuori nainen kuppilassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tämä keskustelijatyyppi arvostaa syvällisiä keskusteluja. Hän juttelee mielellään yhteiskunnallisista asioista ja nauttii siitä, kun pääsee oppimaan keskustelukumppaninsa ajatuksista. Toisinaan hän kaipaa keskusteluihin lisää asiallisuutta. Sananvapautta ei hänen mielestään saa käyttää toisen ihmisarvon loukkaamiseen.

Tähän ryhmään kuuluu yli neljäsosa (26 %) suomalaisista. Heistä iso osa (72 %) on yli 45-vuotiaita. He käyttävät aktiivisesti perinteistä mediaa ja seuraavat yhteiskunnallista keskustelua aiempaa enemmän.

Huomaavaisesta keskustelusta nauttivat voivat kehittää itseään keskustelijana tiedostamalla, että heillä on valmiudet keskustelujen avaamiseen, mahdollistamiseen ja edistämiseen. He voivat käyttää taitojaan ja kantaa vastuuta rakentavilla keskustelunavauksilla, joita hyvä keskustelukulttuuri tarvitsee.

Rakentavampaa keskustelua kaipaavat

Mies sohvatuolissa
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yhteiskunnallisista asioista jutteleminen on tärkeää tälle keskustelijatyypille. He kaipaavat keskusteluun lisää asiallisuutta ja toisten kunnioittamista. Toisaalta he pelkäävät kommentoida asioita, sillä vastaukset ovat usein kärkkäitä. Lähes riitelymäinen keskustelu on heidän mukaansa lisääntynyt ja heitä vaivaa se, että asioita ymmärretään toisinaan tahallaan väärin.

Tähän ryhmään kuuluu joka viides (20 %) suomalaisista. Rakentavampaa keskustelua kaipaavista valtaosa (81 %) on sitä mieltä, että Suomen keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan.

Tämä keskustelijatyyppi voi kehittää itseään ymmärtämällä, että rakentava keskustelu lähtee aina itsestä. Eteenpäin pääsee myös kuuntelemalla ja kysymällä muiden näkemyksiä. Aina ei tarvitse olla ehdoton edistääkseen asiaansa. Keskusteluihin kannattaa myös uskaltaa osallistua entistä rohkeammin.

Epävarmat sivuun jäävät

Nainen kadulla puhelinta käyttämässä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tähän ryhmään kuuluva keskustelija kokee, että hän ei tiedä tarpeeksi osallistuakseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi hän puhuu näistä asioista mieluiten vain lähipiirinsä kanssa. Hänellä ei ole voimakkaita mielipiteitä ja yhteiskunnallisen keskustelun kiivas sävy ja yksittäisten henkilöiden tuomitseminen vaivaavat häntä. Hän pelkää kommentoida asioita, koska vastaukset ovat usein kärkkäitä.

Epävarmoihin sivuun jääviin kuuluu vähän yli viidesosa (21 %) suomalaisista. Heistä noin kaksi kolmasosaa (64 %) on naisia. Todella iso osa (91 %) heistä on sitä mieltä, että lähes riitelymäinen keskustelu on lisääntynyt.

Kehittyäkseen keskustelijana tämän keskustelijatyypin kannattaa huomata, että hänen kokemuksensa on yhtä arvokas kuin kaikkien muidenkin. Hyvässä keskustelussa ei tarvitse olla vahvoja mielipiteitä. Myös pohdinnat ja keskeneräiset ajatukset voivat viedä keskustelua eteenpäin. Ne voivat myös herättää muissa keskustelijoissa uusia ajatuksia ja syventää keskusteluja.

Kehitykseen tyytyväiset

Mies harava olallaan aidan pielessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kehitykseen tyytyväiset tuovat mielellään oman äänensä kuuluviin vaikka heillä ei olisi voimakkaita mielipiteitä. He kommentoivat keskusteluja ja kokevat, että keskustelua käydään aiempaa kunnioittavampaan sävyyn. Heidän mukaansa eri näkemyksiä edustavien tahojen välinen rakentava keskustelu on lisääntynyt ja eri taustoista tulevat ihmiset saavat hyvin tilaa keskustelussa.

Tätä keskustelijatyyppiä edustaa hieman yli viidesosa (21 %) suomalaisista. Heistä iso osa (72 %) on yli 45-vuotiaita. He kuluttavat paljon perinteistä mediaa, mutta osallistuvat keskusteluun entistä vähemmän.

Tähän ryhmään kuuluvat voivat kehittää itseään keskustelijana pohtimalla pitäisikö heidän vielä vahvistaa kuuntelemistaitoaan. Heidän kannattaa kokeilla uusia alustoja keskustelulle ja muistaa, että myös uteliaisuus ja kiinnostus muista ihmisistä vievät keskustelua eteenpäin.

Mielipiteelleen tilaa vaativat

Kiivas väittelijä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tämä keskustelijatyyppi on sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa. Hän on valmis edistämään omaa asiaansa myös kovin sanoin. Hän keskustelee mielellään yhteiskunnallisista asioista, mutta toisinaan hänestä tuntuu, että hänen ajatuksensa eivät tule kuulluksi. Keskustelut tuntuvat hänestä usein tulenaroilta ja hänestä tuntuu, että asioita ymmärretään tahallaan väärin.

Mielipiteelleen tilaa vaativia keskustelijoita on noin joka kahdestoista (8 %) suomalaisista. Ryhmään kuuluvista neljä viidestä (82 %) on miehiä ja hieman yli puolet (53 %) alle 45-vuotiaita. Heidän median käytössään korostuvat medioiden verkkopalvelut, sosiaalinen media ja keskustelupalstat.

Tähän ryhmään kuuluvat voivat kehittyä keskustelijoina ymmärtämällä, että hyvän keskustelun tavoitteena ei ole välttämättä voittaminen. Valtaosa suomalaisista on kiinnostuneita toistensa ajatuksista, ja kunnioittavalla keskustelutyylillä saa enemmän tilaisuuksia keskustelujen käymiseen. Kasvotusten käytävä keskustelu voisi olla erityisen antoisa kokemus.

Lue seuraavaksi